Ympäristölautakunnan äänestykset: Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueYmpäristölautakunnan kokouksessa käsiteltiin tänään lausunto koskien Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavaa.

Vaikka siirtolapuutarhat ovat mukavia ja niitä on hyvä saada Helsinkiin lisää, on Itä-Pakilan kaavassa myös monia ongelmia.

Näistä ongelmista myös kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä. Hyvä niin! Kirjoitin aiheesta aiemmin tänään tänne.

Keskeiset ongelmat liittyvät arvokkaan luontoalueen ja kulttuurimaiseman heikentämiseen, pysäköintipaikkojen liialliseen rakentamiseen, Vantaajoen mahdollisen kuormituksen lisääntymiseen ja siirtolapuutarha-alueen laajentamisen korkeisiin kustannuksiin.

Tein ympäristölautakunnan lausuntoon seuraavat esitykset, jotka myös menivät läpi äänestyksen jälkeen:

Lue lisää

Ympäristölautakunta: Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu vuoden 2014 ensimmäiseen kokoukseen tiistaina 14.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslistalla on useita kaavalausuntoja sekä muutama ympäristölupa-asia koskien Rakennusviraston massojen esikäsittely- ja varastointipaikkoja. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kokouksen kiinnostavin asia on lausunto Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaavan toteuttaminen mahdollistaa nykyisen 433 siirtolapuutarhapalstan lisäksi 116 uutta palstaa. Näistä 33 sijoittuu Tuomarinkylän kartanon peltojen reunaan siirtolapuutarha-alueiden nykyisten rajojen ulkopuolelle. Ärtin kasvitarha-alueelle palstoja tulee 60 ja loput syntyvät pääosin nykyisiä palstoja puolittamalla. Pysäköintipaikkoja on nyt 121 ja kaavan myötä niitä voidaan lisätä 180-188 paikan verran.

Vaikka siirtolapuutarhat ovat mukavia ja niitä on hyvä saada Helsinkiin lisää, on Itä-Pakilan kaavassa myös monia ongelmia. Näistä ongelmista myös kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä. Hyvä niin!

Keskeiset ongelmat liittyvät arvokkaan luontoalueen ja kulttuurimaiseman heikentämiseen, pysäköintipaikkojen liialliseen rakentamiseen, Vantaajoen mahdollisen kuormituksen lisääntymiseen ja siirtolapuutarha-alueen laajentamisen korkeisiin kustannuksiin.

Ohessa on tarkemmin neljä syytä, miksi Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavamuutos on ongelmallinen:

Lue lisää

Viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja mahdollinen keskustelurunko

Talvi 2014Tammikuu on kehityskeskusteluiden kulta-aikaa.

Useilla työpaikoilla pidetään kerran vuodessa kehityskeskustelu juuri alkuvuodesta. Monilla on käytössä myös kahden kehityskeskustelun malli, jossa toinen sessio käydään esimerkiksi juuri ennen kesälomia tai heti niiden jälkeen.

Miksi kehityskeskusteluita kannattaa pitää? Kehityskeskustelu on mahdollisuus sekä saada että antaa palautetta, arvioida omaa toimintaa, omia ja työyhteisön/työnantajan kehittymistarpeita sekä sopia tavoitteista ja toimenpiteistä.

Miten sitten järjestää sellainen kehityskeskustelu, että siitä olisi oikeasti iloa ja hyötyä eri osapuolille?

Ohessa on viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja alla tänä vuonna käyttämäni keskustelurunko.

Lue lisää

Kirkko & Kaupunki: Suomi elää metsästä

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kolumni on julkaistu Kirkko & Kaupunki -lehdessä 7.1.2014. Lehden tekemä haastattelu löytyy täältä: Pyöräilevä askeetikko.

Suomi elää metsästä

Viimeistään joulukuussa käyty kamppailu Meri-Rastilan metsien säilyttämisestä opetti minulle yhden asian: metsä on helsinkiläisille tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Kaupunginvaltuutettuna oli ilo huomata, miten asukkaat nousivat puolustamaan lähimetsiään. Tuhannet allekirjoittivat adressin kaupunkimetsien puolesta, sadat lähtivät kadulle osoittamaan mieltään ja antoivat henkilökohtaista palautetta kaupungin päättäjille. Joku toteutti näyttävän mediakampanjan verkkosivuineen, radiomainoksineen ja koko sivun lehti-ilmoituksineen metsän puolesta.

Palautetta lukiessani ymmärsin, miten lähimetsään liittyy lapsuuden muistoja, joitakin elämän koskettavimpia kokemuksia ja tärkeitä identiteetin rakennuspalasia. Oma jännittävä lapsuuden metsäni Kannuksessakin on jo kauan sitten muutettu tylsäksi puistoksi. Kun metsä hakataan tai rakennetaan, sitä ei saa enää koskaan takaisin. Metsiä tuhoamalla rikomme lasten muistot. Lähiluonto pitää asukkaat terveempinä.

Lue lisää

Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014

Hoitovapaalla pihalla leikkimässäOlen tehnyt muutamia lupauksia vuodelle 2014. Ja kun tekee lupauksia, kannattaa tehdä sellaisia, jotka voi oikeasti toteuttaa.

Tavoitteen tai lupauksen onnistumista parantaa, jos sen tekee julkisesti. Siispä päätin kirjoittaa vuoden 2014 tavoitteet blogiini muiden nähtäville.

Tavoitteeni koostuvat neljästä osa-alueesta:
– puoliso ja perhe-elämä,
– oma hyvinvointi ja terveys,
– hyvä työelämä sekä
– parempi politiikka.

Jokaisen osa-alueen alle olen listannut kolme tavoitetta, joita pyrin mahdollisuuksien mukaan konkretisoimaan niin pitkälle, että pystyn tarvittaessa vaikka mittaamaan numeroilla niiden toteutumista.

Ohessa on 12 tavoitetta vuodelle 2014:

Lue lisää

Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina

Leo-StraniusKiitos kaikille blogin lukijoille ja kanssakulkijoille vuodesta 2013!

Takana on mielenkiintoinen vuosi. Olen ollut lähes koko vuoden kotona hoitovapaalla pienen lapsen kanssa. Tämä on antanut arkeen ja elämään uutta näkökulmaa. Takana on myös ensimmäinen vuosi politiikassa ja Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Hoitovapaan ja kunnallispolitiikan myötä olen oppinut paljon.

Keväällä sain lisäksi olla mukana tekemässä suoran demokratian historiaa, kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi. Olin mukana yhtenä aloitteen vireillepanijana.

Syksyllä haastoin suorassa radiolähetyksessä osana Luonto-Liiton Ilmastoasenne-kampanjaa Docveturesin Riku Rantalan kuukaudeksi kasvisruokailuun. Haasteesta syntyi yli 30 000 osallistujaa kerännyt Lihaton lokakuu, joukkorahoitettu reseptivihkonen ja paljon muuta. Lisäksi syksyllä kommentoin useassa eri yhteydessä Talvivaaran kaivosyhtiön tilannetta ja sen ympäristöongelmia.

Ohessa vuosi 2013 lukuina (sulkeissa vuosi 2012):

Lue lisää

10 vinkkiä: Miten lisätä vaikuttavuutta?

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläYksi tapa muuttaa maailmaa on toimia, kuten Greenpeacen aktivisti Sini Saarela.

Maailman muuttamisen ja vaikuttamisen perusta on se, että sinulla on elämää suurempi tarkoitus, visio siitä, miten maailmaa tulee muuttaa ja kyky toimia.

Koska harvalla meistä on kuitenkaan mahdollisuutta lähteä jäämerelle osoittamaan mieltä, on ohessa ehkä paremmin meille kaikille sopivia konkreettisia vinkkejä oman vaikuttavuuden lisäämiseksi.

10 vinkkiä vaikuttavuuden lisäämiseksi

Lue lisää

Miksi Sini Saarela muuttaa maailmaa – Kolme ominaisuutta

Sini Saarela Kuva GreenpeaceViikonloppuna Greenpeacen aktivisti Sini Saarela pääsi Venäjältä takaisin Suomeen kolmen kuukauden odotuksen jälkeen.

Koskaan aiemmin Suomessa ja maailmalla ei ole puhuttu niin paljon Arktisen alueen öljynporauksesta ja sen ongelmista sekä mahdollisesta suojelusta kuin Greenpeacen tempauksen jälkeen.

On turha kuvitella, että Arktisen alueen suojelu olisi noussut tiedotusvälineiden ykkösuutiseksi sekä ihmisten kahvipöytä- ja sosiaalisen median keskusteluihin ilman Greenpeacen toimintaa.

Suomalaisen Sini Saarelan ympärille on monessa eri yhteydessä sovitettu sankarin viittaa. Pidän itsekin Siniä sankarina, joka ansaitsee tekemisistään kaiken mahdollisen kunnian. Olihan hän juuri se toinen henkilö sveitsiläisen Marco Weberin lisäksi, joka pyrki nousemaan 18.9.2013 öljylautta Prirazlomnajalle.

Sini Saarelan ja Marco Weberin toiminta ei olisi ollut kuitenkaan mahdollista ilman satojen ja tuhansien muiden ihmisen työtä ja tukea. Etusivun aktivistit ponnistavat lukemattomien muiden ihmisten harteilta.

Miksi niin monet halusivat ja haluavat yhä olla mukana suojelemassa Arktista aluetta öljynporaukselta? Miten he pystyivät siihen?

Ohessa on kolme ominaisuutta, jotka ovat yhteistä niille, jotka todella muuttavat maailmaa.

Lue lisää

Uuden vuoden lupaukset: Viisi vinkkiä, joilla varmistat tavoitteiden toteutumisen

PuunhalaajaVuoden vaihde on hyvä hetki vetää yhteen kulunut vuosi ja asettaa tavoitteet tulevalla vuodelle. Monet tekevät uuden vuoden lupauksia.

Valitettavasti usein käy niin, että lupaukset unohtuvat ja jäävät toteutumatta, kun arki tulee lomien jälkeen vastaan.

Tämä voi johtua vähäisestä motivaatiosta, liian vaativista tavoitteista tai yksinkertaisesti siitä, että et usko itsekään lupauksiisi.

Miten siis parantaa tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä?

Ohessa on viisi vinkkiä, joilla voit parantaa onnistumisen todennäköisyyttä koskien uuden vuoden lupauksia tai mitä tahansa tavoitteita:

Lue lisää

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa