Ympäristölautakunta: Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu vuoden 2014 ensimmäiseen kokoukseen tiistaina 14.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslistalla on useita kaavalausuntoja sekä muutama ympäristölupa-asia koskien Rakennusviraston massojen esikäsittely- ja varastointipaikkoja. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kokouksen kiinnostavin asia on lausunto Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaavan toteuttaminen mahdollistaa nykyisen 433 siirtolapuutarhapalstan lisäksi 116 uutta palstaa. Näistä 33 sijoittuu Tuomarinkylän kartanon peltojen reunaan siirtolapuutarha-alueiden nykyisten rajojen ulkopuolelle. Ärtin kasvitarha-alueelle palstoja tulee 60 ja loput syntyvät pääosin nykyisiä palstoja puolittamalla. Pysäköintipaikkoja on nyt 121 ja kaavan myötä niitä voidaan lisätä 180-188 paikan verran.

Vaikka siirtolapuutarhat ovat mukavia ja niitä on hyvä saada Helsinkiin lisää, on Itä-Pakilan kaavassa myös monia ongelmia. Näistä ongelmista myös kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä. Hyvä niin!

Keskeiset ongelmat liittyvät arvokkaan luontoalueen ja kulttuurimaiseman heikentämiseen, pysäköintipaikkojen liialliseen rakentamiseen, Vantaajoen mahdollisen kuormituksen lisääntymiseen ja siirtolapuutarha-alueen laajentamisen korkeisiin kustannuksiin.

Ohessa on tarkemmin neljä syytä, miksi Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavamuutos on ongelmallinen:

1. Kaavamuutoksen myötä Itä-Pakilan Lystikukkulan metsään ollaan rakentamassa tie. Metsässä asuu uhanalaisia lepakoita (pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa). Lisäksi paikalla sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu I maailmansodan aikainen tykkitie. Uhanalaiset lepakot sekä muinaismuistolailla suojeltu tykkitie tulevat kärsimään uuden tien rakentamisesta.

Esimerkiksi Kaupunginmuseon johtokunta otti kantaa tiehen kokouksessaan 17.12.2013 ja ehdottaa seuraavaa: ”Kaupunginmuseon johtokunta huomauttaa, että siirtolapuutarhan ja tykkitien välinen vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisellään ja siirtolapuutarhan liikenne ohjata siirtolapuutarhan sisällä uusille tonteille.”

2. Pysäköintipaikkoja rakennetaan liikaa. Kaavaehdotuksen toteutuminen merkitsisi, että yhteistä ulkoilu- ja virkistysaluetta pilkottaisiin yksityiskäyttöön. Samalla alueen autoliikenne lisääntyisi merkittävästi. Alueelle on esitetty 180-188 uutta parkkipaikkaa entisten 121 lisäksi. Käytännössä uudet pysäköintipaikat tulevat autoille, joille on järjestetty pysäköinti jo mökkiläisten kotikaupunginosissa. Tuplaparkkipaikat lohkaistaan kaupunkilaisten yhteisestä viheralueesta.

3. Vantaanjoen kuormitus voi lisääntyä. Pakilan siirtolapuutarha-alue (Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ja viereinen Pakilan siirtolapuutarha) on jo nykyisellään suuri (yhteensä 433 mökkiä) verrattuna maan muihin siirtolapuutarhoihin. Jos kaavaehdotus toteutuu, Itä-Pakilan kohdalla joenrannassa olisi yhteensä 549 mökkipalstaa, minkä lisäksi lähistöllä Vantaanjokea kuormittavat myös Oulunkylän siirtolapuutarhan 203 palstaa.

Uudet puutarhapalstat todennäköisesti lisäävät Vantaanjoen Natura-alueen ravinne- ja torjunta-ainekuormitusta. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto kaavailee Pakilan rantapuistoon (suojeltuun joenrantaan) lisärakennusaloja kahvilalle, saunoille ja huoltorakennuksille.

Palstojen lisäämisen, puskurivyöhykkeen kapenemisen ja rantarakentamisen vaikutuksia ei ole tutkittu. Ei ole tietoa siitä, miten paljon ravinnepäästöjä nykyisiltä siirtolapuutarha-alueilta kulkeutuu Vantaanjokeen, eikä siitä, miten paljon lisärakentaminen lisäisi ravinnekuormitusta.

4. Siirtolapuutarha-alueen rakentaminen on kallista. Yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston laskelma kaavamuutossuunnitelman kustannuksista (noin 15 000 euroa palstaa kohden eli 1,74 miljoonaa euroa + yleisten pysäköintialueiden rakentaminen 450 000 euroa + avo-ojan siirto uuden autotien alta) on suuri.

Yleisten töiden lautakunnan päätösehdotus:
”Asemakaavan muutoksesta syntyy kustannuksia uusien siirtolapuutarha-alueiden liittämisestä kunnallistekniseen verkostoon ja käytäväverkoston rakentamisesta noin 15 000 euroa palstaa kohden eli yhteensä noin 1,74 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus linjasi vuonna 2009, että kokonaan uudet siirtolapuutarhat palstoineen on toteutettava yksityisellä rahoituksella. Rakennusviraston viheralueisiin kohdennetut investointimäärärahat ja investointiraami seuraavaksi 10 vuodeksi tarjoavat hyvin niukasti mahdollisuuksia kustantaa Pakilan ja Klaukkalanpuiston laajennuksia ilman erillistä rahoitusta. Yleisten pysäköintialueiden (LP) rakentamisesta tulee rakennusvirastolle kustannuksia noin 450 000 euroa. Lisäksi Lystikukkulan metsän reuna-alueelle rakennettavan uuden käytävän johdosta joudutaan siirtämään käytävän alle jäävä avo-oja.”

Tältä pohjalta on ilmeistä, että nykyisessä kaavaehdotuksessa on selvästi ongelmia, jotka tulee vielä ratkaista ennen sen lopullista hyväksymistä.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!