”Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin”

Karppauksen (vähähiilihydraattinen ruokavalio) myötä erilaiset ruokavaliot ovat olleet paljon esillä. Tämä on tietysti hyvä asia.

Ruoan osuus yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista on huomattava ja ruokavalio vaikuttaa merkittävästi myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Suurin osa eläinten hyväksikäytöstäkin tapahtuu lautasella.

Ravitsemusasiantuntija, ETM Johanna Kaipiainen kirjoittaa Vegaia-lehdessä (4/2011) Karppauksesta:

”Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin.”

Itse olen ruokavalioltani vegaani juuri ympäristö-, eläinoikeus- ja terveyssyistä. Juoksen ja pyöräilen paljon. Syön runsaasti hiilihydraatteja. Painoindeksini on noin 20 ja rasvaprosenttini noin 13.  Kun energiansaanti ja kulutus ovat suunnilleen tasapainossa, pysyy painokin hallinnassa. Oikotietä hoikkana pysymiseen tai laihduttamiseen on tuskin olemassa.

Karppaajan laihtuminen perustuu siihen, että hiilihydraatteja karsimalla energian saanti jää väistämättä pieneksi. Kaipiaisen mukaan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla laihduttavien nopea painonlasku perustuu siihen, että elimistö käyttää ensin energiakseen hiilihydraattivarastoja eli glykogeenia, johon on sitoutunut runsaasti vettä. Laihtumisessa kyse on siis nesteen poistumisesta kehosta.

Ehkä karppaus on suosittua juuri tästä syystä. Tuloksia tuntuu tulevan nopeasti. Kaipiainen viittaa kuitenkin yli vuoden kestäviin tutkimuksiin, joissa vähähiilihydraattisten ruokavalioiden laihdutustulokset eivät eroa enää muilla ruokavalioilla saavutetuista tuloksista.

Tällä hetkellä suomalaiset syövät ravintosuosituksiin verrattuna liian vähän hiilihydraatteja ja liikaa rasvoja. Esimerkiksi syöpäjärjestöt suosittelevat, että lihaa ei syötäisi yli 300 grammaa viikossa. Keskivertosuomalainen kuluttaa lihaa kuitenkin 200 grammaa päivässä eli 1,4 kiloa viikossa.

Karppauksen sijaan kannattaisi suosia kasvisruokaa. Kaipiainen kirjoittaa: ”kasvisruoalla vähenee riski muiden muassa sydänsairauksiin, kolesteroliongelmiin, verenpainetautiin ja kakkostyypin diabetekseen. Myös ylipaino on harvinaisempaa kasvisruoan valinneilla.”

Entä liikunta. Voiko karppaaja harrastaa kestävyysliikuntaa? Matti Hannus kirjoittaa Juoksija-lehdessä (9/2011) karppauksesta seuraavaa:

”Kun ihminen kulkee paikasta toiseen vain moottorikyydillä eikä kuluta energiaa muuhun kuin erilaisten ruutujen tuijotukseen, silloin ehkä todellakin tullaan toimeen ilman hiilihydraatteja. Kestävyysurheilun merkillisessä maailmassa tilanne on kuitenkin täysin toinen. Jokainen juoksija, hiihtäjä, luistelija, pyöräilijä, uimari, tuntureilla vaeltaja tietää, että päivän päätteeksi tarvittavan polttoaineen määrä on aivan hirmuinen.”

Voisiko ympäristöstä, eläintenoikeuksista ja omasta terveydestään huolehtiva kestävyysliikuntaa harrastava henkilö olla karppaaja?

3 kommenttia artikkeliin ””Karppaus rasittaa enemmän ympäristöä, on epäeettistä ja lisäksi epäterveellistäkin””

  1. Karppaaminen toimii sen takia kun siinä jätetään ne pitkälle prosessoidut roskatuotteet pois, mutta olen samaa mieltä punaisen lihan syönnin kanssa kuten tämä video osoittaa myös että luonnollisella ja monipuolisella kasvispainotteisella ruokavaliolla päästäisiin todella monista sairauksista eroon. Suosittelen lämpimästi kaikille. 🙂

    http://www.youtube.com/watch?v=_hAtPXHJ5mY

  2. Ihmettelen kyllä tuota ravitsemusasiantuntijan lausuntoa. Karppaaminenhan tarkoittaa hiilihydraattien määrän rajoittamista. Se ei muuta proteiinin tarvetta mitenkään, ja proteiiniahan saa myös kasviperäisistä lähteistä. Hiilihydraatteja taas voi korvata myös kasvirasvoilla, söi lihaa tai ei. En oikein ymmärrä, mitä epäeettistä tai epäterveellistä tässä on – maltillinen karppaaminenhan onnistuu vaikka vegaanisesti. Kestävyysurheilijan on kyllä syytä syödä reilusti hiilihydraatteja ja energiapitoista ruokaa muutenkin, mutta vähän liikkuvalle laihduttajalle se on melkoisen huono resepti 🙂

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.