Tekeminen on sanomisen korkein muoto: Mitä olen saanut aikaan?

Leo Stranius 2014Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään (8.4.2015).

Erityisen ilahduttavaa on, että peräti kuusi prosenttia kaupunkilaisista (noin 37 000 asukasta) voisi kuvitella äänestävänsä minua. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 4.4. julkaisemassa gallupissa. Olen koko Helsingin 31. suosituin ehdokas ja vihreitä äänestävien keskuudessa sijalla kuusi.

Yhtään ääntä ei ole tietysti vielä annettu, mutta tästä asetelmasta on hyvä ponnistaa viimeisen kahden viikon kampanjarutistukseen. Vihreille povataan Helsingissä viittä paikkaa. Läpimenooni on hyvät mahdollisuudet.

Jos harkitset äänestäväsi minua, olet ehkä kiinnostunut siitä, mitä olen tehnyt ja saanut aikaiseksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla tähän mennessä.

Ohessa on joitakin viime vuosien saavutuksiani. Lisää voi lukea esittelystäni ja julkisesta ansioluettelostani.

Kaupunginvaltuusto

Olen toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuoden 2013 alusta lähtien. Tuona aikana olen saanut neuvoteltua lisää rahaa kaupungin ympäristökeskukselle, tehnyt 12 valtuustoaloitetta ja toiminut asukkaiden äänitorvena kaupungin suuntaan mm. Tattarisuon ja Itä-Pakilan tapauksissa sekä lukemattomissa muissa paikallisissa tilanteissa. Vihreässä valtuustoryhmässä olemme saaneet lisää rahaa varhaiskasvatukseen ja koulutuksen, saaneet nostettua kaupungin päästövähennystavoitetta sekä edistettyä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Vihreitä saavutuksia voi lukea täältä.

Aloitteeni tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisen kokeilusta meni hiljattain läpi. Samoin vihreää valoa saivat aloitteeni kaupungin tilojen energiasäästötoimenpiteistä ja koulujen ruokahävikin hyödyntämisestä. Tällä hetkellä kaupunki käsittelee myös mm. aloitteitani työsuhdepyörien käyttöönotosta ja kestävyyskriteerien käytöstä kaupungin sähkönhankinnassa sekä aloitettani vegaaniruuan saamiseksi kaupungin päiväkoteihin.

Ympäristöjärjestöt

Olen toiminut suomalaisissa ympäristöjärjestöissä aktiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Luonto-Liiton toiminnanjohtajana olen työskennellyt vuodesta 2009. Lisäksi olen toiminut Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaavana ja suojelupäällikkönä. Luottamushenkilönä olen ollut muun muassa Maan ystävien ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja.

Lähes 20-vuoden aikana olen ehtinyt olla käynnistämässä ja toteuttamassa lukemattomia kampanjoita ja hankkeita. Yksi näistä saatiin tänä keväänä maaliin, kun eduskunta hyväksyi ilmastolain. Neljä vuotta sitten olin mukana neuvottelemassa nykyistä hallitusohjelmaa, jossa Suomi asetti tavoitteeksi mm. olla maailman ympäristötietoisin kansakunta ja hiilineutraali yhteiskunta.

Kansalaistoiminta

Olin mukana tekemässä suoran demokratian historiaa ollessani yksi vireillepanija Suomen historian ensimmäisessä kansalaisaloitteessa, joka päätyi eduskunnan äänestykseen. Aloite koski turkistarhauksen kieltämistä. Lisäksi olen ollut viime aikoina aktiivinen esimerkiksi Talvivaaran kaivokseen ja Suomen susipolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa. Olin tuomassa Suomeen aikanaan degrowth-liikkeettä ja uutta ympäristön reunaehdot tunnustavaa talouskeskustelua. Olen käynyt puhumassa kansalaistoiminnasta ja tehnyt pari selvitystä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta (pdf) ja verkkovaikuttamisesta.

Arjen valinnat

Pyrin omassa arjessani toimimaan niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista. Todelliset ympäristövalinnat, joita olen omassa arjessani tehnyt, ovat ekosähkön käyttö, kohtuullisissa neliöissä asuminen, ympärivuotinen pyöräily, lomalentämisen lakko ja vegaaniruokavalio. Hiilijalanjälkeni on noin 2867 kg vuodessa.

Ympäristöongelmia ei kuitenkaan ratkaista pelkästään yksilönvalinnoilla. Puhtaamman tulevaisuuden eteen täytyy tehdä töitä myös eduskunnassa (ks. vaalivideo ja kampanjateemat). Siksi pyrin eduskuntaan.

Kun saimme ensimmäisen lapsen, pidin suosittua Ekoisi-blogia Vauva-lehden sivuilla. Vuoden 2013 olin hoitovapaalla lapseni kanssa. Lisäksi olen pitkään puhunut ja kirjoittanut elämän- ja ajanhallintaan liittyvistä asioista. Keväällä 2015 toteutui joukkorahoituskampanja, joka mahdollistaa toimestani henkilökohtaisen ajanhallintavalmennuksen. Olen kirjoittanut yhdessä Tom Henrikssonin kanssa kirjan Ekopop – Ekologien ja onnellisen elämän opas.

Eduskuntavaaleissa 2015 tein lupauksen, että lahjoitan hyväntekeväisyyteen 30 000 euroa (10 % kansanedustajan palkastani), jos tulen valituksi eduskuntaan.

Yksi kommentti artikkeliin ”Tekeminen on sanomisen korkein muoto: Mitä olen saanut aikaan?”

  1. Jos oli osaa tuossa Kymijoen kalaporrashankkeessa, eli siinä että kaupunki omistajana tyrkkii Heleniä kantamaan vastuunsa, niin sulka hattuun vaan. Huomattavaa, että miljoonan sävyn vihreät kokkarit vastustivat niitäkin.

    Vähän hailakan vihreätä se tuollainen lomalentojen boikotoinnin tyyppinen on minun makuuni, mutta kiitettäväähän tuo yrityksen määrä on. Jossain kohtaa tulee sitten sekin hetki, kun suuri yleisö alkaa nähdä sen mitä luonnontutkijat jo tietävät. Ehkä sitten politiikassakin voi puhua oikeasti siitä mitä pitää tehdä, eikä se mikä nyt näyttäytyy syvän vihreänä ääriajatteluna ole enää niin oudon kuulloista. Turha miettiä tuleeko se turhan myöhään, kun juna on jo monen asian suhteen mennyt.

    Yhdeltä ei voi mahdottomia pyytää maailman edessä, mutta jos kaataa patoja ja suojelee metsää hehtaari kerrallaan, niin ainakin tarjoaa luonnolle paremman mahdollisuuden elää vapaana. Ja siinä samalla niille ihmisille, jotka kokevat kuuluvansa enemmän luontoon kuin kaupunkiin. Näiden toiveiden takia itsekin kiikutin lapun virkailijalle.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.