Mikä asia saisi sinut ryhtymään kasvissyöjäksi tai vegaaniksi tai miksi aikanaan (ja milloin) ryhdyit kasvissyöjäksi/vegaaniksi?
Itselläni syy olla vegaani on ilmasto- ja ympäristövaikutusten minimointi, omasta terveydestä huolehtiminen ja eläinten oikeudet.
Olin ollut pitkään kasvissyöjä ja kotivegaani. Kaksi viimeistä tikkiä vegaaniksi ryhtymiseen olivat seuraavat tapahtumat vuonna 2007.
Tammikuussa 2017 julkaistiin Mia Takulan kirjoittama ja Into kustannuksen julkaisema kirja ”Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla” Kirja on kokoelma kertomuksia suomalaisista arkipäivän vaihtoehtoisista sankareista, jotka ovat valinneet vegaanisen elämäntavan. Kirjan henkilökaarti on laaja, ja tarinat ovat kaikki innostavia, mielenkiintoisia sekä keskenään erityyppisiä huippusuorituksia. Itselläni on etuoikeus olla mukana kirjassa yhdellä elämäntarinalla. Oheisen linkin takana oma elämäntarinani kokonaisuudessaan sellaisena kuin Mia Takula on sen kirjoittanut ja se on kirjassa julkaistu. Jos … Lue lisää
Pitääkö kaikkien ryhtyä vegaaniksi? Riku Rantala kysyy ja Leo Stranius vastaa.
Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 15.1.2014 Huilin verkkosivuilla.
Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?
Jos olet harkinnut kasvisruokavaliota, on siihen nyt erinomainen tilaisuus. Tammikuussa käynnistynyt Oikeutta eläimille -yhdistyksen vegaanihaaste kannustaa ihmisiä siirtymään tammikuun ajaksi kasvisruokaan. Kampanjassa jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa sekä päivittäin vaihtuvia ruokaohjeita, vinkkejä ja taustatietoa.
Myös viime syksynä toteutettu Lihaton Lokakuu oli jättimenestys. Mukana Facebookissa oli yli 30 000 ihmistä. Tuo kampanja sai alkunsa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalalle heittämästäni haasteesta olla kuukausi ilman lihaa. Kyseessä oli osa Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa.
Hyvää alkanutta Lihatonta Lokakuuta!
Haastoin hiljattain makkaransyöjä Riku Rantalan Docventuresin suorassa radiolähetyksessä osana Luonto-Liiton ilmastolupaus-kampanjaa kuukauden lihattomaan ruokavalioon. Kaveri otti haasteen vastaan ja siitä sai alkunsa Lihaton Lokakuu.
Tähän mennessä haasteen on ottanut vastaan jo noin 25 000 ihmistä!
Itse olen vegaani eli en syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Näin ollen lupaan omalta osaltani vain olla tukemassa muiden lihattomia ruokavalintoja.
Ensimmäisenä tekona aion pitää viikon ajan ruokapäiväkirjaa. Tämä toivottavasti auttaa muita hahmottamaan, millainen voi olla vegaaninen ruokavalio. Kannattaa kuitenkin huomata, että kuntoilen ja urheilen suhteellisen paljon, joten myös ruokamäärät ovat sen mukaiset.
Tässä esimerkiksi eilisen (30.9.2013) syömiset:
Pidin viime viikon aikana ruokapäiväkirjaa.
Olen aiemminkin pitänyt vastaavaa ruokapäiväkirjaa. Kuulisin kuitenkin mielelläni, miten tätä voisi vielä viedä ekologisempaan ja terveellisempään suuntaan.
Maanantai 13.6.2011
Aamupala klo 9.00
– Neljän viljan luomupuuroa, auringonkukan siemeniä, soijarouhetta ja soijamaitoja
Lounas klo 12.00
– Riisiä, tofua ja vihanneksia, kevätkääryleitä, salaattia
Välipala klo 15.00
– Omenaa, banaania, viinirypäleitä ja välipalakeksejä (cream cracker)
Päivällinen klo 19.00
– Perunoita ja kasvisnakkeja (vehnäproteiini 30%), kurkku-omena-salaattia, karjalanpiirakoita, paistettuja auringonkukan siemeniä ja cashew-pähkinöitä, soijajugurtti-kastiketta, leipää sekä banaania, soijamaitoa ja mansikoita
Vieraskynäblogissa Salla Tuomivaara
Suomessa on totuttu haittaverottamaan ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia asioita.
Ajatus siitä, että yhteiskunnalle ja yksilöille vahingolliset valinnat eivät saisi olla ainakaan erityisen helppoja ja halpoja, on kannatettava. Asioita ei kielletä, mutta kulutusta ja tuotantoa ohjataan taloudellisilla ohjauskeinoilla. Tupakan ei kuulu olla puoli-ilmaista. Ympäristölle haitalliset polttoaineet saavat olla selvästi kalliimpia kuin kestävämmät vaihtoehdot.
Ilmastonmuutoskeskustelu on nostanut esiin ajatuksen, että myös suuren ilmastokuorman elintarvikkeita pitäisi verottaa muita raskaammin.
Aina välillä kasvissyöjiltä kysytään mahdollisuuksia kuntoilla. Itse olen kokenut, että vegaanina voi kuntoilla siinä missä sekaruokavaliollakin. Itse juoksen vuodessa yli 2000 km ja pyöräilen yli 4000 km sekä käyn jonkin verran uimassa ja teen lihaskuntoharjoittelua. Pari viikkoa sitten (9.10.) juoksin syntymäpäiväniaaton kunniaksi Maratonin. Kyse oli laajennetusta lauantailenkistä ilman sen kummempaa tapahtumaa, valmistautumista, tankkausta tai tavoitetta. Juoksun aikana käytin kaksi Dexalin 30 gramman energiageeliä ja join pari desiä vettä. Muuta tankkausta … Lue lisää
Osallistuin perjantaina Tampereen keskustorilla nyt toista kertaa järjestettyyn Vegfest-tapahtumaan. Oma sessioni alkoi Luonto-Liiton järjestöesittelyllä heti avajaisten jälkeen. Järjestöesittelyn jälkeen pidin tunnin puheenvuoron ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Puheenvuorossani yritin murtaa kolme harhaluuloa ruuan ympäristövaikutuksista. 1. Ruokakassin materiaalin sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota kassin sisältöön. Vaikka kangaskassi onkin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin muovi- tai paperikassi, kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen, että suosii mahdollisimman paljon kasvispohjaisia elintarvikkeita eläinperäisten sijaan. 2. Alkuperämaan sijaan kannattaa … Lue lisää
Eläinoikeusyhdistys Faunan ja Liken julkaisema Vegaanin uusi keitttokirja julkaistiin keskiviikkona (5.5.) Uudella ylioppilastalolla herkullisen lounaan kera. Vihdoin vuonna 1999 julkaistu Vegaanin keittokirja sai jatkoa. Olin itse tilaisuudessa puhumassa ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Samasta aiheesta kirjoitin teokseen myös tausta-artikkelin. Omalle veganismilleni on kolme syytä: (1) Ilmasto- ja ympäristöhaittojen minimointi, (2) eläinten oikeudet sekä (3) terveys ja hyvinvointi. Kukaan tuskin ryhtyy vegaaniksi yhdessä yössä. Kirja antaa kuitenkin aivan mahtavat eväät sille, millaista … Lue lisää
Viiankiaapa 💚🌍
Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.
Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.
Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.
Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.
Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Tänään linturetkellä Vuosaaren huipulla. Mukana menossa mm kapustarinta, kiuru, varpushaukka, mehiläishaukka ja merikotka. Uusina lajeina itselle hiirihaukka ja piekana. Nyt jo 111 pinnaa tänä vuonna!
Ihan mahtavaa, että @tringa.ry järjestää lintuopastuksia! Kiitos!
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.
Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä
”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.
Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).
Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?
Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!
Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa!
Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.
Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.
Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.
Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.
Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.
Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Välillä täysmatkaa ja sitten taas sprinttiä!
Oittaalla Heltri Cupin päätöskilpailu Eliminator. Käytännössä kisamuoto, jossa suoritetaan triathlonin pikamatkaakin lyhyempää super sprint -matkaa maksimissaan viisi kertaa peräkkäin.
-uinti n. 300 m
-pyörä n. 5 km
-juoksu n. 2 km
Jokaisella kierroksella on aikarajat ja suoritusaika jokaiselle ”kierrokselle” lyhenee.
Matkat piti suorittaa seuraavasti
1. kierros 38 min
2. kierros 33 min
3. kierros 28 min
4. kierros 25 min
Itse ehdin vielä neljännelle kierrokselle, mutta viimeiselle viidennelle kierrokselle ei vauhti enää riittänyt.
Mahtava tapahtuma vaikka en kilpailemisesta tykkääkään. Tänä keväänä ja kesänä olen kuitenkin halunnut haastaa itseäni ja olen osallistunut jokaiseen Heltri Cupin osakilpailuun.
Tuollaisessa yhteislähdössä ja lyhyessä uinnissa on myös ikävät puolensa. Vedessä tulee väkisin kontakteja ja törmäyksiä. Pitää olla kohtalaisen vahva luotto omaan uintitaitoon, että ei mene paniikkiin. Lisäksi itselle kävi harmittava takaisku kun jossain törmäyksessa kanssauimariin kävi niin, että oura-sormus tippui Bodominjärven syvyyksiin. 😢 Oppi on, että olisi kannattanut ottaa se pois ennen kisaa.
Muissa osakilpailussa olen lähtenyt aina tarkoituksella viimeisenä ja välttänyt ruuhkaa sekä ohitellut sitten rauhassa, jos on ollut hitaampia. Tässä oli kuitenkin niin paljon minuuttipeliä, että ei voinut jäädä ihan viimeiseksi hengailemaan vaikka pyrinkin lähtemään aina uudelle kierrokselle viimeisten joukosta.
Iso kiitos @helsinkitriathlon ja kiitos kuvista loistava @zopelaura
Norjaa hehkutetaan hienona matkakohteena ja kyllähän se sitä onkin. Kaunista luontoa, merta, vuoristoa, vuonoja, puroja ja putouksia, metsää ja hienoa kulttuuria. Yhteiskunta toimii, ihmisiin voi luottaa ja yhteiskunta pyörii uusiutuvilla energialähteillä ja kulkee sähköautoilla. Varsinkin maata pitkin junilla ja busseilla matkatessa Norja antaa parastaan.
Sitten on toinenkin puoli Norjaa. Likainen öljy. Vedet pilaava kalankasvatus. Pilalle rakennetut vuoret ja tunturit. Metsähakkuita siellä sun täällä. Satamassa LNG-laitos polttaa kaasua ilmaan. Turisteja kuljetetaan pikaveneillä häiritsemään valaita. Surkea vegaaniruokatarjonta verrattuna Suomeen tai Ruotsiin. Kauppahallissa on myynnissä pelkkiä kuolleita kaloja ja eläviä jättiläismäisen kokoisia taskurapuja.
Norjaa voisi ihan yhtä hyvin boikotoida.
Reissuilla aina muistaa myös sen, miten yliarvostettua matkailu oikeastaan onkaan. Se vie aikaa ja rahaa sekä aiheuttaa paljon stressiä vaikka toki se monille onkin välttämätön tapa hakea irtiottoa arjesta. Silti. Helsingissä ja Suomessa on lähellä matalalla kynnyksellä upeita ja hienoja paikkoja kaipasit sitten luontoa, kaupunkikulttuuria tai muita huvituksia.
Vähintään yhtä hienoja elämyksiä voi saada vaikka istumalla iltaa Päijänteen rannalla.
Norja. Bergen. Kiivettin 12-vuotiaan kanssa 1333 porrasta Ulriken-vuoren huipulle ja takaisin alas. Helppo ja kaunis reitti. Monet olivat tekemässä portaissa juoksutreeniä. Matkalle mahtui vuoristonäkymien lisäksi upeaa metsää ja kauniita puroja.
Tämän jälkeen käytiin vielä Floyenin huipulla katselemassa Bergeniä ja tehtiin kukkulan päällä kiva kävely muutaman pikkujärven ympäri kauniissa taikametsämaisemissa.
Kello on asettanut tavoitteeksi kiivetä vähintään 10 kerrosta portaita päivässä. Tässä se ylittyi 27-kertaisesti eli 270 kerrosta mentiin ylöspäin.
Tämä maatapitkin julkisilla matkustaminen on kyllä hienoa. Seuraavaksi Etelä-Norjan kierros jatkuu junalla Bergenistä takaisin Osloon. Luvassa Euroopan upeimmat junamaisemat. Sellaiset maisemat, että niitä ei voi kokea ja nähdä kuin junasta!
Maatapitkin Etela-Norjan kierroksella. Preikestolen. Yksi maailman upeimmista luontokohteista. Ja sen veroinen. Upeaa oli olla hetki maailman reunalla. Siinä ihminen on aika pieni.
#maatapitkin #norja #preikestolen
Kesän #vegaani kahvila #caferaparperimeri vielä tällä viikolla Helsingissä Kumpulan koulukasvitarhalla. Samalla voi ottaa nokoset riippumatossa ja syödä musta- ja punaherukoita suoraan pensaista. Pyörällä pääsee mestoille. Vahva suositus!
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.
Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.
Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.
Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.
Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
