Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 4

Tyytyväinen elämä on meidän jokaisen velvollisuus. Tämä velvollisuus meidän on täytettävä siitä syystä, että voimme auttaa heikompia, erityisesti niitä, jotka eivät muuten omasta puolestaan pysty puhumaan tai toimimaan. Tyytyväisellä elämällä ei ole juurikaan tekemistä maineen, rahan tai ulkoisten mittareiden kanssa.

DSCN1758Tyytyväinen elämä luodaan kahdella asialla: Halulla ja vastuulla. Halu on sitä, että sinä et ole narun päässä oleva nukke tai ohjelma, vaan ohjelmoija. Halu on sitä, että sinulla on nälkä, innostus, uteliaisuus, unelmat ja tavoitteet.

Tässä viikon vinkit hyvään elämään. Yksi jokaiselle päivälle.

1. Elämän laatu on usein kiinni siitä, miten käytät ajatuksen voimaasi. Pätevyys, taidot, lahjat, historia ja sattuma määräävät vain harvoin elämäsi laatua tai sen tapahtumia. Ne ovat pikemminkin voimavaroja, joista voi ammentaa ja ottaa oppia.

2. Älä lannistu lannistuskulttuurista. Harva katuu sitä jos yrittää parhaansa. Ihmiset pelkäävät liikaa lannistajien tuomioita. Monet keskittyvät helposti siihen, mitä eivät osaa ja mitä eivät ole sekä siihen mikä ei ole mahdollista tai sopivaa. Lapsi kohtaa lukemattoman määrän kieltoja jokaista kannustavaa sanaa kohti. Pitää uskaltaa yrittää enemmän kuin mitä on tai osaa. Mukavuusalueen ylitys ja varman suorituksen hylkääminen ovat omiaan rakentamaan tyytyväistä elämää.

3. Ota vastoinkäymiset ilolla vastaan. Mitä tyytyväisempi sinusta tulee, sitä enemmän kohtaat vastoinkäymisiä ja niitä, jotka haluavat lannistaa. Vastoinkäymisiä tarvitaan, jotta voit kehittyä ihmisenä. Riemuitse siis jokaisesta vastoinkäymisestä.

4. Puolusta omia arvoja ja heikompia. Luovuttaminen, alistuminen ja välitön tarpeentyydytys ovat niin yleisiä, että niitä, jotka tavoittelevat jotain muuta, pidetään kummajaisina. Tarinoissa orjat ovat niitä, jotka alistuvat ja sankarit niitä, jotka nousevat puolustamaan omia arvojaan ja heikompiaan. Tyytyväisen ihminen ei alistu. Älä jää kiinni saavutettuihin etuihin ja siihen, mitä sinulla oli eilen. Sankarit ovat niitä, jotka päästävät rohkeasti irti.

5. Palvele ja auta muita pyyteettömästi. Jos et laske omia palveluksia, et pysty myöhemmin laskemaan sinulle tehtyjä palveluksia. Moraaliset valinnat tuottavat aina tyytyväisyyttä moninkertaisesti.

6. Kohtaa ylivoimaisia haasteita. Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä. Kannattaa alentaa itsesi, jotta sinut voidaan myöhemmin ylentää. Kannattaa ottaa sellaisia haasteita, jotka tuntuvat ylivoimaisilta tämän hetken kykyihisi tai voimavaroihisi nähden. Tyytyväinen ihminen on ahkera ja ottaa vastaan haasteita.

7. Verkostoidu. Ylivoimaisten haasteiden voittaminen on mahdollista vain liittoutumalla muiden kanssa. Etsi samanhenkisiä tai saman päämäärän itselleen ottamia ihmisiä ja yhdistä voimavarat heidän kanssaan. Ota mallia niiltä, jotka ovat tehneet sinuun vaikutuksen.

Olennaista matkalla hyvään elämään on tarkoituksen etsiminen, aiemmin kuljetun elämän hylkääminen, oman pienuuden ja heikkouden tunnustaminen, ylivoimaisten haasteiden kohtaaminen sekä liittoutuminen muiden kanssa. Kun kohtaat arkielämää suuremman haasteen, alat kasvaa ihmisenä. Aivan kuten kunto paranee sitä rasitettaessa. Metsässä kävellessä kannattaa valita se polku, joka on vähemmän tallattu.

* * *

Tässä kirjoitussarjassa nostan esille askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvän elämän luomiseen. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.

Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: http://leostranius.fi/?p=1364

Aihe: Arki, Elämä, Elämänhallinta | Tagit: , , | Kommentoi

Lepäämällä tyhmistyy

Liikunta pitää kaiken muun hyvän ohella myös aivosolut kunnossa. Tämä käy ilmi uusimmasta Juoksija-lehdesta (1/2010). Jatkuvaa makoilua on syytä välttää. Jokainen päivä vuodelevossa laskee saksalaisen liikuntatutkija, professori Wildor Hollmanin tutkimusten mukaan älykkyysosamäärää 1 % verran. Kuulostaa todella hurjalta. Ilmeisesti tämä koskeekin vain iäkkäämpiä ihmisiä.

J2009-10Esimerkiksi 80-vuotias maratonjuoksija pärjää muisti- ja sanatehtävissä keskimäärin paremmin kuin ei-liikkuva henkilö. Staattinen työ kehittää aivosoluja suunnilleen yhtä paljon kuin purukumin jauhaminen. Erityisen tärkeää on liikkua 40-60 vuoden iässä ja kaikkein parasta liikuntaa vanhemmiten ovat kävely ja hölkkä.

Lepo on toki myös tärkeää! Kuitenkin sopivassa suhteessa fyysisen ja henkisen rasituksen kanssa. Jos mieltä tai ruumista ei harjoita, se kuihtuu. Oma arkikokemus tukee Juoksija-lehden juttua. Silloin kun relailee (liikaa), tulee aina vain väsyneempi ja tyhmempi olo. Sen sijaan esimerkiksi sunnuntaisen 10 km lenkin ja koko viikonlopun remontoimisen jälkeen olo oli aivan huippuhyvä ja energinen!

Lenkkeilyn ja remontoimisen lisäksi viikon kohokohtia ovat olleet Luonto-Liitossa käymäni kehityskeskustelut. Täytyy kyllä sanoa, että sessiot ovat todella antoisia. On hienoa päästä hetkeksi keskustelemaan rauhassa työntekijöiden kanssa ja kuunnella, mitä ajatuksia ja ideoita eri ihmisillä on. Luonto-Liitossa on aivan mahtava työyhteisö!

Muita viikon huipentumia ovat olleet YLE:n ilmastodiettiohjelman kuvaukset, ympäristöjärjestöjohtajien tapaaminen sekä hallituksen demokratian edistämistä koskeva periaatepäätös, jonka valmistelussa olen itsekin ollut aktiivisesti mukana. Toki isoin kiitos paperista kuuluu oikeusministeriön demokratia-yksikölle.

Loppukevennyksenä pyöräilyn auvoisuudesta. Perjantaina pyöräilin mateluvauhtia lumenkaltaisessa moskassa Lintulahdenkatua ylös kohti Hämeentietä. Yllättäen takanani tulleesta autosta alkoi kuulua kovaa kiroilua. ”Paivu v***uun siitä edestä!”. Kun en väistänyt (en oikein pystynyt), jatkui sadattelu takanani. Lopulta ylös Hämeentielle päästyäni kiitin kuljettajaa kärsivällisyydestä ja jatkoin matkaa laittomasti jalkakäytävällä, koska en ruuhka-aikana heti uskaltanut sujahtaa bussien väliin. Parikymmentä metriä eteenpäin päästyäni tuiskaisi lasta pulkassa vetävä henkilö minulle, että tämä ei ole mikään pyörätie. Pyysin käytöstäni anteeksi ja siirryin takaisin autotielle.

Aihe: Arki, Demokratia, Elämänhallinta, Yhteiskunta, pyöräily | Kommentoi

Ydinvoima ei työllistä, metsä- ja energiateollisuus kuihtuu

Torstaina (4.2.) olin pitämässä kommenttipuheenvuoroa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja ympäristötyöryhmän seminaarissa aiheesta ”Mitä Kööpenhaminan jälkeen?”. Mieleen jäi muutama kiinnostava huomio tilaisuudessa puheneen professori Peter Lundin esityksestä.

1. Ydnvoima ei työllistä. Siinä missä ydinvoiman lisärakentamisella luodaan ehkä muutamia satoja pysyviä työpaikkoja, synnytetään vastaavalla investoinnilla energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuviin energialähteisiin 30 000 – 50 000 työpaikkaa.

2. Metsä- ja energiateollisuuden kannattaisi panostaa tuotekehitykseen. Ei ole ihme, että metsäteollisuus on Suomessa henkitoreissaan ja energiapolitiikassa katsotaan peruutuspeileihin. Suomalainen metsäteollisuus on pistänyt liikevaihdostaan vain muutamia prosentteja tuotekehitykseen ja energiateollisuus vielä vähemmän. Samaan aikaan esimerkiksi IT-sektorin panokset ovat lähellä kymmentä prosenttia. Mikäli toimintaa ei kehitetä, se kuihtuu.

On hämmentävää, että Suomi on Kööpenhaminan kokouksen jälkeen epävirallisessa ympäristöministerineuvoston kokouksessa vastustanut EU:n siirtymistä 30 prosentin päästövähennystavoitteisiin vedoten siihen, että EU on pieni toimija eikä kaikkien korttien paljastaminen tässä vaiheessa ole järkevää. Samaan aikaan esimerkiksi Saksa, Ranska, Hollanti ja Ruotsi ovat kuitenkin esittäneet, että EU siirtyisi 30 prosentin päästövähennystavoitteseen, jotta kansainväliset neuvottelut etenisivät epäonnistuneen Kööpenhaminan kokouksen jälkeen.

Onneksi monet kunnat toimivat jo. Helsinki aikoo olla kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan pian hiilineutraali ja Helsingin Energialla on suunnitelmat vähentää päästöjä 98 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vantaa taas on sitoutunut  viiden prosentin vuosittaisiin päästövähennyksiin ja Uudenmaan liiton tavoitteena on tehdä Uudenmaan maakunnasta Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta.

Aihe: Ilmastopolitiikka, Kööpenhaminan ilmastokokous, Talous, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Kommentoi

Tammikuu sanoina ja lukuina

Vuoden alku alkoi muutamilla ihastuttavilla tapaamisilla ystävien kanssa. Luonto-Liitossa aikaa ovat vieneet monet henkilöstöhallintoon, kuten rekrytointeihin, liittyvät asiat. Samaan aikaan myös toiminta on pyörähtänyt käyntiin. Suurpetojen puolesta tehdään töitä, metsiensuojelurintamalla tapahtuu paljon, Kevätseuranta-hanke etenee ja kesän leirejä suunnitellaan kovaa vauhtia. Erityisen inspiroivaa oli tavata myös vanhoja pääsihteerejä.

Uudesta unelmakodista kaadettiin seinä

Uudesta unelmakodista kaadettiin seinä

Kuukauteen on mahtunut myös Kööpenhaminan ilmastokokouksen pettymyksen nielemistä, Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjan käynnistämistä sekä useita inspiroivia puhetilaisuuksia liittyen kansalaistoimintaan. Erityisesti mieleen jäi Oranssin Valvomo –hankkeen tilaisuus sekä sosiaali ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi. Kuukauden alussa kirjoittelin artikkeleita samoista aiheista ajatushautomo Kansalaisfoorumille.

Omasta hyvinvoinnistani olen pitänyt huolta kirjoittelemalla blogiin Askelia tyytyväiseen elämään –kirjoitussarjaa ja kuntoilemalla säännöllisesti. Aktiiviseen kuntoiluun on motivoinut Vierumäen urheiluopiston kuntotestissä saadut hyvät tulokset. Lisäksi uuden unelmakodin löytyminen Käpylästä ja siihen liittyvä remontti on hallinnut ajatuksia.

Tässä vuosikymmenen ensimmäinen kuukausi lukuina:

- 5 haastattelua (televisio, radio, lehdet)
- 7 puhetilaisuutta tai luentoa
- 2 tiedotetta
- 12 artikkelia, juttua tai kolumnia lehtiin tai verkkosivuille
- 17 blogitekstiä
- 34 kokousta
- 1 seminaari
- 2 kotimaan matkaa
- 200 km juoksua
- 266 km pyöräilyä
- 9 lihaskuntoharjoitusta
- 3 uintikertaa

Yhteensä 159,5 tuntia erilaisia töitä sekä lisäksi 121 tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä, 46 tuntia kuntoilua ja 39,5 tuntia asuntoasioita/remonttia. Keskimäärin siis lähes 12 tuntia jotain viikon jokaisena päivänä tammikuun ajan.

Aihe: Aktivismi, Arki, Elämä, Yhteiskunta | Tagit: | Kommentoi

Äänestä ydinvoima historiaan – viisi syytä

Ympäristöjärjestöt käynnistivät tänään Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan. Kampanjassa suomalaiset sitoutuvat äänestämään ensi eduskuntavaaleissa 2011 kansanedustajaa, joka äänestää eduskunnassa ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Kampanja jatkuu eduskunnan ydinvoimaäänestykseen asti.

Ympäristöjärjestöt tempaisivat Senaatintorilla

Ympäristöjärjestöt tempaisivat Senaatintorilla

Ohessa viisi syytä sanoa ei ydinvoimalle:

1. Ydinvoiman lisärakentaminen tähtää sähkön vientiin
2. Ydinvoimalla ei juuri vähennetä päästöjä
3. Ydinvoimaan liittyy aina riskejä
4. Kestävät energiaratkaisut tuottavat työpaikkoja
5. Ydinvoiman rakentaminen nostaa suomalaisten sähkölaskuja

Siinä missä viime vuoden aikana uusiutuvien energialähteiden lisäys on ollut kymmeniätuhansia megawatteja, on ydinvoiman kapasiteetti kasvanyt pyöreät nolla megawattia.

Ne, jotka kaikesta huolimatta edelleen pohtiva ydinvoiman lisärakentamista, voivat pohtia, mitä tarkotitaa 100 000 vuotta poliittista vastuuta ydinjätteistä. Ensimmäinen sukupolvi ilmaiseksi, lopuista ei väliä. Äänestäisitkö sinä moista ehdokasta?

Kansalaistoiminta osana ajan ja elämän hallintaa sekä verkkovaikuttamista:

Ajatuspaja Kansalaisfoorumin lehdessä julkaistiin tänään oheinen kirjoitukseni: Kansalaistoiminta osana ajan ja elämän hallintaa. Ehkä tuossa on hyviä vinkkejä itse kullekin järjestötyön parissa tai luottamustehtävissä raatavalle.

Ohessa myös viime viikon pohdintaa kansalaisvaikuttamisesta verkossa Oranssin Valvomo-hankkeen seminaariin yhteydessä: Kansalaisaktiivisuus verkossa.

Aihe: Demokratia, Toiminta, Ydinvoima, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Kommentoi

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 3

Aristoteleen mukaan elämän päämääränä on olla onnellinen. Tehtävä on helppo. Hyvään (onnelliseen) elämään tarvitaan vain kolme askelta.

1. Listaa ylös ne asiat, jotka tekevät sinut onnettomaksi.
2. Karsi elämästäsi ne, sinut onnettomaksi tekevät asiat, joihin voit itse vaikuttaa.
3. Muuta asennettasi niiden asioiden suhteen, joihin et voi itse vaikuttaa.

Helppoa!

Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: http://leostranius.fi/?p=1334
Hyvän kokouskäytännön aakkoset täällä: http://leostranius.fi/?p=1338

Aihe: Arki, Elämänhallinta | Tagit: , , | 1 kommenttia

Ikuinen talouskasvu vai degrowth-talous?

Voisiko olla mahdollista, että talous kasvaisi loputtomasti rajallisella maapallolla? Tuskin. Jotku kuitenkin tuntuvat uskovan näin. Tästä johtuen kokoonnuimme perjantaina (29.1.) Luonto-Liiton toimistolle pohtimaan degrowth-taloutta. Tällä tarkoitetaan sellaista talousjärjestelmää, joka ei ajaudu kriisiin, vaikka se ei kasvaisikaan. Tavoitteena on rakentaa kohtuutalous tai nollakasvuun perustuva talous. Sopiva suomennos degrowth-käsitteelle on vielä auki.

degrowthNykyisen talousjärjestelmän ongelmana on se, että mikäli kasvu hidastuu, pysähtyy tai kääntyy laskuun, yhteiskunta ajautuu kriisiin. Talousjärjestelmämme kohtaa vääjäämättä välillä lasku- ja noususuhdanteita. Näin ollen ihmisten hyvinvointia lisäisi ennenkaikkea se, että laskusuhdanteessa voitaisiin varmistaa ihmisten perustoimeentulo ja noususuhdanteessa taas se, että luonnonvarojen kulutus ei lisäänny.

Tarvitsemme degrowth-taloutta siis kolmesta syystä:

1. Rajaton ja ikuinen talouskasvu maapallolla on sula mahdottomuus.

2. Ihmiset kaipaavat turvallisuutta ja hyvinvointia, jota nykyinen kasvuun perustuva talousjärjestelmä ei pysty heille takaamaan. Bruttokansantuote mittaa lähinnä luonnonvarojen kulutusta. Tarvitaan jotain uutta ja käänne parempaan.

3. Luonnonvarojen kulutus täytyy tiputtaa länsimaissa ja ylikuluttavissa luokissa murto-osaan nykyisestä, jotta kiihtyvä sukupuuttoaalto saadaan pysäytettyä ja ilmastokriisi torjuttua. Talouden ekotehokkuus ei riitä, koska kulutuksen lisääntyminen syö saavutetun hyödyn (rebound). Taloutta on skaalattava alaspäin.

Muutos on mahdollinen kun:

1. Siirrymme palkankorotuksista vapaa-ajankorotuksiin.
2. Verotamme enemmän luonnonvarojen kulutusta ja vähemmän työntekoa.
3. Otamme käyttöön perustulon ja maksimielintason sekä henkikökohtaiset päästökiintiöt.
4. Hylkäämme harhaiset kuvitelmat talouskasvun auvoisuudesta ja luomme uusia mittareita kuvaamaan hyvinvointia.

Asiasta on kirjoittanut erityisesti mm. Serge Latouche teoksessaan Farewell to Growth.  sekä Tim Jackson raportissaan Prosperity without Growth. Ranskassa ja muualla Euroopassa aiheesta on keskusteltu jo vuosia. Nyt liike rantautuu myös Suomeen.

Aihe: Talous, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagit: , | 3 kommenttia

Luottamus, maine ja remontti

Torstaina (29.1.) suuntasin Porvooseen ja Haikon kartanoon. Olin puhumassa julkisen keskustelun vaikutuksesta luottamukseen ja järjestötoiminnan maineeseen järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumissa. Paikalla oli noin 60 alan järjestöjen toiminnanjohtajaa tai pääsihteeriä. Maine ja luottamus luodaan teoilla. Esitykseni löytyy täältä.

Päivien kiinnostavinta antia oli Janne Jalavan puheenvuoro luottamuksesta. Tarvitsemme luottamusta, koska yhteiskunta on ristiriitainen, epävarma ja poikkeava. Erityisesti riskiyhteiskunnassa luottamus korostuu. Vaikka perhe ja koulu ovatkin edelleen yhteiskunnan keskeisiä sosialisaatiota rakentavia instituutioita, on ihmisillä nykyään enemmän tarttumapintoja luoda identiteettiään ja rakentaa luottamusta myös muita kanavia pitkin. Esimerkiksi verkko tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia toisenlaiselle sosialisaatiolle.

Iltapäivällä piipahdin Luonto-Liiton toimistolla. Tämän jälkeen matka jatkui aamulla alkaneen remontin keskelle Sofianlehdonkadulle. Keittiön ja makuuhuoneen välinen seinä oli jo kaadettu. Paikalla kävi myös henkilöt Kirenasta mittaamassa seinää tulevien liukuovien takia. Illalla hioimme pari ovea ja ikkunan karmeja sekä valmistelimme vessaa maalauksen varalle.

Aihe: Arki, Toiminta, Yhteiskunta | Tagit: , , | Kommentoi

Ryhdy eettiseksi eläkesäästäjäksi – nautit elämästäsi enemmän!

Saan säännöllisesti yhteydenottoja eri tahoilta, jotka tarjoavat sijoitusneuvontaa tai esimerkiksi mahdollisuuksia eläkesäästämiseen.

Paras mahdollinen sijoitus on mielestäni tulevaisuus! Näin ollen järkevin tapa tehdä eläkesäästämistä on lahjoittaa rahaa ja aikaa ympäristöjärjestöille, jotka pyrkivät varmistamaan, että planeettamme olisi kelvollinen elinpaikka lukemattomille lajeille jatkossakin.

Suosittelen muillekin eettistä eläkesäästämistä. Oma kotitaloutemme lahjoitti kaikista vuoden 2009 nettotuloista 8,79 prosenttia hyväntekeväisyyteen. Pistä siis raha kasvamaan korkoa ja sijoita eläkepäiviisi lahjoittamalla osa tuloistasi ympäristöjärjestöille. Näin nautit elämästä enemmän!

Luonto-Liiton tukemisen voi aloittaa täältä.

Aihe: Arki, Talous, Yhteiskunta | Tagit: , , | Kommentoi

Pääsihteerit, ilmastoneuvottelut ja kansalaisaktivismin uudet muodot

Viikon alku on ollut inspiroiva. Tuntuu siltä, että uudesta vuosikymmenestä tulee poikkeuksellisen kiinnostava ja haastava.

Pääsihteereiden get-together. Järjestin maanantai-iltana (25.1.) Luonto-Liiton entisten pääsihteereiden (Tuomas Rantanen, Jouni Nissinen, Lotta Ruokanen ja Petra Yliportimo) kanssa lyhyen tapaamisen. Oli aika vaikuttavaa istua saman pöydän ääressä henkilöiden kanssa, jotka omasivat lähes 15 vuotta kokemusta pääsihteerin tehtävistä. Sitä on todella etuoikeutettu olo, kun voi istua ihmisten kanssa, jotka ovat vuosikausia pohtineet samoja haasteita ja kysymyksiä, kuin mihin itsekin on juuri törmännyt. Mentorointi ja verkostot kunniaan! Yksin voi tehdä niin vähän. Kannattaa kysyä niiltä, joilla tietoa ja kokemus on jo valmiiksi.

Mitä tapahtuu ilmastoneuvotteluissa? Ympäristö- ja kehitysjärjestöt pitivät tiistaina (26.1.) lehdistötilaisuuden siitä, mitä ilmastoneuvotteluissa tapahtuu vuonna 2010. Itse käytin tilaisuudessa lyhyen puheenvuoron ilmastopoliittisesta tilanteesta Suomessa. Mikä on nyt Suomen tavoite? Mitä voidaan tehdä kunnissa? Vaikka Kööpenhaminassa epäonnistuttiin, on selvää, että ilmastotoimenpiteiden on mentävä kaikilla tasoilla eteenpäin. Emme voi muuttaa ilmastotiedettä, mutta voimme muuttaa harjoitettua politiikkaa. Alla esitykseni.

Valvomo – Freezone. Iltapäivällä olin puhumassa Oranssi ry:n seminaarissa Suvilahdessa, jossa julkistettiin Valvomon hankesuunnitelma. Kyseessä on Oranssin uusi ”freezone” – kontrollista vapaa vyöhyke nuorille. Vuosien aikana Oranssi on inspiroinut monia. Vaikuttava historia ja vaikuttava Valmomo-hanke. Itse nostin esile kansalaisvaikuttamisen uusien muotojen seitsemän teesiä, jotka olivat:

1. Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen
2. Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen
3. Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon
4. Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen
5. Rakenteista verkostoihin
6. Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen
7. Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin

Alla lyhyt esitykseni Oranssin seminaarissa.

Loputon kasvu ei voi olla rajallisella maapallolla mahdollista. Lähetä Gordon Brownille hamsteri. Degrowth-talous tulee! Tästä kuitenkin lisää myöhemmin.

Aihe: Aktivismi, Arki, Ilmastopolitiikka, Kööpenhaminan ilmastokokous, Yhteiskunta, Ympäristöpolitiikka | Tagit: , , | 1 kommenttia
  • Leo Stranius

    Leo Stranius, HM, toimii Luonto-Liiton pääsihteerinä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtajana. Stranius tutkii yhteiskunnallisia liikkeitä Tampereen yliopistossa ja on tyytyväinen askeetikko.

  • Tuoreimmat kommentit

  • Arkistot



  • Sll:n ilmastoblogi

    Ilmasto.org

    Polttava kysymys