Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin

Leo Stranius 2014Kiitos kaikille blogin lukijoille ja kanssakulkijoille vuodesta 2014! On ollut ilo toimia kansanne!

Vuoteen 2014 on mahtunut paljon erilaisia aktiviteettejä. Vuosi 2014 on koostunut pääasiassa töistä Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, luottamustehtävistä Helsingin kaupunginvaltuutettuna sekä valmistautumisesta kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Tärkeimpänä on ollut kuitenkin arki kotona puolison ja kahden pienen lapsen kanssa.

Keväällä henkilökohtaisessa elämässä tapahtui merkittävä muutos. Perheeseen tuli uusi vauva. Kirjoitin tuoreeltaan kuusi havaintoa isyysvapaasta. Nyt kahdeksan kuukauden kokemuksella täytyy myöntää, että arki kahden lapsen kanssa on paljon vaativampaa ja intensiivisempää kuin osasin etukäteen yhden lapsen kokemuksella kuvitella.

Ilman rakasta puolisoani hommista ei olisi tullut mitään. Kiitos Annukka!

Keväällä eduskunta hyväksyi entistä paremman ympäristönsuojelulain ja maan hallitus teki esityksen ilmastolaista. Syksyllä ympäristörintamalla otettiin takapakkia kun eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimahankkeen, soidensuojeluohjelma viivästyi ja Liman ilmastokokouksen tulokset jäivät vaatimattomiksi. Syksyn poliittinen voitto oli kun eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Vuoden alussa olin osakkaana perustamassa ympäristöalan konsulttiyritys Tyrskyä. Lisäksi ideoimamme hankeidea Sustainability Tracker -kestävän elämän mobiilisovellus pääsi Helsinki Challenge -kilpailussa jatkoon yhdessä 19 muun idean kanssa. Tämän lisäksi olen haaveillut sovelluksesta, joka tukisi ihmisiä oman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamisessa.

STT-haastattelu Leo StraniusVuonna 2014 olen toiminut kolumnistina Kirkko & Kaupunki -lehdessä. Lisäksi olen pitkin vuotta kommentoinut ajankohtaisia liikuntapoliittisia kysymyksiä osana Valon ReiliPeili-raatia. Vuoden lopussa STT teki minusta ”Viikon henkilö” –haastattelun (ks. oheinen kuva), joka julkaistiin monissa paikallislehdissä ympäri Suomea.

Ohessa vuosi 2014 lukuina (sulkeissa vuosi 2013, jolloin olin hoitovapaalla):

– 56 (78) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 55 (47) puhetilaisuutta tai luentoa
– 20 (10) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 43 (27) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 39 (7) tiedotetta
– 224 (194) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 536 (248) kokousta
– 37 (11) seminaaria
– 2 (7) tempausta tai mielenosoitusta (järjestäjänä)
– 40 (33) kotimaan tai ulkomaan matkaa

Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät vuoden osalta hyvin. Juoksun ja pyöräilyn osalta kilometritavoitteet jopa ylittyivät, muun kuntoilun (spinning, uinti ja lihaskunto) tavoitteet täyttyivät niukasti. Vuoden liikunnallisia kohokohtia olivat kesällä saman viikon aikana vuorokauden tauoilla suoritettu puolitriatlon ja neljäsosatriatlon, syksyllä hankittu uusi cyclocross-pyörä sekä uudenvuoden aattona uitu 1000 metrin vapaauinti.

Ohessa vuoden 2014 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2013):

– 1287 km (648 km) juoksua
– 6051 km (5696 km) pyöräilyä
– 248 (126) kertaa muuta kuntoilua/liikuntaa (mm. spinning, uinti, lihaskuntotreeni, venyttely)

Vuoden 2014 aikana tein yhteensä 1676 (152) tuntia palkkatöitä Luonto-Liitossa, 339,5 (830) tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä sekä 326,5 (499) tuntia kunnallispolitiikkaa ja 49 tuntia eduskuntavaalikampanjointia. Lisäksi arkeeni kuului 448,5 (442) tuntia kuntoilua/liikuntaa.

Käytännössä siis keskimäärin noin 32,5 tuntia töitä, noin 6 tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä, noin 6,5 tuntia kunnallispolitiikkaa, noin 1 tunti eduskuntavaalikampanjointia ja noin 9,5 tuntia liikuntaa viikoittain. Loppuaika vuorokauden ja viikon tunneista olikin sitten varattu perheelle, kotitöille, syömiselle ja nukkumiselle.

Blogitekstejäni luettiin vuoden 2014 aikana 190 294 kertaa, keskimäärin siis noin 15 858 kertaa kuukaudessa tai noin 521 kertaa vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 2014 blogissa meni myös miljoonan lukukerran raja rikki.

Muualla sosiaalisessa mediassa minua seurasi vuoden 2014 lopussa:

Facebook-sivu: 2055 tykkääjää
Twitter-tili:5314 seuraajaa
Instagram-tili: 547 seuraajaa

Kiitos kuluneesta vuodesta! Vuoden 2015 tärkeimpänä tavoitteena tulee olemaan kevään 2015 eduskuntavaalit. Tervetuloa mukaan tekemään kampanjaa tavalla tai toisella!

Kannattaa lukea myös nämä:

Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010)
Arjen muistilista vuodelle 2012

2 kommenttia artikkeliin ”Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin”

  1. Leo, elämäsi näyttää olevan yhtä laskemista ja listaamista, elämisen kaikenaikaista numeroimista!Enpä ainakaan jaksaisi elää tasapainoista ja antoisaa elämää kaiken tekemiseni listaamisella ja numeroimisella!Tuollaiseen menee turhaa aikaa ja vaivaa.Näyttääpä kamalalta tuo ”performanssiajattelu”, kova esille ja tunnustutetuksi kipuaminen ja valtava kiire.Jatkuva kilpailu jostakin.Onko tuollainen meno loppujen lopuksi onnellisen elämän takaavana perustana?
    t.mecki

  2. Degrowth-ihmisenä en olisi sinun Degrowth-ihmisenä? ikinä uskonut äänestävän Palmian yhtiöittämisen puolesta. Mitä ajattelit – et ainakaan demokratian laajentamista? Vaalimainoksesi ja tukipyyntösi menevät kyllä minun ohitseni! Tuen ja äänestän tavallisia ihmisiä tukevia ehdokkaita.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa