Tekeminen on sanomisen korkein muoto: Mitä olen saanut aikaan?

Leo Stranius 2014Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään (8.4.2015).

Erityisen ilahduttavaa on, että peräti kuusi prosenttia kaupunkilaisista (noin 37 000 asukasta) voisi kuvitella äänestävänsä minua. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 4.4. julkaisemassa gallupissa. Olen koko Helsingin 31. suosituin ehdokas ja vihreitä äänestävien keskuudessa sijalla kuusi.

Yhtään ääntä ei ole tietysti vielä annettu, mutta tästä asetelmasta on hyvä ponnistaa viimeisen kahden viikon kampanjarutistukseen. Vihreille povataan Helsingissä viittä paikkaa. Läpimenooni on hyvät mahdollisuudet.

Jos harkitset äänestäväsi minua, olet ehkä kiinnostunut siitä, mitä olen tehnyt ja saanut aikaiseksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla tähän mennessä.

Ohessa on joitakin viime vuosien saavutuksiani. Lisää voi lukea esittelystäni ja julkisesta ansioluettelostani.

Kaupunginvaltuusto

Olen toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuoden 2013 alusta lähtien. Tuona aikana olen saanut neuvoteltua lisää rahaa kaupungin ympäristökeskukselle, tehnyt 12 valtuustoaloitetta ja toiminut asukkaiden äänitorvena kaupungin suuntaan mm. Tattarisuon ja Itä-Pakilan tapauksissa sekä lukemattomissa muissa paikallisissa tilanteissa. Vihreässä valtuustoryhmässä olemme saaneet lisää rahaa varhaiskasvatukseen ja koulutuksen, saaneet nostettua kaupungin päästövähennystavoitetta sekä edistettyä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Vihreitä saavutuksia voi lukea täältä.

Aloitteeni tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisen kokeilusta meni hiljattain läpi. Samoin vihreää valoa saivat aloitteeni kaupungin tilojen energiasäästötoimenpiteistä ja koulujen ruokahävikin hyödyntämisestä. Tällä hetkellä kaupunki käsittelee myös mm. aloitteitani työsuhdepyörien käyttöönotosta ja kestävyyskriteerien käytöstä kaupungin sähkönhankinnassa sekä aloitettani vegaaniruuan saamiseksi kaupungin päiväkoteihin.

Ympäristöjärjestöt

Olen toiminut suomalaisissa ympäristöjärjestöissä aktiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Luonto-Liiton toiminnanjohtajana olen työskennellyt vuodesta 2009. Lisäksi olen toiminut Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaavana ja suojelupäällikkönä. Luottamushenkilönä olen ollut muun muassa Maan ystävien ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja.

Lähes 20-vuoden aikana olen ehtinyt olla käynnistämässä ja toteuttamassa lukemattomia kampanjoita ja hankkeita. Yksi näistä saatiin tänä keväänä maaliin, kun eduskunta hyväksyi ilmastolain. Neljä vuotta sitten olin mukana neuvottelemassa nykyistä hallitusohjelmaa, jossa Suomi asetti tavoitteeksi mm. olla maailman ympäristötietoisin kansakunta ja hiilineutraali yhteiskunta.

Kansalaistoiminta

Olin mukana tekemässä suoran demokratian historiaa ollessani yksi vireillepanija Suomen historian ensimmäisessä kansalaisaloitteessa, joka päätyi eduskunnan äänestykseen. Aloite koski turkistarhauksen kieltämistä. Lisäksi olen ollut viime aikoina aktiivinen esimerkiksi Talvivaaran kaivokseen ja Suomen susipolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa. Olin tuomassa Suomeen aikanaan degrowth-liikkeettä ja uutta ympäristön reunaehdot tunnustavaa talouskeskustelua. Olen käynyt puhumassa kansalaistoiminnasta ja tehnyt pari selvitystä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta (pdf) ja verkkovaikuttamisesta.

Arjen valinnat

Pyrin omassa arjessani toimimaan niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista. Todelliset ympäristövalinnat, joita olen omassa arjessani tehnyt, ovat ekosähkön käyttö, kohtuullisissa neliöissä asuminen, ympärivuotinen pyöräily, lomalentämisen lakko ja vegaaniruokavalio. Hiilijalanjälkeni on noin 2867 kg vuodessa.

Ympäristöongelmia ei kuitenkaan ratkaista pelkästään yksilönvalinnoilla. Puhtaamman tulevaisuuden eteen täytyy tehdä töitä myös eduskunnassa (ks. vaalivideo ja kampanjateemat). Siksi pyrin eduskuntaan.

Kun saimme ensimmäisen lapsen, pidin suosittua Ekoisi-blogia Vauva-lehden sivuilla. Vuoden 2013 olin hoitovapaalla lapseni kanssa. Lisäksi olen pitkään puhunut ja kirjoittanut elämän- ja ajanhallintaan liittyvistä asioista. Keväällä 2015 toteutui joukkorahoituskampanja, joka mahdollistaa toimestani henkilökohtaisen ajanhallintavalmennuksen. Olen kirjoittanut yhdessä Tom Henrikssonin kanssa kirjan Ekopop – Ekologien ja onnellisen elämän opas.

Eduskuntavaaleissa 2015 tein lupauksen, että lahjoitan hyväntekeväisyyteen 30 000 euroa (10 % kansanedustajan palkastani), jos tulen valituksi eduskuntaan.

Yksi kommentti artikkeliin ”Tekeminen on sanomisen korkein muoto: Mitä olen saanut aikaan?”

  1. Jos oli osaa tuossa Kymijoen kalaporrashankkeessa, eli siinä että kaupunki omistajana tyrkkii Heleniä kantamaan vastuunsa, niin sulka hattuun vaan. Huomattavaa, että miljoonan sävyn vihreät kokkarit vastustivat niitäkin.

    Vähän hailakan vihreätä se tuollainen lomalentojen boikotoinnin tyyppinen on minun makuuni, mutta kiitettäväähän tuo yrityksen määrä on. Jossain kohtaa tulee sitten sekin hetki, kun suuri yleisö alkaa nähdä sen mitä luonnontutkijat jo tietävät. Ehkä sitten politiikassakin voi puhua oikeasti siitä mitä pitää tehdä, eikä se mikä nyt näyttäytyy syvän vihreänä ääriajatteluna ole enää niin oudon kuulloista. Turha miettiä tuleeko se turhan myöhään, kun juna on jo monen asian suhteen mennyt.

    Yhdeltä ei voi mahdottomia pyytää maailman edessä, mutta jos kaataa patoja ja suojelee metsää hehtaari kerrallaan, niin ainakin tarjoaa luonnolle paremman mahdollisuuden elää vapaana. Ja siinä samalla niille ihmisille, jotka kokevat kuuluvansa enemmän luontoon kuin kaupunkiin. Näiden toiveiden takia itsekin kiikutin lapun virkailijalle.

    Vastaa

Jätä kommentti