Huili: Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?

Leo-Stranius-kasvokuvaOheinen kirjoitukseni on julkaistu 15.1.2014 Huilin verkkosivuilla.

Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?

Jos olet harkinnut kasvisruokavaliota, on siihen nyt erinomainen tilaisuus. Tammikuussa käynnistynyt Oikeutta eläimille -yhdistyksen vegaanihaaste kannustaa ihmisiä siirtymään tammikuun ajaksi kasvisruokaan. Kampanjassa jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa sekä päivittäin vaihtuvia ruokaohjeita, vinkkejä ja taustatietoa.

Myös viime syksynä toteutettu Lihaton Lokakuu oli jättimenestys. Mukana Facebookissa oli yli 30 000 ihmistä. Tuo kampanja sai alkunsa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalalle heittämästäni haasteesta olla kuukausi ilman lihaa. Kyseessä oli osa Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa.

Miksi kasvissyönnin edistäminen on tärkeää? Tällä hetkellä ihmiset syövät liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia suhteessa ravintosuosituksiin. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden, kuten juuston, maidon ja kananmunien, kulutuksen vähentäminen on ympäristöteko, joka edistää terveyttä ja eläinten oikeuksia. Monet ovat kauhistelleet suomalaisilta eläintiloilta salaa kuvattua materiaalia eläinten oloista. Halukkuutta oman ruokavalion muuttamiseen on selvästi olemassa.

Yksittäiset kampanjat ovat tarpeen. Ihmiset voivat irrottautua hetkeksi totutuista rutiineista ja tarkastella omia ruokatottumuksia. Kampanjoiden kautta on mahdollista saada sosiaalista tukea. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai keksiä itse. Tarjolla on vertaisapua. Kokeilemalla ja tekemällä oppii uutta ja voi muuttaa arkea paremmaksi.

Vastuuta asioiden muuttamisesta ei voida kuitenkaan sysätä pelkästään yksittäisten ihmisten valintojen varaan. Yksittäisten kampanjoiden vaikutusta kokonaiskulutukseen on muutenkin vaikea arvioida. Tarvitaan yhteiskunnallisia ohjauskeinoja kasvisruuan edistämiseksi.

Yhteiskunnallisia keinoja kasvisruuan edistämiseen ovat esimerkiksi maatalouden tukipolitiikan uudistus, ruuan arvolisäveron porrastus ympäristövaikutusten mukaan, lihan haittavero, kasvisruuan suosiminen julkisissa hankinnoissa, kasvisruokapäivät ja erilaiset pakkausmerkinnät.

Kasvisruuan edistämiseksi tarvitaan kuitenkin syvempiä rakenteellisia muutoksia. Eläinsuojelulainsäädännön uudistus pitää tehdä huolella eläinten oikeuksia kunnioittaen. Tarvitaan muutoksia myös hallinnossa ja päätöksentekojärjestelmässä. Suomeen tulisikin perustaa erillinen eläinministeriö.

Hollannissa eläinsuojelukysymyksiä varten on perustettu jopa oma eläinten puolue, Amsterdamista halutaan tehdä turkisvapaa kaupunki, Helsingissä kouluissa on otettu käyttöön kasvisruokapäivä. Gentissä viikoittaista kasvisruokapäivää viettää koko kaupunki.

Nämä kaikki ovat ensimmäisiä ja välttämättömiä askelia matkalla kohti ympäristöystävällistä ja eläinten oikeudet huomioivaa arkea ja yhteiskuntaa.  Emme syö Suomessa koiria tai kissoja. Toivottavasti voisimme antaa enemmän arvoa myös muille eläimille.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, jonka blogia voi seurata osoitteessa: www.leostranius.fi

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.