Huili: Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?

Leo-Stranius-kasvokuvaOheinen kirjoitukseni on julkaistu 15.1.2014 Huilin verkkosivuilla.

Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?

Jos olet harkinnut kasvisruokavaliota, on siihen nyt erinomainen tilaisuus. Tammikuussa käynnistynyt Oikeutta eläimille -yhdistyksen vegaanihaaste kannustaa ihmisiä siirtymään tammikuun ajaksi kasvisruokaan. Kampanjassa jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa sekä päivittäin vaihtuvia ruokaohjeita, vinkkejä ja taustatietoa.

Myös viime syksynä toteutettu Lihaton Lokakuu oli jättimenestys. Mukana Facebookissa oli yli 30 000 ihmistä. Tuo kampanja sai alkunsa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalalle heittämästäni haasteesta olla kuukausi ilman lihaa. Kyseessä oli osa Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Leon reseptit koko päivälle!

Veganissimo brunssiLihaton Lokakuu on pian loppusuoralla.

Jotta elämää olisi vielä lokakuun jälkeenkin, ajattelin jakaa omat lempireseptini kaikille.

Disclaimer: Pidän aktiivisena kuntoilijana hiilihydraatti- ja proteiinipitoisista ruuista, jotka on äärimmäisen nopea valmistaa.

Ohessa reseptivinkit aamupalalle, lounaalle, päivälliselle ja iltapalalle, olkaa hyvä!

Aamupala: Ekopuuro, valmistusaika 1 min
– Laita lautaselle neljän viljan luomuhiutaleita, auringonkukan siemeniä, seesaminsiemeniä, mustaherukoita ja kaakaorouhetta.
– Kaada päälle soijamaitoa ja syö sellaisenaan (lämmittämättä).

Lounas: Pastaa tofutomaattikastikkeessa, valmistusaika 15 min

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 6

Veganissimo brunssiLihattoman Lokakuun ensimmäinen viikko on takana. Iso kiitos kaikille haasteessa mukana olleille!

Ruuan ilmastovaikutukset ovat yllättävän suuret.

Ne vastaavat noin kolmasosaa kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään lihantuotanto on tästä puolet.

Yksilön kannalta tehokas tapa vähentää päästöjä on siis vähentää lihansyöntiä.

Lauantain (5.10.) Helsingin Sanomissa Lihattoman Lokakuun haasteen vastaanottanut Riku Rantala kirjoitti osuvan kolumnin aiheesta. Siinä Rantala toteaa seuraavaa:

”Suomessakin lihansyönti on lähtenyt lapasesta. Ahmimme joka päivä kuin jouluna: 78 kiloa fläskiä. Terveytemme kannalta se on kaikilla mittareilla liikaa. Jo 300 grammaa viikossa huutelee syöpää peräsuoleen. Ympäristö- ja terveyshaittojen lisäksi mieltä painaa tuotantoeläinten sietämättömän huono kohtelu, Suomessakin.”

Ohessa oma ruokapäiväkirja viikonlopun eli lauantain (5.10.) ja sunnuntain (6.10.) osalta:

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 4 ja 5

VeganissimoRuokapäiväkirja jäi eilen (3.10.) julkaisematta blogissani, koska olin illan Sarasvuo talkshowssa keskustelemassa Sini Saarelasta, Arktisesta alueesta ja ilmastonmuutoksesta.

Pidin kuitenkin kirjaa syömisistäni. Päivällä kävin lisäksi Yle Radio 1:n Ajankohtainen Ykkönen ohjelmassa keskustelemassa tuoreista ravintosuosituksista ja Lihattomasta Lokakuusta.

Torstaina julkaistiin siis uudet pohjoismaiset ravintosuositukset.

Suositusten mukaan kasvisten, hedelmien, palkokasvien, pähkinöiden, siementen, täysjyväviljan ja marjojen syömistä pitäisi lisätä. Tämä on hyvä! Kasvispitoinen ruokavalio hyödyttää terveyden ja eläinten lisäksi myös ympäristöä.

Ohessa ruokapäiväkirja torstain (3.10.) ja perjantain (4.10.) osalta:

Lue lisää

Ekoisi: Kuuden kuukauden yhteenveto

Vauva täytti viime viikolla puoli vuotta. Nyt on jälleen hyvä hetki tehdä hiukan arviota siitä, miten hommat ovat ekovanhemmuuden näkökulmasta sujuneet.

Yksityisen kulutuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta.

Vauvan kanssa merkittävää on myös ratkaisu vaippojen suhteen. Käytetäänkö kertakäyttö- tai kestovaippoja, vai ollaanko kokonaan ilman vaippoja.

Tässä yhteenveto omalta osaltamme:

Lue lisää

”Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin”

Karppauksen (vähähiilihydraattinen ruokavalio) myötä erilaiset ruokavaliot ovat olleet paljon esillä. Tämä on tietysti hyvä asia.

Ruoan osuus yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista on huomattava ja ruokavalio vaikuttaa merkittävästi myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Suurin osa eläinten hyväksikäytöstäkin tapahtuu lautasella.

Ravitsemusasiantuntija, ETM Johanna Kaipiainen kirjoittaa Vegaia-lehdessä (4/2011) Karppauksesta:

”Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin.”

Lue lisää

Eläinten viikko: Oletko sivistynyt vegaani vai barbaari?

Hyvää Eläinten viikkoa!

Pari vuotta sitten Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi järkyttäviä kuvia eläinten oloista suomalaisilta sikatehtailta.

Kirjoitin silloin itsekin näkökulma-tekstin kampanjan sivuille, koska halusin tukea eläinten puolesta tapahtuvaa toimintaa.

Viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana julkisuudessa on käyty tapauksen jälkipyykkiä.

Syyllisiä on haluttu vastaamaan teoistaan. Voisi kuvitella, että syytettynä ovat eläintilojen omistajat, jotka ovat monien mielestä kohdelleet eläimiä huonosti.

Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää.

Lue lisää

Vegaanin ruokapäiväkirja 13.6.-19.6.2011

Pidin viime viikon aikana ruokapäiväkirjaa.

Olen aiemminkin pitänyt vastaavaa ruokapäiväkirjaa. Kuulisin kuitenkin mielelläni, miten tätä voisi vielä viedä ekologisempaan ja terveellisempään suuntaan.

Maanantai 13.6.2011
Aamupala klo 9.00
– Neljän viljan luomupuuroa, auringonkukan siemeniä, soijarouhetta ja soijamaitoja
Lounas klo 12.00
– Riisiä, tofua ja vihanneksia, kevätkääryleitä, salaattia
Välipala klo 15.00
– Omenaa, banaania, viinirypäleitä ja välipalakeksejä (cream cracker)
Päivällinen klo 19.00
– Perunoita ja kasvisnakkeja (vehnäproteiini 30%), kurkku-omena-salaattia, karjalanpiirakoita, paistettuja auringonkukan siemeniä ja cashew-pähkinöitä, soijajugurtti-kastiketta, leipää sekä banaania, soijamaitoa ja mansikoita

Lue lisää

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!