Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri esittää Hyvinkään Kurkisuon suojelua

(10.11.2007) Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on huolestunut maakunnan uhanalaisesta suoluonnosta. Piirin syyskokous esitti Vapolle, että se tekisi Hyvinkään Kurkisuolle suojelualueen eikä turpeenottoa. Uudenmaan suoluonnosta on enää rippeet jäljellä. Siksi jokainen jäljellä oleva suo on arvokas sekä luonnolle että virkistyskäytölle. Kurkisuon linnusto on poikkeuksellisen rikas. Hyvinkään Kurkisuo on tärkeä osa laajempaa metsämannerta. Turpeenotto muuttaisi myös Uudenmaan ekologisia käytäviä, muun muassa hirvieläinten kulkureittejä sekä laidun- ja talvehtimisalueita. Suo suojelee myös Vantaanjoen valuma-alueita tulvilta. Vantaanjoki … Lue lisää

Ajoneuvovero lakkautettava

Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa vuotuisen ajoneuvoveron lakkauttamista ja henkilöautojen polttoaineveron nostamista 40 sentillä vuonna 2008. Samassa yhteydessä on tehtävä päätökset veron vuoosittaisesta korotuksesta, jotta veron ennakoitavuus ja ohjausvaikutus tehostuisivat. http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/ajoneuvovero

Keskiviikko 7.11.2007 – Miten menee? Vastaus: 8,5.

Osallistuin kuudensille nuorisotutkimuspäiville (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=593). Aiheena oli tänä vuonna nuoret polarisoituvassa yhteiskunnassa. Tilaisuudessa julkistetun Nuorisobarometri 2007 -raportin mukaan enemmistö nuorista antaa elämälleen kiitettävän arvosanan (keskiarvo 8,5). Nuoret ovat tyytyväisiä terveydentilaansa ja ihmissuhteisiinsa, vapaa-aikaan, nykyiseen työhön ja koulutukseen. Sen sijaan taloudelliseen tilanteen suhteen ollaan tyytymättömämpiä. Lisäksi nuorten usko kouluttautumiseen on heikentynyt, eikä äänestysikärajan laskeminen saa varauksetonta kannatusta. Demokratian toimivuuteen kuitenkin uskotaan lujasti. Lisätietoja Nuorisobarometrista: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2007/11/nuorisobarometri2007.html. Nuorisotutkimuspäivien seminaariosuudesta tarttui mukaan muutamia hyviä käsitteitä. … Lue lisää

Tiistai 6.11.2007 – Fossiilisesta turpeesta ei voi tehdä biopolttoainetta

Tänään oli oikeastaan ensimmäinen päivä kun ehdin keskittyä koko päivän tutkimukseen ilman muita kokouksia. Aamupäivällä sainkin aikaiseksi yhden idea-artikkelin/vieraskynäkirjoituksen ympäristöjärjestöjen haasteista ekologisen modernisaation kontekstissa. Iltapäivällä viimeistelin ammattikorkeakoulut ja sivistys kirjaan artikkelia ympäristösivistyksen lähtökohdista ammattikorkeakouluissa. Ei päivää ilman kokouksia. Illalla olin Dodon toimistolla kestävän kehityksen aikalaisvisio -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Kävimme läpi ja kommentoimme vieraskynäkirjoituksia sekä ideoimme mahdollisia julkaisukanavia ja sovimme jatkotoimenpiteistä. Suomen luonnonsuojeluliitto otti kantaa Vapon huru-puheisiin tehdä turpeesta liikenteen biopolttoainetta. … Lue lisää

Maanantai 5.11.2007 – Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta

Aamulla kävin jo tuttuun tyyliin juoksulenkillä. Elämänlaatu on aamulenkkien myötä parantunut entisestäänkin ripauksen. Aamupäivällä ehdin hiukan kirjoittaa ammattikorkeakoulut ja sivistys julkaisuun tulevaa artikkeliani aiheesta ympäristösivistyksen lähtökohtia ammattikorkeakouluissa. Koko iltapäivä kului Säätytalolla Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan avausseminaarissa. Käytännössä kuulimme Tohtori Pentti Arajärven puheenvuoron kansalaisjärjestötoiminnan luonteesta ja järjestöjen toimintaedellytyksistä. Kiinnostava esitys oli myös professori Esa Konttisella kansalaisyhteiskunnan tilasta ja kehitysnäkymistä. Lopuksi nautimme coctail-kutsuista yhdessä Oikeusministeri Tuija Braxin kanssa. Lisätietoja koko kuviosta löytyy osoitteesta: http://www.kansanvalta.fi. … Lue lisää

Viikonloppu 2.-4.11.2007 – Autoverouudistus on paska, sivarit on rautaa

Autoveron muutos lisää yksityisautoilua ja uhkaa ympäristöä. Suomen luonnonsuojeluliitto pelkää autoverouudistuksen lisäävän autoilua ja ilmastonmuutosta, ellei polttoaineveroa samalla nosteta. Lue koko tiedote täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/autoveronalennus. Aiheesta on kirjoittanut osuvasti myös hukkajukka: http://peacemaker.homeip.net/blog/. Perjantaina osallistuin Vilja Varhon väitöstilaisuuteen ”Calm or storm? – Wind power actors' perceptions of Finnish wind power and its future”. Väitöskirja ja sen tiivistelmä löytyvät osoitteesta: https://oa.doria.fi/handle/10024/24270. Työ osoittaa, että Suomessa tuulivoiman kehitys on ollut kansainvälisesti vertaillen hidasta. Taustalla … Lue lisää

Torstai 1.11.2007 – Ensimmäinen päivä tutkijana

Tänään oli ensimmäinen työpäivä tutkijana. Seuraavat kolme kuukautta teen väitöskirjaa suomalaisista ympäristöliikkeistä, nuorison kansalaistoiminnasta ja kevytaktivismista. Jatko-opintoja teen Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselle pääaineenani ympäristöpolitiikka. Työhuoneen olen kuitenkin järjestänyt itselleni Itä-Pasilasta Allianssi-talosta Nuorisotutkimusseuran (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/) tiloista. Työmatka kotoa Käpylästä polkupyörällä on noin neljä ja puoli minuuttia. Ensimmäisen työpäivän aikana tutustuin Nuorisotutkimusverkoston mainioon ja huippumukavaan porukkaan. Monet ihmiset olivat tosin aiemmista projekteista tuttuja – olen osallistunut muun muassa Nuorisotutkimusverkoston eri julkaisuhankkeisiin (Mitä on … Lue lisää

Keskiviikko 31.10.2007 – legopalikkatornin rakentaminen

Aamulla kävin jälleen juoksemassa. Tarkoituksena on nyt kolmen kuukauden opintovapaan aikana aloittaa säännöllinen aamulenkkeily. Tämä tietysti siitä syystä, että pyöräilykilometreja tulee paljon vähemmän ja jotenkin on pakko pitää itseään kunnossa. Aamupäivä vierähti Suomen luonnonsuojeluliitossa energia- ja ilmastovaliokunnan sekä metsävaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Keskustelimme mm. liiton ydinvoimatoiminnan painopistealueista, näkökulmista metsäenergian ja vesivoiman käyttöön sekä suunnittelimme käytännön strategiatyötä. Jatkoa seuraa! Kokouksen jälkeen lounastin Luonnonsuojeluliiton porukoiden kanssa. Koko iltapäivä ja ilta vierähti liikekirjaprojektin artikkelin … Lue lisää

Tiistai 30.10.2007 – Juoksemassa, Tampereella ja kirjoittamassa

Ensimmäinen opintovapaapäivä töistä. Työmatkapyöräilyn sijaan kävin aamulla juoksemassa. Suihkun jälkeen hyppäsin junaan ja matkasin Tampereelle jatko-opintoseminaariin eli Umbrellaan. Tällä kertaa käsittelimme Sauli Rouhisen artikkelia aiheesta Kestävän kehityksen hallinnan Suomen mallin muotoutuminen vuosina 1987-2002; Toimijanäkökulma kestävän kehityksen politiikan institutionaalisiin suhteisiin. Seminaarin jälkeen kävin Jennin kanssa lounaalla. Samalla huomasin, että Tampereen yliopiston edustajistovaaleissa voi käydä äänestämässä sähköisesti osoitteessa: http://www.tamy.fi. Hyvä. Pääsen itsekin kerrankin äänestämään. Ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona. Tampereelta tulin kotiin. Istuin … Lue lisää

Maanantai 29.10.2007 – Käpylässä on kiva yhteisö

Tänään oli viimeinen päivä töissä ennen kolmen kuukauden opintovapaata. Tarkoitus on keskittyä väitöskirjatyöhön – tai lähinnä sen aloittamiseen marras-, joulu- ja tammikuun ajan. Käpylä on kiva asuinpaikka. Täällä asuu paljon ystäviä. Kotiin pyöräillessäni tapasin talomme edessä Tuuli Kaskisen, joka oli juuri ulkoiluttamassa Nasua. Ehdimme vaihtaa pari sanaa ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta, Suomen luonnonsuojeluliiton ydinvoimatoiminnasta vuonna 2008 sekä energia- ja metsäkysymysten kipupisteistä. Illalla kävimme naapuritalossa asuvan Tuuli Hirvilammin kanssa kävelylenkillä. Vielä ehdit täyttämään … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa