Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

Leo Stranius ja energiakäänneUsein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.

Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.

On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.

Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla.

1. Polkuriippuvuus. Ensinnäkin Fennovoiman ydinvoimahanke johtaisi Suomen energiapolitiikan polkuriippuvuuteen. Mahdolliset investoinnit ydinvoimaan lukitsisivat energiantuotannon vuosikymmeniksi vanhentuneeseen teknologiaan. Tämä jättäisi vain vähän tilaa energiatehokkuudelle ja uusiutuville energialähteille.

2. Riippuvuus Venäjästä. Toisekseen ydinvoima, erityisesti Fennovoima, on nykyisessä epävakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa suuri riski. Venäjän kehitys nähtiin yhteiskuntatieteissä länsimaistuvana vielä joitakin vuosia sitten. Nykyistä käännettä ei ole osattu ennustaa.

3. Liikkumavara. Kolmanneksi Suomi on suurten muutosten edessä. Emme tiedä tarkalleen, mitä nuo muutokset tulevat olemaan. Tässä tilanteessa on tärkeää säilyttää yhteiskunnallinen liikkumavara ja joustavuus sen sijaan, että lisäämme riippuvuutta venäläisestä ydinvoimasta.

Puhdas energiakäänne tehdään ydinvoiman sijaan bioenergialla, auringolla, tuulella ja biokaasulla. Hajautetulle uusiutuvalle energiantuotannolle kannattaa jättää reilusti tilaa.

Aurinkotuotannon hintakehitysEsimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat kaikki valinneet toisenlaisen tien. Aurinkoenergian tuotantokustannus on Suomessa romahtanut. Puhtaan energian hinta tulee olemaan pian selvästi kilpailukykyisempää kuin likainen ruskea energia.

Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Tämä on noin miljoona euroa vuorokauden jokaisena tuntina. Tätä kustannusta kannattaa mieluummin vähentää kuin kasvattaa.

Lähienergialiitto järjesti (25.11.2014) eduskunnassa seminaarin aiheesta tulevaisuuden energiat ja Suomi. Tilaisuudessa Lähienergialiiton puheenjohtaja ja professori Raimo Lovio käytti hyvän kommenttipuheenvuoron.

Lovion mukaan Nokia ei aikanaan menestynyt sillä, että yhtiö odotteli kansainvälisiä sopimuksia tai EU:n tavoitteita matkapuhelinmarkkinoiden luomiseksi. Kyse oli pikemminkin siitä, että luotiin standardit ja kotimarkkinat sekä asetettiin omat kunnianhimoiset tavoitteet.

Paneelikeskustelussa mukana olleen professori Peter Lundin mukaan Suomessa on EU:ssa eniten biomassaa ja tuulivoimapotentiaalia henkeä kohden sekä aurinkoa Keski-Euroopan verran. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä.

Mikäli Suomi haluaa menestyä puhtaan teknologian alalla maailmassa, jossa uusiutuvat energialähteet kasvavat huumaavaa vauhtia ja päästöjä tullaan vähentämään dramaattisesti, tarkoittaa se sitä, että tuumasta toimeen kannattaa ryhtyä heti.

Ilman omia aktiivisia toimia jämähdämme 1970-luvun energiapolitiikkaan. Fennovoiman lisärakentaminen lukitsisi Suomen energiapolitiikan väärälle uralle.

2 kommenttia artikkeliin ”Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen”

  1. Energian loppukäyttö Suomessa on n. 300 TWh vuodessa. Fennovoima tulee tuottamaan tästä n. 10 TWh. Siis n. 3,5 %. Miten voitte sanoa:

    ”Tämä jättäisi vain vähän tilaa energiatehokkuudelle ja uusiutuville energialähteille.”

    Minusta siihen jää tilaa vielä vaikka kuinka paljon.

    • Ehkä parempi olisi verrata siihen, kuinka paljon Suomessa otetaan energiakapasiteettia käyttöön vuosittain tai kymmenessä vuodessa. Silloin tilaa jää olennaisesti vähemmän.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.