Tervetuloa sivuilleni! Olen toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, ympäristöasiantuntija, hallintotieteiden maisteri ja kahden lapsen isä Helsingistä - Blogissa kirjoitan teemalla onnellisuus, kohtuus ja ympäristö
Alla oleva minun ja Petra Malinin yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään (18.12.2013) Helsingin Sanomissa.
Haluamme edistää kokeiluja, koska ne ovat hyvä tapa kehittää toimintaa pienilläkin resursseilla.
Käytäntöjen toimivuutta voidaan testata heti ilman pitkällistä suunnitteluvaihetta. Kun kokeilu onnistuu hyvin, muutkin voivat hyödyntää siitä saatuja kokemuksia.
Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja [Lue lisää…]
Olen ollut Helsingin kunnallispolitiikassa mukana kohta vuoden.
Työ on ollut antoisaa.
Ensinnäkin Helsingin kaupunginvaltuutettuna pääsee usein päättämään konkreettisista kysymyksistä.
Toisekseen, koska asiat ovat monimutkaisia ja usein oman asiantuntemuksen ulkopuolella, niihin perehtyessä oppii jatkuvasti uutta.
Kolmanneksi, koska asiat ovat niin konkreettisia ja koskettavat monia kaupunkilaisia suoraan, ottavat asukkaat myös aktiivisesti yhteyttä.
Toisaalta yllätyksiäkin on tullut. Ensinnäkin olen ihmetellyt, miten jyrkät muurit puolueiden välillä on. Yhteistyötä tehdään rivivaltuutetun näkökulmasta yllättävän vähän. Toisekseen on harmittavaa, että poliittinen kilpailu johtaa helposti muiden ansioiden vähättelyyn ja oman roolin ylikorostamiseen. Tämä vaikeuttaa yhteistyötä ja saa politiikan näyttäämään mädältä myös ulospäin.
Olen halunnut pitää omina politiikan teon periaatteinani avoimuutta, positiivisuutta ja proaktiivisuutta sekä toimintaa hiljaisten äänten puolesta.
On turha soimata pimeyttä, mikäli ei itse sytytä ensimmäistä kynttilää. Tästä johtuen olen miettinyt kampanjaa tai aloitetta paremman politiikan puolesta.
Käytännössä voisin haastaa kaupunginvaltuutetut ja muut poliitikot esimerkiksi seuraaviin yhteistyön taivalta tasoittaviin toimenpiteisiin: [Lue lisää…]
Viime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoitus on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä.
Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin (ks. viereinen kuva).
Sen arvo on noin 125 euroa. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan noin 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä.
Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia. Suurin osa eli 35 % elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy Suomessa kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on 27 %, kaupan 18 % ja ravitsemuspalveluiden 20%. Lisää tietoa ruokahävikistä täällä.
Esimerkiksi usein kauhistelemiemme pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Usein juuri pakkauskokoja pienentämällä tai muuten hyvällä pakkauksella voidaan vähentää ruokahävikkiä.
Myös julkisella sektorilla riittää tehtävää. [Lue lisää…]