Viikonloppu 26.-28.10.2007 – Ajatuspaja, Luonnonsuojeluliitto ja kirjoitushommia

Olin perjantaina koko aamupäivän Ajatuspaja e2:n (http://www.e2.fi/) järjestämässä seminaarissa Vanhalla ”Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?”. Viesti oli aika selkeä. Nuorten kiinnostus politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon on vähenemässä yksilöllistymisen ylikorostuessa. Esitykset tulevat varmasti jossain vaiheessa verkkosivuille. Sitä ennen voi tutustua vaikka Dosentti Erkki Karvosen esitykseen postmodernista politiikasta osoitteessa: http://www.uta.fi/~tierka/Ajatuspajae2EKb.pdf. Itse puhuin aiheesta kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarista sukkuloin Cafe Lasipalatsiin ja Hannah Straussin tutkimushaastatteluun aiheesta: Negotiating Northern Energy Systems. Role … Lue lisää

Torstai 25.10.2007 – Asvalttiviidakon intiaanit Berliinissä

Alkuillasta osallituin Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokoukseen. Keskustelimme mm. ilmasto- ja energiapolitiittisesta tulevaisuusselonteosta, ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta, Balin tulevista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista sekä kävimme läpi muita ajankohtaisia asioista kuten Norppaenergian kriteeri- ja hintauudistukseen liittyvää keskustelua. Kokouksen jälkeen jäimme vielä keskustelemaan Salka Pölläsen tulevista työtehtävistä. Salkan on tarkoitus ottaa vastuulleen liiton muutama ilmasto- ja energiaprojekti. Pyöräillessäni Kotkankadulle Luonnonsuojeluliiton toimistolle, polkupyöräni kumi räjähti. Säikähdin, että ulko- ja sisäkumi menivät molemmat täysin käyttökelvottomaksi. … Lue lisää

Keskiviikko 24.10.2007 – Tiilikaista tapaamassa

Olimme aamulla tapaamassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Keskustelimme lähinnä kansainvälisten neuvotteluiden tilanteesta (Balin tavoitteet) ja kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä tuulivoimasta (syöttötariffit) ja turpeen energiakäytöstä. Tapaaminen meni oikein hyvin. Valitettavasti Tiilikainen pitää turvetta kuitenkin yhä yhtenä osana Suomen energiapalettia lähinnä omavaraisuus- ja energiaturvallisuusnäkökulmasta vaikka muuten olimmekin energiansäästöstä, uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä, päästävähennystavoitteista, tuulivoiman edistämisestä ja sen sellaisesta aivan samoilla linjoilla. Ensi viikolla alkaa töistä kolmen kuukauden opintovapaa. Tarkoitus on Tampereen yliopiston stipendin … Lue lisää

Tiistai 23.10.2007 – Hiilidioksidipäästöjen kompensaatio

Osallistuin Ympäristöjohtamisen yhdistyksen (http://www.yjy.fi/) ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun järjestämään seminaariin ”Kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatio osana yrityksen ympäristöstrategiaa. Paikalla oli mm. Climate Wedgen (kompensaation eri toimintamalleja), Natural Interestin (hiilijalanjäljen laskeminen) ja SAS Groupin (kompensaatio lentoyhtiöissä) edustajia puhumassa hiilidioksidipäästöjen kompensaatiosta. Paras tapa kompensoida lentämisen haittoja on olla lentämättä. Jos kuitenkin lentää, lentomatkailun haittoja voi kompensoida esimerkiksi maksamalla lentomaksun osoitteessa: http://www.lentomaksu.fi. Kehittyneempiä laskureitä löytyy vaikkapa osoitteista: http://www.atmosfair.de, http://www.carbonneutral.com, http://www.climatecare.org/ ja http://www.greenseat.com/ . Lisäksi suosittelen tutustumista suomalaiseen … Lue lisää

Maanantai 22.10.2007 – Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?

Töiden jälkeen ei ollut yhtään iltakokousta. Siispä ehdin valmistella esitystä Ajatuspaja e2:n järjestämään seminaariin Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä? Kyseessä on seminaari kansalaisten poliittisesta lukutaidosta – asioiden ja vaikuttamiskanavien hallinnasta – ja sen kehittämisestä (pe 26.10.2007 klo 9.00 alkaen – Helsinki, Vanhan ylioppilastalon musiikkisali, Mannerheimintie 3). Mukana mm. hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Koko ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.e2.fi/tapahtumakalenteri.php#12. Oman puheenvuoroni aiheena on kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Esityksen lisäksi luonnostelin myös … Lue lisää

Viikonloppu 19.-21.10.2007 – Lomalla Fiskarsissa

Suuntasimme Annukan kanssa viikonlopuksi Fiskarsiin lomailemaan (L&A 48h-loma), ottamaan etäisyyttä arkeen, keskustelemaan, kävelemään ja nauttimaan toistemme seurasta. Viikonlopun asialistalla oli mm. vuoden 2007 välitilinpäätös ja loppuvuoden kuviot, vuoden 2008 alustavat tavoitteet sekä väitöskirjasuunnitelmat. Perjantai. Saavuimme Fiskarsiin klo 18.35. Kävimme tutustumassa ihastuttavaan majapaikkaan Vanhaan Meijeriin (http://www.kahvilavanhameijeri.fi). Kävimme illallisella Wärdshussissa (http://www.wardshus.fi/fi/). Kävimme läpi loppuvuoden menot ja suunnitelmat. Illalla lueskelimme kirjoja. Menimme nukkumaan klo 23.00. Lauantai. Heräsimme klo 7.30. Kävimme aamulla juoksemassa kymmenen … Lue lisää

Keskiviikko 17.10.2007 – ilmastonmuutosta oikein kunnolla

Osallistuin aamupäivällä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan seminaariin aiheesta ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset. Paikalla olivat puhumassa mm. ministerit Tarja Cronberg, Matti Vanhanen ja Kimmo Tiilikainen. Professori Matti Liski esitteli lisäksi Sternin raportin haasteita ja kritiikkiä. Vanhasen puhe oli erinomainen. Hänen mukaansa ”elintason nousu pitääkin saavuttaa muilla keinoin kuin energian käyttöä jatkuvasti lisäämällä. Siinä onnistuminen vaatii paljon työtä teknologian kehittämisessä, mutta myös asenteiden muuttamisessa, jotta saamme energian kulutuksen kasvun taittumaan.”. Edelleen Vanhasen mukaan … Lue lisää

Tiistai 16.10.2007 – materiaalia ilmasto- ja energiakysymyksistä

Pidin lyhyen alustuksen ja osallistuin keskusteluun Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan Kansainvälisten tehtävien kurssilla aiheesta Tiedostamisesta toimintaan, globaali ekologia – miten yksilö voi vaikuttaa. Puhuin omassa puheenvuorossani kuudennesta sukupuuttoaallosta, ilmastokriisistä ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi asumisen, liikenteen ja ruuan suhteen. Mari Pöntisen järjestämällä kurssilla oli mukava ja keskusteleva ilmapiiri. Yksilön vaikuttamismahdollisuuksien suhteen suosittelen tutustumista vaikkapa Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistaan: http://www.maanystavat.fi/ilmasto/vinkit/ Maan ystävien ilmaston ystävän muistilistasta tuli mieleeni, että Energiateollisuus on julkaissut … Lue lisää

Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin

Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin viimeisimmässä Luonnonsuojelijalehdessä (5/07). Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen lihateollisuusyhdistyksen johtaja Pasi Lähdetie esittää Luonnonsuojelija-lehdessä (4/07), että lihatuotteita on lupa nauttia jatkossakin. Ympäristönsuojelun näkökulmasta lihansyöntiin liittyy kuitenkin monia ongelmia. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen enemmän kuin liikenne yhteensä. Karjan ruuansulatus aiheuttaa metaania, metsän kaataminen ja typpilannoitteet puolestaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi lanta ja typpilannoitteet aiheuttavat dityppioksidipäästöjä. Käytännössä siirtyminen kasvisruokavalioon … Lue lisää

Viikonloppu 13.-14.10.2007 – Megapolis ja vegaaniseksuaalisuus

Osallistuin lauantaina Dodon järjestämään Megapolis 2022 -tapahtumaan (http://megapolis2022.org/). Oli ultrainnostavaa nähdä Vanhan juhlasalin äärimmilleen yleisöä vetänyt huippuammattimaisesti toteutettu ympäristöjärjestön tapahtuma. Kiitos Tuuli Kaskiselle ja Aleksi Neuvoselle sekä muille dodolaisille! Tilaisuudessa oli puhumassa mm. Tarja Halonen (puhe löytyy osoitteesta: http://www.tpk.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=65940) ja Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Iltapäivän parasta antia (myös aplodien määrästä päätellen) oli sisällöllisesti Osmo Soininvaaran puheenvuoro. Uskallan tämän perusteella lämpimästi suositella Soininvaaran viimeisintä teosta Vauraus ja Aika: http://www.soininvaara.fi/Vauraus_ja_aika_esipuhe.html. Megapoliksen jälkeen … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa