Viikonloppu 26.-28.10.2007 – Ajatuspaja, Luonnonsuojeluliitto ja kirjoitushommia

Olin perjantaina koko aamupäivän Ajatuspaja e2:n (http://www.e2.fi/) järjestämässä seminaarissa Vanhalla ”Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?”. Viesti oli aika selkeä. Nuorten kiinnostus politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon on vähenemässä yksilöllistymisen ylikorostuessa. Esitykset tulevat varmasti jossain vaiheessa verkkosivuille. Sitä ennen voi tutustua vaikka Dosentti Erkki Karvosen esitykseen postmodernista politiikasta osoitteessa: http://www.uta.fi/~tierka/Ajatuspajae2EKb.pdf. Itse puhuin aiheesta kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarista sukkuloin Cafe Lasipalatsiin ja Hannah Straussin tutkimushaastatteluun aiheesta: Negotiating Northern Energy Systems. Role … Lue lisää

Torstai 25.10.2007 – Asvalttiviidakon intiaanit Berliinissä

Alkuillasta osallituin Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokoukseen. Keskustelimme mm. ilmasto- ja energiapolitiittisesta tulevaisuusselonteosta, ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta, Balin tulevista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista sekä kävimme läpi muita ajankohtaisia asioista kuten Norppaenergian kriteeri- ja hintauudistukseen liittyvää keskustelua. Kokouksen jälkeen jäimme vielä keskustelemaan Salka Pölläsen tulevista työtehtävistä. Salkan on tarkoitus ottaa vastuulleen liiton muutama ilmasto- ja energiaprojekti. Pyöräillessäni Kotkankadulle Luonnonsuojeluliiton toimistolle, polkupyöräni kumi räjähti. Säikähdin, että ulko- ja sisäkumi menivät molemmat täysin käyttökelvottomaksi. … Lue lisää

Keskiviikko 24.10.2007 – Tiilikaista tapaamassa

Olimme aamulla tapaamassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Keskustelimme lähinnä kansainvälisten neuvotteluiden tilanteesta (Balin tavoitteet) ja kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä tuulivoimasta (syöttötariffit) ja turpeen energiakäytöstä. Tapaaminen meni oikein hyvin. Valitettavasti Tiilikainen pitää turvetta kuitenkin yhä yhtenä osana Suomen energiapalettia lähinnä omavaraisuus- ja energiaturvallisuusnäkökulmasta vaikka muuten olimmekin energiansäästöstä, uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä, päästävähennystavoitteista, tuulivoiman edistämisestä ja sen sellaisesta aivan samoilla linjoilla. Ensi viikolla alkaa töistä kolmen kuukauden opintovapaa. Tarkoitus on Tampereen yliopiston stipendin … Lue lisää

Tiistai 23.10.2007 – Hiilidioksidipäästöjen kompensaatio

Osallistuin Ympäristöjohtamisen yhdistyksen (http://www.yjy.fi/) ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun järjestämään seminaariin ”Kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatio osana yrityksen ympäristöstrategiaa. Paikalla oli mm. Climate Wedgen (kompensaation eri toimintamalleja), Natural Interestin (hiilijalanjäljen laskeminen) ja SAS Groupin (kompensaatio lentoyhtiöissä) edustajia puhumassa hiilidioksidipäästöjen kompensaatiosta. Paras tapa kompensoida lentämisen haittoja on olla lentämättä. Jos kuitenkin lentää, lentomatkailun haittoja voi kompensoida esimerkiksi maksamalla lentomaksun osoitteessa: http://www.lentomaksu.fi. Kehittyneempiä laskureitä löytyy vaikkapa osoitteista: http://www.atmosfair.de, http://www.carbonneutral.com, http://www.climatecare.org/ ja http://www.greenseat.com/ . Lisäksi suosittelen tutustumista suomalaiseen … Lue lisää

Maanantai 22.10.2007 – Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?

Töiden jälkeen ei ollut yhtään iltakokousta. Siispä ehdin valmistella esitystä Ajatuspaja e2:n järjestämään seminaariin Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä? Kyseessä on seminaari kansalaisten poliittisesta lukutaidosta – asioiden ja vaikuttamiskanavien hallinnasta – ja sen kehittämisestä (pe 26.10.2007 klo 9.00 alkaen – Helsinki, Vanhan ylioppilastalon musiikkisali, Mannerheimintie 3). Mukana mm. hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Koko ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.e2.fi/tapahtumakalenteri.php#12. Oman puheenvuoroni aiheena on kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Esityksen lisäksi luonnostelin myös … Lue lisää

Viikonloppu 19.-21.10.2007 – Lomalla Fiskarsissa

Suuntasimme Annukan kanssa viikonlopuksi Fiskarsiin lomailemaan (L&A 48h-loma), ottamaan etäisyyttä arkeen, keskustelemaan, kävelemään ja nauttimaan toistemme seurasta. Viikonlopun asialistalla oli mm. vuoden 2007 välitilinpäätös ja loppuvuoden kuviot, vuoden 2008 alustavat tavoitteet sekä väitöskirjasuunnitelmat. Perjantai. Saavuimme Fiskarsiin klo 18.35. Kävimme tutustumassa ihastuttavaan majapaikkaan Vanhaan Meijeriin (http://www.kahvilavanhameijeri.fi). Kävimme illallisella Wärdshussissa (http://www.wardshus.fi/fi/). Kävimme läpi loppuvuoden menot ja suunnitelmat. Illalla lueskelimme kirjoja. Menimme nukkumaan klo 23.00. Lauantai. Heräsimme klo 7.30. Kävimme aamulla juoksemassa kymmenen … Lue lisää

Keskiviikko 17.10.2007 – ilmastonmuutosta oikein kunnolla

Osallistuin aamupäivällä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan seminaariin aiheesta ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset. Paikalla olivat puhumassa mm. ministerit Tarja Cronberg, Matti Vanhanen ja Kimmo Tiilikainen. Professori Matti Liski esitteli lisäksi Sternin raportin haasteita ja kritiikkiä. Vanhasen puhe oli erinomainen. Hänen mukaansa ”elintason nousu pitääkin saavuttaa muilla keinoin kuin energian käyttöä jatkuvasti lisäämällä. Siinä onnistuminen vaatii paljon työtä teknologian kehittämisessä, mutta myös asenteiden muuttamisessa, jotta saamme energian kulutuksen kasvun taittumaan.”. Edelleen Vanhasen mukaan … Lue lisää

Tiistai 16.10.2007 – materiaalia ilmasto- ja energiakysymyksistä

Pidin lyhyen alustuksen ja osallistuin keskusteluun Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan Kansainvälisten tehtävien kurssilla aiheesta Tiedostamisesta toimintaan, globaali ekologia – miten yksilö voi vaikuttaa. Puhuin omassa puheenvuorossani kuudennesta sukupuuttoaallosta, ilmastokriisistä ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi asumisen, liikenteen ja ruuan suhteen. Mari Pöntisen järjestämällä kurssilla oli mukava ja keskusteleva ilmapiiri. Yksilön vaikuttamismahdollisuuksien suhteen suosittelen tutustumista vaikkapa Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistaan: http://www.maanystavat.fi/ilmasto/vinkit/ Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistasta tuli mieleeni, että Energiateollisuus on julkaissut … Lue lisää

Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin

Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin viimeisimmässä Luonnonsuojelijalehdessä (5/07). Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen lihateollisuusyhdistyksen johtaja Pasi Lähdetie esittää Luonnonsuojelija-lehdessä (4/07), että lihatuotteita on lupa nauttia jatkossakin. Ympäristönsuojelun näkökulmasta lihansyöntiin liittyy kuitenkin monia ongelmia. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen enemmän kuin liikenne yhteensä. Karjan ruuansulatus aiheuttaa metaania, metsän kaataminen ja typpilannoitteet puolestaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi lanta ja typpilannoitteet aiheuttavat dityppioksidipäästöjä. Käytännössä siirtyminen kasvisruokavalioon … Lue lisää

Viikonloppu 13.-14.10.2007 – Megapolis ja vegaaniseksuaalisuus

Osallistuin lauantaina Dodon järjestämään Megapolis 2022 -tapahtumaan (http://megapolis2022.org/). Oli ultrainnostavaa nähdä Vanhan juhlasalin äärimmilleen yleisöä vetänyt huippuammattimaisesti toteutettu ympäristöjärjestön tapahtuma. Kiitos Tuuli Kaskiselle ja Aleksi Neuvoselle sekä muille dodolaisille! Tilaisuudessa oli puhumassa mm. Tarja Halonen (puhe löytyy osoitteesta: http://www.tpk.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=65940) ja Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Iltapäivän parasta antia (myös aplodien määrästä päätellen) oli sisällöllisesti Osmo Soininvaaran puheenvuoro. Uskallan tämän perusteella lämpimästi suositella Soininvaaran viimeisintä teosta Vauraus ja Aika: http://www.soininvaara.fi/Vauraus_ja_aika_esipuhe.html. Megapoliksen jälkeen … Lue lisää

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Seuraa minua Instagramissa