Poliittista pyöräilyä: Viisi syytä sanoa stop Tattarisuon murskaamolle

Riku Rantala ja Tatttarisuon murskaamoOlen alkanut harrastaa poliittista pyöräilyä. Käytännössä käyn pyörälenkillä alueilla, joille ollaan suunnittelemassa jotain merkittävää hanketta, ja joihin joudun ottamaan kantaa kaupunginvaltuutettuna tai esimerkiksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana.

Eilen illalla (10.6.) pyöräilin Puistolan ja Heikinlaakson rajalle, Suurmetsäntien ja Puistolantien risteykseen. Rakennusvirasto suunnittelee alueelle suurta rakennusjätemurskaamoa. Oppaanani toimi Madventuresin tuottaja Riku Rantala (kuvassa).

Ympäristölautakunta valmistelee lausunnon ympäristölupahakemuksesta kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kokouksessaan 11.6.2013. Päätösesitys löytyy täältä. Ympäristölautakunta toteaa, että hankkeen toteuttamiseen sisältyy merkittäviä ongelmia.

Itse pidän murskaamon rakentamista nykyiselle paikalla mahdottomana. Ohessa sille viisi syytä:

Tattarisuon metsä1. Alue ei sovellu voimassa oleva kaavan perusteella ylijäämämassojen varastointi- ja käsittelyalueeksi. Alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi.

2. Murskaamolle on mahdollista osoittaa parempi paikka esimerkiksi Tattarisuon teollisuusalueelta tai Malmin lentokentän alueelta.

3. Murskaamo tuhoaisi luonto-, lintu- ja virkistysarvoiltaan arvokkaan lähimetsän täysin.

4. Murskaamon toimintaan liittyy merkittäviä pilaantumisriskejä. On mahdotonta valvoa, ettei alueelle päädy ongelmajätettä. Alueen läpi kulkee oja, joka laskee Longinojaan ja edelleen Vantaanjokeen. Hulevesiä ei pystytä ohjaamaan maastoon vaan ne valuisivat ojaan.

5. Murskaamo aiheuttaisi lähiasutukselle melu- ja pölyhaittoja. Lähimpiin asuinrakennuksiin on vain 70 metrin matka.

Ihan pienestä laitoksesta ei ole kyse. Rakennusviraston ympäristölupahakemuksessa alue on 3,3 hehtaarin suuruinen ja siellä käsitellään erilaista rakennusjätettä enintään 420 000 tonnia vuodessa. Liikennemäärä on arvioilta keskimäärin 100 kuorma-autoa päivässä, pahimmillaan jopa 200 kuorma-autoa vuorokaudessa. Toiminnalle haetaan lupaa vuoden 2019 loppuun asti.

LISÄYS 14.6.2013:
Rakennusvirasto ja Pekka Sauri ilmoittivat 13.6., että Rakennusviraston ympäristölupahakemus vedetään pois. Syynä ympäristölautakunnan ja asukkaiden esiin nostamat seikat.

15 kommenttia artikkeliin ”Poliittista pyöräilyä: Viisi syytä sanoa stop Tattarisuon murskaamolle”

  1. Kiitettävää aktiivisuutta, kun kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja jalkautuu kentälle perehtymään hankkeeseen, joka vaikuttaa vähintään satoihin lähiasukkaisiin ja alueen aktiivikäyttäjiin muistakin kaupunginosista.

    Tällaista soisi poliitikkojen ja erityisesti virkamiesten tekevän useammin!

    Muutama pointti niille, joita asia erityisesti koskee (kaikki Malmin lentokentän laduilla ja poluilla liikkuvat, täyttömäessä pulkkailevat ja lautailevat ja erityisesti puistolalaiset ja heikinlaaksolaiset): nyt kannattaa toimia!

    Tänään 11.6. asia on ympäristö- ja kaupunkisuunnittelulautakunnissa, maanantaina 17.6. kaupunginhallituksessa. Viestittäkää valtuutetuillenne ja edustajillenne kaupunginhallituksessa, mitä olette surkeasti suunnitellusta hankkeesta mieltä!

    Ympäristölupa tällaiseen kohteeseen ei sekään onneksi ole läpihuutojuttu. Jokaisen, jota asia koskettaa, tulisi toimittaa muistutus luvasta päättävälle Aluehallintoviranomaiselle.

    VOIT VASTUSTAA TÄTÄ HANKETTA LÄHETTÄMÄLLÄ VAPAAMUOTOISEN MUISTUTUKSEN 24.6. MENNESSÄ
    sähköpostiosoitteeseen ymparistoluvat.etela@avi.fi

    Muistutuksessa pitää näkyä
    • diaarinumero: ESAVI/206/04.08/2012
    • oma nimi
    • osoite
    • kiinteistön nimi
    • kiinteistön rekisterinumero
    • kylä
    • kunta

    Muuten muistutus on vapaamuotoinen. Edellä mainittujen asioiden lisäksi voit kertoa, mikä hankkeessa juuri sinua/teitä huolestuttaa. Taloyhtiöissä jokainen voi tehdä oman muistutuksen.

    Jos et saa muistutuksessa ilmoitettavia kiinteistötietoja käsiisi ajoissa, asia käsitellään mielipiteenä. Yritä siis hommata ne isännöitsijältä, taloyhtiön hallitukselta jne…

    Jokainen muistutus on tärkeä ja vaikuttaa Aluehallintoviraston ratkaisuun!

    Lähetä muistutuksesi kopiona tiedoksi myös osoitteeseen stopmurskaamo@gmail.com – saat vastauksena keräämämme tietopaketin hankkeesta ja uutisia asian kehittymisestä.

  2. Karttaliitteen mukaan suunniteltu alue on kiinni Tattiksen teollisuusalueessa ja Malmin lentokentän nurkalla myös. Just siellä minne Leo tätä ehdottaa…

    • Nyt murskaamoa ehdotetaan lähivirkistysmetsän päälle. Itse näkisin tämän mielummin Tattarisuon teollisuusalueen keskellä tai Malmin lentokentän alueella, jotka ovat ihan eri paikkoja. Kolmas mahdollisuus olisi ohjata massat Kivikkoon.

  3. Pähkähullua ja pöljää touhua. Ihan jo Longinojan taimenpentujen takia tuollaiset ehdotelmat joutavat suoraan silppuriin. Muutenkin tuota Suomenlahden meritaimenkantaa ylläpitävää puropahasta pitäisi pitää sellaisena ihmeenä keskellä asutusta, että ei tulisi edes mieleen vaarantaa sitä. Jännä juttu, että liito-oravat ovat saaneet lobattua itselleen todellisen lainsuojan, mutta taimenta saa pyytää ja elinoloja vaarantaa kaiken aikaa.

    Muutenkin raivostuttavaa, että tuollaiset alueet ovat sitten ehdolla tuollaiseen toimintaan, vaikka alueita, joilta luonto on jo hävitetty, löytyisi kyllä myös tälle toiminnalle. Hyvin turhauttavaa, kun rakentaminen leviää oheistoimintoineen vaarantamaan kaikki alueet, kun pitää rakentaa jokapaikkaan, eikä kunnolla muutamaan. Itse olen päätynyt sellaiseen, että pitäisi ohjata rakentaminen tiukasti jo ihmiskäden muokkaamille alueille, kuten tuo lentokenttä, ja yrittää siten säästää juuri tuollaiset alueet, jota kuusikuva edustaa, olivatpa ne suuria tai pieniä. Vaikka tiivis rakentaminen ei olisikaan niin ilmastoystävällistä rakennusten ollessa suurempia, niin ainakin silloin säästyisi ne alueet, jotka vielä toimivat ekologisesti ja ovat yhteydessä muihin rakentamattomiin alueisiin, kuten nyt vaikka Kivinokka. Muuten tämä on yhtä viivytystaistelua, joka lienee tuomittu hävittäväksi, kun tuo asukasmäärä näyttää nousevan hurjasti.

    Ehkä tällainen on ilmastonmuutoksen rinnalla puuhastelua, mutta itse kokisin tärkeäksi suojella niin paljon rakentamatonta maata kuin vain ikinä on mahdollista. Ihan jo luonnon itsensä takia, ja ihan sitä samaa luontoa se on Helsingissäkin kuin jossain kansallispuistossa. Pelkäämpä vain, että tätä menoa Sipoonkorpikin on tiukasti asutuksen rajaama pläntti jo muutamassa vuosikymmenessä. Itsekin olen kierrellyt noita rakentamisuhan alla olevia alueita ja katsellut vanhoja valokuvia Helsingin seudulta, ja on syntynyt aika vahva kuva siitä, että olisi kiva, jos luonnonsuojelu ei olisi vain suojeluplänttien aikaansaamista jossain, vaan otettaisiin myös huomioon myös niillä alueilla, jotka eivät juuri nyt täytä joitain harvinaisuuskriteereitä. Muuten tässä on kohta jäljellä vain muutama tiukasti suojeltu pläntti, joilla saa liikkua vain polulla tai pitkospuilla, mutta muuten rakennetaan kaikki muu. Ja kun asutus leviää, kuten Östersundomissa seuraavaksi, niin aina vain on vähemmän näitä vapaasti kaikenlaisille luontokappaleille ”auki” olevia alueita.

  4. Asuin tuossa ihan vieressä vielä hetki sitten. Toi metikko on hyvää sienimetsää mistä olen kerännyt herkkutatteja, suppilovahveroita ja kanttarellejä!

  5. Olen enimmäkseen samaa mieltä kuin Juhani Salovaara. Kaupungin tulisi kasvaa jo rakennettuja alueita tiivistäen ja korottaen, eikä siis levittämällä kaupunkirakennetta luontoalueille.

    Jos jäljelle jäisi vain muutama tiukasti suojeltu pläntti, ei kohta olisi niitäkään, sillä luonnon monimuotoisuus tarvitsee pientä tilkkua laajemman alueen säilyäkseen. Luontoalueita ja ilmastonmuutosta ei myöskään pitäisi laittaa vastakkain, sillä luonnon monimuotoisuutta tarvitaan paitsi vähentämään ilmastonmuutoksen haittoja myös torjumaan sitä.

    Metsien tuottamilla aerosolihiukkasilla voi olla huomattava merkitys taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

  6. Taasko tuota Malmin suojelupäätöksen ansaitsevaa lentokenttää ollaan tuhoamassa – sehän on todettu koko Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, joka ehdottomasti pitäisi säilyttää lentokenttänä – ei siis myöskään museoida. Miksi asetat, Leo, vastakkain lentokentän säilyttämisen nykykäytössään ja rakennusjätemurskaamon ”väliaikaisen” tilatarpeen? Lentokentän maasto kaikkinensa muodostaa meille alueella virkistysmielessä liikkuville tällä hetkellä ainutlaatuisen kokonaisuuden: kesällä kenttää kiertävät lenkkipolut, talvella ladut ja lapsiperheiden suosima Jättärin pulkkamäki jne. Itse pitäisin esim Kivikkoa huomattavasti parempana sijoituspaikkana ”väliaikaiselle” murskaamolle. Tällä hetkellä esim. Lahdentietä keskustan suunnasta tultaessa Kehä I liittymän jälkeen Lahdentien oikealla puolella ennen Porvoonväylää näyttäisi olevan laaja alue, jolla ei ole asutusta, mutta joka jo on ihmiskäden rajusti muokkaama. Tällä hetkellä tuolla Lahdentiehen rajoittuvalla laajalla hiekka/kivikentällä on pelkästään joitakin kevytrakenteisia terminaalirakennuksia tms. Tällä alueella ei ole mainittavia ympäristö- tai virkistysarvoja ja muutoinkin sijainti on murskaamon kuorma-autoliikennettä ajatellen aivan moottoritien tuntumassa.

  7. Olen aivan samaa mieltä Kai Merivirran kanssa. Miksi sitä murskaamoa ei voisi perustaa Kivikkoon, jossa olisi jo valmista tilaakin sille ja kuorma-auto liikenne ei häiritsisi asutusta tai ruuhakuttaisi muutoinkaan jo vilkasta Suurmetsäntietä.

    • Rakennusvirasto ja Pekka Sauri ilmoittivat 13.6., että Rakennusviraston ympäristölupahakemus vedetään pois. Syynä ympäristölautakunnan ja asukkaiden esiin nostamat seikat.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!