Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Talvivaara Leo Stranius ja Tuula PohjolaOlin aamulla 9.11.2013 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Mukana oli myös tekniikan tohtori Tuula Pohjola.

Talvivaara on moniongelmainen yhtiö.

Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti.

Käytännössä kaivoksen pysäyttäminen ei kuitenkaan suju nopeasti, helposti eikä halvalla. Pysäyttäminen on ikävää, hankalaa, vaikeaa ja kestää vuosia.

Pysäyttäminen kuitenkin onnistuu! Kyse ei ole ikiliikkujasta. Talvivaaralla pitää ympäristöluvankin mukaan olla suunnitelma siitä, miten kaivoksen toiminta ajetaan alas, kun sen käyttö loppuu.

Ohessa on kolmen kohdan suunnitelma Talvivaaran toiminnan lopettamiseksi ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma jatkotoimenpiteiksi.

1. Lopetetaan uuden malmin louhiminen, rikkihapon syöttäminen bioliuotukseen ja kasojen ilmastus. Jatketaan veden kierrättämistä ja metallien talteenottoa.

2. Pysäytetään veden kierrätys lohkoittain, siirretään metallit toiseen kasaan, jota ei ilmata eikä kastella. Peitetään kasat kunnolla, jotta ne eivät aiheuta vuotoja.

3. Maisemoidaan ja palautetaan alue stabiiliin tilaan sekä turvataan alueen työpaikat esimerkiksi edistämällä luontomatkailua.

Toisaalta voidaan ajatella, että jos ongelmat saadaan nyt lisärahoituksella kuntoon, voi kaivos vielä tuottaa omistajilleen taloudellista voittoa.

On kuitenkin vaikea uskoa, että sijoittajia löytyy. Luottamus yhtiön toimintaan on mennyt, koska prosessia ei ole saatu toimimaan viimeisen viiden vuoden aikana. On epätodennäköistä, että tilanne paranisi.

Jos toimintaa jatketaan, ympäristöongelmat vain lisääntyvät. Emme voi hyväksyä mitä tahansa ympäristölle tuhoisaa toimintaan taloudellisen voiton tavoittelun nimissä.

Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi ilmi jatkossa:

1. Kaivosmaksu sekä pakollinen ja rajoittamaton vastuuvakuutus kattamaan Talvivaaran kaltaiset ongelmat
2. Lupa- ja valvontaresurssin kuntoon – resursseja alueellisille ympäristöviranomaisille
3. Kaivoslaki tulee ottaa uudelleen tarkasteluun, Talvivaaran kaivoslupa pitää perua

Entä kuka kaiken maksaa? Käytännössä osan kuluista kattaa Talvivaaran vakuutukset, loppu jää valitettavasti osakkeen omistajille sekä viime kädessä meille kaikille eli valtiolle ja sitä kautta veronmaksajille.

Talvivaaran kaivoksen tapauksessa kyse on myös klassisista ympäristöperiaatteista. Varovaisuusperiaate tai saastuttaja maksaa -periaate eivät näytä toteutuvan. Tämä on kieltämättä uskomatonta 2010-luvun Suomessa.

7 kommenttia artikkeliin ”Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?”

  1. Ympäristöongelmat ja nikkelin alhainen hinta eivät ole ainoita asioita, jotka arveluttavat sijoittajia. Ympäristöministeri, Stranius ynnä muut samanhenkiset yrittävät tehdä tästä itsensä toteuttavaa ennustetta. On helppo uskoa, että sijoittajia ei löydy, jos ennustetaan, toivotaan ja suorastaan vaaditaan kaivoksen sulkemista.

    Vastaa
  2. Hassua, että nyt puhutaan, että tuleeko luonnolle vahinkoa. Metsän, maaperän ja kallion siirtäminen pois tuollaiselta alueelta näyttää ainakin minulle jo hivenen aiheuttaneen tappiota luonnolle. Vesistöön valuva päästö sitten levittää vain tuhoa. Jos vielä piruillen lisätään, että ihminen saa elämiseen tarvitsevan nikkelin jo ravinnosta, niin tässä näkyy vain mitä tulee tapahtumaan ympäri Suomen, jos maan alta kaivetaan taloutta, ei ihmistä, varten kaikki mitä sieltä löytyy. Pyhäjoen ydinvoimalakin tulee toteutuessaan sähköistämään samanlaisia kaivostuhoja ja Jäämeren radan, jolla tuodaan sitten öljyä, kaasua ja metalleja tuhlattavaksi. Näillä hankkeilla ei ilmastoa ja ympäristöä suojella.

    Nyt esillä olevat asiantuntijat ovat itse laittaneet tämän alulle, joten varmaan myös omistavat Talvivaaraa. Ei ihme jos haluavat valtion sadoilla miljoonilla pelastamaan omistukset. Toiset asiaa tuntevat sanovat sitten, että prosessi pysyy ylipäätään niin huonosti käynnissä, että sen tukahduttaminen ei ole mikään temppu, tai kestä vuosia. Kukaan ei ole jättämässä sitä kuitenkaan valvomatta, vaikka jotkin sellaista kuvaa haluavatkin antaa. Olemme Vapaavuoren kaudella menossa kohti Neuvostoliittoa, jossa kapitalistiset hotellitornit asfaltin päälle kaadetaan, mutta sitten valtio sotkee tappiollisilla teollisilla hankkeilla luontonsa. Ei ole mitään järkeä, että Solidium on myynyt veronmaksajilta hyvää tuottoa tekevää omaisuutta pois, vain ostaakseen Talvivaaraa, jota pidetään hengissä ties mistä syystä.

    Kaivoslaki tässä nyt ainakin täytyy saada myös yhteiskuntaa hyödyttäväksi. Kaivosherrojen väite siitä, että investointeja ei tulisi, jos vähän verotetaan, on pelkkää bluffia. Jos metalli on niin arvokasta ja sitä on niukasti markkinoilla, niin kaivostoimintaan tulee investointeja, vaikka yhteiskunta haluaisikin hyötyä verotuksen kautta myös itse omistamastaan omaisuudesta. Soininvaarahan jo ehti lööpissä raivoamaan tästä, mutta sitten tämä vihreiden dynaaminen duo veti huomion omilla töppäilyillään. Koskakohan vihreät raivoavat ihan vihreinä? Jos turhaa kaivamista ei pysty estämään, niin on sen hyödytettävä ainakin yhteiskuntaa taloudellisesti ja ympäristövalvonnan oltava sellaista, että vahinko luonnolle jää mitättömäksi kaivosalueen ulkopuolella. Nythän moni kaivos vuotaa, vaikka Talvivaaralla koitetaan peittää huomio muiden kaivosten ongelmista.

    Vastaa
  3. Jos asiantuntijoita kuunneltaisiin, ymmärrettäisiin se ratkaiseva seikka, että sulfidimineraalien valikoituun bakteerikantaan perustuvaa liuotusprosessia on vaikeampi pitää yllä kuin lopettaa. Kasvuolosuhteet ovat jo nyt epäedulliset, ja ne voidaan helposti saattaa bakteerikannalle tuhoaviksi. Bakteerien menehtyessä myös entsyymitoiminta pysähtyy, koska kyseessä EI ole elottomaan kemiaan liittyvä reaktiosarja vaan äärimmäisen herkkien, bakteerisoluissa kehittyvien entsyymien aikaansaama ilmiö. Puheet liuotusprosessin jatkumisesta vielä kaivostoiminnan päätyttyä täytyy siis arvioida todella kriittisesti.

    Vastaa

Jätä kommentti

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.