Ympäristöpolitiikka

Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014

Hoitovapaalla pihalla leikkimässäOlen tehnyt muutamia lupauksia vuodelle 2014. Ja kun tekee lupauksia, kannattaa tehdä sellaisia, jotka voi oikeasti toteuttaa.

Tavoitteen tai lupauksen onnistumista parantaa, jos sen tekee julkisesti. Siispä päätin kirjoittaa vuoden 2014 tavoitteet blogiini muiden nähtäville.

Tavoitteeni koostuvat neljästä osa-alueesta:
– puoliso ja perhe-elämä,
– oma hyvinvointi ja terveys,
– hyvä työelämä sekä
– parempi politiikka.

Jokaisen osa-alueen alle olen listannut kolme tavoitetta, joita pyrin mahdollisuuksien mukaan konkretisoimaan niin pitkälle, että pystyn tarvittaessa vaikka mittaamaan numeroilla niiden toteutumista.

Ohessa on 12 tavoitetta vuodelle 2014:

Lue lisää

Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina

Leo-StraniusKiitos kaikille blogin lukijoille ja kanssakulkijoille vuodesta 2013!

Takana on mielenkiintoinen vuosi. Olen ollut lähes koko vuoden kotona hoitovapaalla pienen lapsen kanssa. Tämä on antanut arkeen ja elämään uutta näkökulmaa. Takana on myös ensimmäinen vuosi politiikassa ja Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Hoitovapaan ja kunnallispolitiikan myötä olen oppinut paljon.

Keväällä sain lisäksi olla mukana tekemässä suoran demokratian historiaa, kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi. Olin mukana yhtenä aloitteen vireillepanijana.

Syksyllä haastoin suorassa radiolähetyksessä osana Luonto-Liiton Ilmastoasenne-kampanjaa Docveturesin Riku Rantalan kuukaudeksi kasvisruokailuun. Haasteesta syntyi yli 30 000 osallistujaa kerännyt Lihaton lokakuu, joukkorahoitettu reseptivihkonen ja paljon muuta. Lisäksi syksyllä kommentoin useassa eri yhteydessä Talvivaaran kaivosyhtiön tilannetta ja sen ympäristöongelmia.

Ohessa vuosi 2013 lukuina (sulkeissa vuosi 2012):

Lue lisää

Miksi Sini Saarela muuttaa maailmaa – Kolme ominaisuutta

Sini Saarela Kuva GreenpeaceViikonloppuna Greenpeacen aktivisti Sini Saarela pääsi Venäjältä takaisin Suomeen kolmen kuukauden odotuksen jälkeen.

Koskaan aiemmin Suomessa ja maailmalla ei ole puhuttu niin paljon Arktisen alueen öljynporauksesta ja sen ongelmista sekä mahdollisesta suojelusta kuin Greenpeacen tempauksen jälkeen.

On turha kuvitella, että Arktisen alueen suojelu olisi noussut tiedotusvälineiden ykkösuutiseksi sekä ihmisten kahvipöytä- ja sosiaalisen median keskusteluihin ilman Greenpeacen toimintaa.

Suomalaisen Sini Saarelan ympärille on monessa eri yhteydessä sovitettu sankarin viittaa. Pidän itsekin Siniä sankarina, joka ansaitsee tekemisistään kaiken mahdollisen kunnian. Olihan hän juuri se toinen henkilö sveitsiläisen Marco Weberin lisäksi, joka pyrki nousemaan 18.9.2013 öljylautta Prirazlomnajalle.

Sini Saarelan ja Marco Weberin toiminta ei olisi ollut kuitenkaan mahdollista ilman satojen ja tuhansien muiden ihmisen työtä ja tukea. Etusivun aktivistit ponnistavat lukemattomien muiden ihmisten harteilta.

Miksi niin monet halusivat ja haluavat yhä olla mukana suojelemassa Arktista aluetta öljynporaukselta? Miten he pystyivät siihen?

Ohessa on kolme ominaisuutta, jotka ovat yhteistä niille, jotka todella muuttavat maailmaa.

Lue lisää

Tekniikka & Talous Energia-blogi: Maratonneuvottelut alkavat: EU ratkaisee tulevan ilmastosopimuksen kohtalon

Leo_Stranius_180_104792aOheinen kirjoitukseni EU:n ilmastopolitiikasta julkaistiin 17.12.2013 Tekniikka & Talous-lehden Energia-blogissa.

Maratonneuvottelut alkavat: EU ratkaisee tulevan ilmastosopimuksen kohtalon

Kansainväliset ilmastoneuvottelut etenevät tuskastuttavan hitaasti.

Viimeksi Puolassa Varsovassa neuvottelut jumittivat keskeisissä, rahoitusta ja päästövähennyksiä koskevissa kysymyksissä paikallaan.

Parin vuoden päästä Pariisissa pitäisi päästä sopuun kunnianhimoisesta, oikeudenmukaisesta ja laillisesti sitovasti ilmastosopimuksesta. Monilla on varmasti pelkona, että Pariisissa 2015 tapahtuu Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009 koetun kaltainen mahalasku.

Euroopan unioni valmisteleekin parhaillaan uusia ilmastotavoitteitaan vuodelle 2030. Keskustelua käydään päästövähennystavoitteen lisäksi siitä, tulisiko myös uusiutuvien energialähteiden osuudelle ja energiatehokkuudelle asettaa sitovia tavoitteita.

Lue lisää

HS mielipide: Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Leo-StraniusAlla oleva minun ja Petra Malinin yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään (18.12.2013) Helsingin Sanomissa.

Haluamme edistää kokeiluja, koska ne ovat hyvä tapa kehittää toimintaa pienilläkin resursseilla.

Käytäntöjen toimivuutta voidaan testata heti ilman pitkällistä suunnitteluvaihetta. Kun kokeilu onnistuu hyvin, muutkin voivat hyödyntää siitä saatuja kokemuksia.

Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Lue lisää

Vuosi 2013 kaupunginvaltuutettuna: Yhteenveto ja 10 numeroa valtuustotyöstä

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläEnsimmäinen vuosi kaupunginvaltuutettuna on takana.

Olen halunnut edistää työssä avoimuutta, positiivisuutta ja proaktiivisuutta.

Helsingin kaupunginvaltuutettuna pääsee usein päättämään konkreettisista kysymyksistä. Työ on mielenkiintoista.

Asiat ovat monimutkaisia ja usein oman asiantuntemuksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että niihin perehtyessä oppii jatkuvasti uutta. Ja koska asiat ovat niin konkreettisia ja koskettavat monia kaupunkilaisia suoraan, ottavat asukkaat myös aktiivisesti yhteyttä. Tämä on hienoa!

Toisaalta poliittinen kilpailu johtaa helposti muiden ansioiden vähättelyyn ja oman roolin ylikorostamiseen. Tämä vaikeuttaa yhteistyötä ja saa politiikan näyttämään helposti mädältä ulospäin. Ensimmäisen vuoden kokemuksieni pohjalta olen viritellyt mm. kampanjaa paremman politiikan puolesta.

Yle ja Svenska Yle ovat jo ehtineet julkaista tilastoja valtuutettujen tekemisistä.

Ohessa on joitain numeroita vielä hiukan tarkemmin omasta valtuustovuodestani koskien kymmentä eri asiaa:

Lue lisää

Kaupunkimetsiä ei ole vielä menetetty: Toiminta Meri-Rastilan, Vartiosaaren ja Kivinokan puolesta jatkuu

Meri-Rastila vaarassa kaupungintalon edessä”Valtuustokäsittely oli taistelu luonnon ja asuinrakentamisen välillä. Uudisraivaajapuolue rökitti puunhalaajaryhmittymän äänin 44-39.”

Näin kirjoitti Helsingin Sanomat verkkosivuillaan vuoden viimeisestä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksesta. Kokouksessa kaupunginvaltuusto äänesti Meri-Rastilan osayleiskaavasta. Asian yhteydessä käytettiin valtuustossa 100 puheenvuoroa.

Päätös on surkea arvokkaan kaupunkimetsän ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien suhteen.

Itse äänestin kaavaesitystä vastaan vaihtoehtoisen kaavan puolesta. Perusteluni Meri-Rastilan metsän puolesta olen kirjoittanut aiemmin tänne: Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Kyse ei ollut oman näkemykseni mukaan valinnasta asuntorakentamisen ja luonnon välillä.

Tuskin kukaan valtuustosalissa vastusti asuntorakentamista. Päinvastoin. Lukemattomissa puheenvuoroissa korostettiin, että 2000 asukkaalle löytyy Vuosaaresta paljon esitettyä parempi paikka. Meri-Rastilaa on mahdollista kehittää keinoilla, jotka tuovat alueelle lisää asuntoja ja säästävät arvokkaan metsän. Luontoa ja asumista ei tarvitse asettaa vastakkain. Tämä on osoitettu mm. OURCity-vaihtoehtokaavan avulla.

Lue lisää

Ympäristölautakunta 10.12.2013: Henkilövalintoja, Itä-Pakilan siirtolapuutarhan laajennus ja skeittiparkki

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 10.12. on paljon mielenkiintoisia asioita. Samalla kyse on vuoden viimeisestä kokouksesta.

Erityistä mielenkiintoa herättävät varmasti uuden johtosääntö- ja organisaatiouudistuksen myötä tehtävät henkilövalinnat, lausunnon antaminen Itä-Pakilan asemakaavamuutoksesta, jossa halutaan rakentaa 124 uutta siirtolapuutarhapalstaa ja yli 180 parkkipaikkaa sekä lausunto mahdollisesta skeittipuistosta Brahen kentälle.

Omasta mielestäni henkilövalinnat ovat hyvin valmisteltu ja esitykset perusteltua. Ainoastaan johtavaa ympäristölakimiestä nimettäessä pitäisin tärkeänä, että ympäristökeskus huomioisi Suomen kielen lautakunnan kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi ja muuttaisi nimikkeen esimerkiksi ympäristöjuristiksi. Tätä suosittelee Euroopan neuvostokin.

Itä-Pakilan siirtolapuutarhan laajentamisesta olen saanut paljon palautetta.

Lue lisää

Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Meri-Rastilan metsä Kuva Luonto-Liiton metsäblogiKaupunginvaltuusto käsittelee Meri-Rastilan osayleiskaavaa tulevana keskiviikkona (11.12.2013).

Mikäli kaupunginhallituksen esitys hyväksytään, tarkoittaa se arvokkaan metsä-alueen rakentamista noin 2000 uudelle asukkaalle.

Itse aion äänestää kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Olen aiemminkin toiminut Meri-Rastilan metsän puolesta, kun käsittelimme asiaa ympäristölautakunnassa, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Olen käynyt useasti tutustumassa alueeseen, keskustellut niin asukkaiden kuin luontoasiantuntijoidenkin kanssa. Näiden keskusteluiden jälkeen olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi, että Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on kuitenkin toki perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, esimerkiksi OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta.

Miksi Meri-Rastilan metsää ei sitten tulisi mielestäni tuhota? Ohessa on viisi syytä, miksi vastustan osayleiskaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustossa.

Lue lisää

Neljä liikkumistrendiä: Autottomuus elämänvalintana

Kaitaisten silta Taivassalo KustaviKävin 4.12.2013 Enemmistö ry:n syyskokouksessa pitämässä tunnin esityksen aiheesta Liikenteen jalanjäljet – Autottomuus elämänvalintana.

Liikkumistottumuksiamme autoilun suhteen tulee ohjaamaan neljä kehityskulkua: ihmisten siirtyminen kaupunkeihin, ajokortittomuuden lisääntyminen, auton omistamisen väheneminen ja verkkokaupan yleistyminen päivittäistavarakaupassa.

Ohessa hiukan tarkemmin neljä liikkumiseen liittyvää heikkoa signaalia, jotka esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon:

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 214 4 152

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

56 3
Open post by leostranius with ID 18101379551316687
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään? Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa. Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista. Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään. Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa. Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi: - Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta. - Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta. - Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan. Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia? Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

53 5
Open post by leostranius with ID 17906550228407418
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

80 4
Open post by leostranius with ID 18375580954162440
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

32 0
Open post by leostranius with ID 18073973717543603
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.

21 0
Open post by leostranius with ID 17882827290508075
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍 Kuva: Nasa.

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

45 2
Open post by leostranius with ID 17957770182110870
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin. Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

70 3
Open post by leostranius with ID 17855555205633880
Missä kaikki mainokset ovat? Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen. Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen? Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä. Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan. Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia? Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa. Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää. Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään? Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

Uusi ruokatrendi on täällä.

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

20 2
Open post by leostranius with ID 18239535724305242
Uusi ruokatrendi on täällä. SIPULIVESI! Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!

Kiitos @jalotofu reseptistä!

36 4
Open post by leostranius with ID 18075148880580415
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! Kiitos @jalotofu reseptistä!

Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

100 4
Open post by leostranius with ID 17873023695417976
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.

Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.

165 5
Open post by leostranius with ID 18079438399771318
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland

18 0
Open post by leostranius with ID 18150330208385435
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa