Poliittista pyöräilyä: Viisi syytä sanoa stop Tattarisuon murskaamolle

Riku Rantala ja Tatttarisuon murskaamoOlen alkanut harrastaa poliittista pyöräilyä. Käytännössä käyn pyörälenkillä alueilla, joille ollaan suunnittelemassa jotain merkittävää hanketta, ja joihin joudun ottamaan kantaa kaupunginvaltuutettuna tai esimerkiksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana.

Eilen illalla (10.6.) pyöräilin Puistolan ja Heikinlaakson rajalle, Suurmetsäntien ja Puistolantien risteykseen. Rakennusvirasto suunnittelee alueelle suurta rakennusjätemurskaamoa. Oppaanani toimi Madventuresin tuottaja Riku Rantala (kuvassa).

Ympäristölautakunta valmistelee lausunnon ympäristölupahakemuksesta kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kokouksessaan 11.6.2013. Päätösesitys löytyy täältä. Ympäristölautakunta toteaa, että hankkeen toteuttamiseen sisältyy merkittäviä ongelmia.

Itse pidän murskaamon rakentamista nykyiselle paikalla mahdottomana. Ohessa sille viisi syytä:

Tattarisuon metsä1. Alue ei sovellu voimassa oleva kaavan perusteella ylijäämämassojen varastointi- ja käsittelyalueeksi. Alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi.

2. Murskaamolle on mahdollista osoittaa parempi paikka esimerkiksi Tattarisuon teollisuusalueelta tai Malmin lentokentän alueelta.

3. Murskaamo tuhoaisi luonto-, lintu- ja virkistysarvoiltaan arvokkaan lähimetsän täysin.

4. Murskaamon toimintaan liittyy merkittäviä pilaantumisriskejä. On mahdotonta valvoa, ettei alueelle päädy ongelmajätettä. Alueen läpi kulkee oja, joka laskee Longinojaan ja edelleen Vantaanjokeen. Hulevesiä ei pystytä ohjaamaan maastoon vaan ne valuisivat ojaan.

5. Murskaamo aiheuttaisi lähiasutukselle melu- ja pölyhaittoja. Lähimpiin asuinrakennuksiin on vain 70 metrin matka.

Ihan pienestä laitoksesta ei ole kyse. Rakennusviraston ympäristölupahakemuksessa alue on 3,3 hehtaarin suuruinen ja siellä käsitellään erilaista rakennusjätettä enintään 420 000 tonnia vuodessa. Liikennemäärä on arvioilta keskimäärin 100 kuorma-autoa päivässä, pahimmillaan jopa 200 kuorma-autoa vuorokaudessa. Toiminnalle haetaan lupaa vuoden 2019 loppuun asti.

LISÄYS 14.6.2013:
Rakennusvirasto ja Pekka Sauri ilmoittivat 13.6., että Rakennusviraston ympäristölupahakemus vedetään pois. Syynä ympäristölautakunnan ja asukkaiden esiin nostamat seikat.

15 kommenttia artikkeliin ”Poliittista pyöräilyä: Viisi syytä sanoa stop Tattarisuon murskaamolle”

  1. Kiitettävää aktiivisuutta, kun kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja jalkautuu kentälle perehtymään hankkeeseen, joka vaikuttaa vähintään satoihin lähiasukkaisiin ja alueen aktiivikäyttäjiin muistakin kaupunginosista.

    Tällaista soisi poliitikkojen ja erityisesti virkamiesten tekevän useammin!

    Muutama pointti niille, joita asia erityisesti koskee (kaikki Malmin lentokentän laduilla ja poluilla liikkuvat, täyttömäessä pulkkailevat ja lautailevat ja erityisesti puistolalaiset ja heikinlaaksolaiset): nyt kannattaa toimia!

    Tänään 11.6. asia on ympäristö- ja kaupunkisuunnittelulautakunnissa, maanantaina 17.6. kaupunginhallituksessa. Viestittäkää valtuutetuillenne ja edustajillenne kaupunginhallituksessa, mitä olette surkeasti suunnitellusta hankkeesta mieltä!

    Ympäristölupa tällaiseen kohteeseen ei sekään onneksi ole läpihuutojuttu. Jokaisen, jota asia koskettaa, tulisi toimittaa muistutus luvasta päättävälle Aluehallintoviranomaiselle.

    VOIT VASTUSTAA TÄTÄ HANKETTA LÄHETTÄMÄLLÄ VAPAAMUOTOISEN MUISTUTUKSEN 24.6. MENNESSÄ
    sähköpostiosoitteeseen ymparistoluvat.etela@avi.fi

    Muistutuksessa pitää näkyä
    • diaarinumero: ESAVI/206/04.08/2012
    • oma nimi
    • osoite
    • kiinteistön nimi
    • kiinteistön rekisterinumero
    • kylä
    • kunta

    Muuten muistutus on vapaamuotoinen. Edellä mainittujen asioiden lisäksi voit kertoa, mikä hankkeessa juuri sinua/teitä huolestuttaa. Taloyhtiöissä jokainen voi tehdä oman muistutuksen.

    Jos et saa muistutuksessa ilmoitettavia kiinteistötietoja käsiisi ajoissa, asia käsitellään mielipiteenä. Yritä siis hommata ne isännöitsijältä, taloyhtiön hallitukselta jne…

    Jokainen muistutus on tärkeä ja vaikuttaa Aluehallintoviraston ratkaisuun!

    Lähetä muistutuksesi kopiona tiedoksi myös osoitteeseen stopmurskaamo@gmail.com – saat vastauksena keräämämme tietopaketin hankkeesta ja uutisia asian kehittymisestä.

  2. Karttaliitteen mukaan suunniteltu alue on kiinni Tattiksen teollisuusalueessa ja Malmin lentokentän nurkalla myös. Just siellä minne Leo tätä ehdottaa…

    • Nyt murskaamoa ehdotetaan lähivirkistysmetsän päälle. Itse näkisin tämän mielummin Tattarisuon teollisuusalueen keskellä tai Malmin lentokentän alueella, jotka ovat ihan eri paikkoja. Kolmas mahdollisuus olisi ohjata massat Kivikkoon.

  3. Pähkähullua ja pöljää touhua. Ihan jo Longinojan taimenpentujen takia tuollaiset ehdotelmat joutavat suoraan silppuriin. Muutenkin tuota Suomenlahden meritaimenkantaa ylläpitävää puropahasta pitäisi pitää sellaisena ihmeenä keskellä asutusta, että ei tulisi edes mieleen vaarantaa sitä. Jännä juttu, että liito-oravat ovat saaneet lobattua itselleen todellisen lainsuojan, mutta taimenta saa pyytää ja elinoloja vaarantaa kaiken aikaa.

    Muutenkin raivostuttavaa, että tuollaiset alueet ovat sitten ehdolla tuollaiseen toimintaan, vaikka alueita, joilta luonto on jo hävitetty, löytyisi kyllä myös tälle toiminnalle. Hyvin turhauttavaa, kun rakentaminen leviää oheistoimintoineen vaarantamaan kaikki alueet, kun pitää rakentaa jokapaikkaan, eikä kunnolla muutamaan. Itse olen päätynyt sellaiseen, että pitäisi ohjata rakentaminen tiukasti jo ihmiskäden muokkaamille alueille, kuten tuo lentokenttä, ja yrittää siten säästää juuri tuollaiset alueet, jota kuusikuva edustaa, olivatpa ne suuria tai pieniä. Vaikka tiivis rakentaminen ei olisikaan niin ilmastoystävällistä rakennusten ollessa suurempia, niin ainakin silloin säästyisi ne alueet, jotka vielä toimivat ekologisesti ja ovat yhteydessä muihin rakentamattomiin alueisiin, kuten nyt vaikka Kivinokka. Muuten tämä on yhtä viivytystaistelua, joka lienee tuomittu hävittäväksi, kun tuo asukasmäärä näyttää nousevan hurjasti.

    Ehkä tällainen on ilmastonmuutoksen rinnalla puuhastelua, mutta itse kokisin tärkeäksi suojella niin paljon rakentamatonta maata kuin vain ikinä on mahdollista. Ihan jo luonnon itsensä takia, ja ihan sitä samaa luontoa se on Helsingissäkin kuin jossain kansallispuistossa. Pelkäämpä vain, että tätä menoa Sipoonkorpikin on tiukasti asutuksen rajaama pläntti jo muutamassa vuosikymmenessä. Itsekin olen kierrellyt noita rakentamisuhan alla olevia alueita ja katsellut vanhoja valokuvia Helsingin seudulta, ja on syntynyt aika vahva kuva siitä, että olisi kiva, jos luonnonsuojelu ei olisi vain suojeluplänttien aikaansaamista jossain, vaan otettaisiin myös huomioon myös niillä alueilla, jotka eivät juuri nyt täytä joitain harvinaisuuskriteereitä. Muuten tässä on kohta jäljellä vain muutama tiukasti suojeltu pläntti, joilla saa liikkua vain polulla tai pitkospuilla, mutta muuten rakennetaan kaikki muu. Ja kun asutus leviää, kuten Östersundomissa seuraavaksi, niin aina vain on vähemmän näitä vapaasti kaikenlaisille luontokappaleille ”auki” olevia alueita.

  4. Asuin tuossa ihan vieressä vielä hetki sitten. Toi metikko on hyvää sienimetsää mistä olen kerännyt herkkutatteja, suppilovahveroita ja kanttarellejä!

  5. Olen enimmäkseen samaa mieltä kuin Juhani Salovaara. Kaupungin tulisi kasvaa jo rakennettuja alueita tiivistäen ja korottaen, eikä siis levittämällä kaupunkirakennetta luontoalueille.

    Jos jäljelle jäisi vain muutama tiukasti suojeltu pläntti, ei kohta olisi niitäkään, sillä luonnon monimuotoisuus tarvitsee pientä tilkkua laajemman alueen säilyäkseen. Luontoalueita ja ilmastonmuutosta ei myöskään pitäisi laittaa vastakkain, sillä luonnon monimuotoisuutta tarvitaan paitsi vähentämään ilmastonmuutoksen haittoja myös torjumaan sitä.

    Metsien tuottamilla aerosolihiukkasilla voi olla huomattava merkitys taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

  6. Taasko tuota Malmin suojelupäätöksen ansaitsevaa lentokenttää ollaan tuhoamassa – sehän on todettu koko Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, joka ehdottomasti pitäisi säilyttää lentokenttänä – ei siis myöskään museoida. Miksi asetat, Leo, vastakkain lentokentän säilyttämisen nykykäytössään ja rakennusjätemurskaamon ”väliaikaisen” tilatarpeen? Lentokentän maasto kaikkinensa muodostaa meille alueella virkistysmielessä liikkuville tällä hetkellä ainutlaatuisen kokonaisuuden: kesällä kenttää kiertävät lenkkipolut, talvella ladut ja lapsiperheiden suosima Jättärin pulkkamäki jne. Itse pitäisin esim Kivikkoa huomattavasti parempana sijoituspaikkana ”väliaikaiselle” murskaamolle. Tällä hetkellä esim. Lahdentietä keskustan suunnasta tultaessa Kehä I liittymän jälkeen Lahdentien oikealla puolella ennen Porvoonväylää näyttäisi olevan laaja alue, jolla ei ole asutusta, mutta joka jo on ihmiskäden rajusti muokkaama. Tällä hetkellä tuolla Lahdentiehen rajoittuvalla laajalla hiekka/kivikentällä on pelkästään joitakin kevytrakenteisia terminaalirakennuksia tms. Tällä alueella ei ole mainittavia ympäristö- tai virkistysarvoja ja muutoinkin sijainti on murskaamon kuorma-autoliikennettä ajatellen aivan moottoritien tuntumassa.

  7. Olen aivan samaa mieltä Kai Merivirran kanssa. Miksi sitä murskaamoa ei voisi perustaa Kivikkoon, jossa olisi jo valmista tilaakin sille ja kuorma-auto liikenne ei häiritsisi asutusta tai ruuhakuttaisi muutoinkaan jo vilkasta Suurmetsäntietä.

    • Rakennusvirasto ja Pekka Sauri ilmoittivat 13.6., että Rakennusviraston ympäristölupahakemus vedetään pois. Syynä ympäristölautakunnan ja asukkaiden esiin nostamat seikat.

Kommentointi on suljettu.

Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Seuraa minua Instagramissa