Energiaa talouteen: Kuusi teesiä

Leo StraniusTämän sukupolven merkittävin haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Suomi voi kuitenkin olla merkittävä tekijä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Osaamisen ja tutkimuksen kautta voimme olla tarjoamassa kestäviä ratkaisuja koko maailmalle. Samalla uudistamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiapolitiikan suunta kannattaa pitää uusiutuvissa energialähteissä. Tarvitsemme energiaremontin. Saksan energiakäänne on ollut samaan aikaan sekä menestystarina että herättänyt paljon kriittistä keskustelua.

Fiksulla tukipolitiikalla voimme Suomessa leikata ympäristölle haitallisia tukia ja suunnata näitä rahoja investointi- ja syöttötariffien muodossa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen. Fiksun energiaremontin myötä voimme ratkaista kestävyysvajeen ja luoda uusia työpaikkoja. Pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla koulut ja panostamalla tutkimukseen.

Ohessa on kuusi teesiä, millä Suomi saa uutta ja puhdasta energiaa talouteen. 

Lue lisää

Ilmastolaki maaliin

Tuen-vahvaa-ilmastolakia-Leo-StraniusTiedote 6.3.2015: Järjestöt tyytyväisiä ilmastolain läpimenoon

Yli kolmenkymmenen kansalaisjärjestön ja yhteisön Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja on erittäin tyytyväinen eduskunnan päätöksestä säätää Suomeen ilmastolaki. Lailla vahvistetaan Suomelle sitova tavoite ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja edistetään ilmastopolitiikan avoimuutta.

Eduskunta äänesti laista ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta täysistunnossaan tänään 6.3. Ilmastolain puolesta äänesti 150 kansanedustajaa. Lakia kannatti enemmistö kaikkien hallitus- ja oppositiopuolueiden eduskuntaryhmistä perussuomalaisia lukuunottamatta.

Lue lisää

Tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan: Tapaaminen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa

Leo Stranius 2014Kävin 5.2.2015 muiden ympäristöjärjestöjohtajien kanssa tapaamassa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosta.

Keskustelimme kevään ajankohtaisista ympäristökysymyksistä.

Käytännössä siitä, mitä muutaman seuraavan kuukauden aikana ehditään vielä tehdä ja mitkä olisivat tärkeimmät tavoitteet tuleviin hallitusneuvotteluihin.

En voi referoida muiden sanomisia suljetussa kokouksessa. Ohessa kuitenkin jotain niitä asioita, joita itse nostin esille.

Seuraavien kuukausien aikana pitäisi edistää ainakin seuraavia asioita:

Lue lisää

Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista

Leo-Stranius-kasvokuvaKuluneen vuoden aikana eduskunta hyväksyi entistä paremman ympäristönsuojelulain ja maan hallitus teki esityksen ilmastolaista.

Varsinkin ilmastolain läpivieminen on kova juttu, jonka eteen olen itsekin tehnyt aktiivisesti töitä vuodesta 2008 lähtien.

Ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan avoimuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä samalla kun se viestittää kansainvälisesti, että Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä ei ole kuitenkaan riittävä vaikka se onkin hyvä alku.

Omassa arjessani vuoden 2014 kohokohtia ovat olleet tähän mennessä paluu työelämään ja Luonto-Liittoon vuoden hoitovapaan jälkeen, kunnallispoliittinen vaikuttamistyö Helsingissä ja perheenlisäys.

Lue lisää

Arvio hallituksen ilmastolakiluonnoksesta

Polttava KysymysHallituksen ilmastolakiluonnos julkistettiin 11.2.2014.

Yleisesti ottaen kyse on merkittävästä parannuksesta suomalaisessa ilmastopolitiikassa, joka ei ole aiemmin ottanut ilmastotiedettä riittävällä tavalla huomioon (esim. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2011).

Toisaalta kunnianhimon taso on heikko, päästökauppa on osin ulkopuolella ja sanktiot puuttuvat.

.

Ohessa on arvio siitä, mitä hallituksen esityksessä on hyvää ja mitä huonoa.

Ilmastolakiesityksessä hyvää:

Lue lisää

Laura Meller: Ilmastolaki on hallituksen ilmastomotivaation mittari

Laura MellerVieraskynäblogissa Laura Meller

Aikamme megatrendi ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomessa sekä suoraan että epäsuorasti maailmantalouden kautta.

Ilman nopeita hillintätoimia kehittyneissäkin maissa joudutaan painimaan perusasioiden kanssa: riittääkö ruokaa, suojaa, energiaa ja turvallisuutta kaikille?

Sitra julkaisi joulukuussa selvityksen tulevaisuuden Suomesta ilmastokriisin maailmassa.

Selvityksen mukaan on mahdollista, että vuonna 2080 ”hyvin toimeentulevat asuvat omilla, suojatuilla alueillaan, kun köyhimmät ovat jääneet asumaan heikommin turvatuille alueille huonojen liikenneyhteyksien päähän. Turvaa tarvitaan sekä säätä että yhteiskunnallista rauhattomuutta vastaan”.

Tämä ei ole se maailma, jossa haluan vanheta. Eikä sen tarvitse olla, kun päästöjä ryhdytään määrätietoisesti vähentämään.

Lue lisää

Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 2: Helsinkiin tarvitaan parempaa ilmastoasioiden koordinaatiota

Leo Stranius puhuu valtuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa 29.5.2013 käsiteltiin valtuustoaloitteeni vuosittaisista päästökiintiöistä.

Aloitteessani (jonka allekirjoitti lisäkseni 24 kaupunginvaltuutettua) esitän, että Helsinki aloittaa vuosittaisten päästökiintiöiden valmistelun ja tuo sen valtuuston hyväksyttäväksi vuosittaisiin päästövähennyksiin sitoutumiseksi.

Vastauksessa kaupunginhallitus katsoo, että aloitteessa esitetyt tavoitteet ovat oikean suuntaisia, mutta uuden seuranta- ja raportointimenettelyn luominen olemassa olevien menetelmien rinnalle ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli nykyiseen raportointiin kaivataan uudistumista, pitää nykyisiä raportointimenettelyjä joko muuttaa tai yhdistää.

Itse olen kaupunginhallituksen kanssa samaa mieltä.

Hyvät tavoitteet ovat sellaisia, joiden edistymistä voi mitata. Sitä mitä et voi mitata, et voi hallita. Juuri tästä syystä nykyisiä raportointimenettelyjä kannattaa kehittää.

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta 26.3.2013: Lausunto vuosittaisista päästökiintiöistä

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta kokoontui ti 26.3.2013. Esityslista löytyy täältä (pdf).

Kaikkein pisin keskustelu käytiin Helsingin Energian lausunnosta koskien allekirjoittaneen ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloitetta Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä.

Olin tehnyt pohjaesitykseen yhteensä 15 vastaehdotusta, joista käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu.

Kiitos puheenjohtaja Pekka Majurille ja johtokuntakollegoille hyvistä huomioista asiaa koskien! Mielestäni on erinomaista, että johtokunnassa keskusteltiin noin 2,5 tuntia kaupungin ja Helsingin energian ilmastopolitiikasta ja päästövähennyskeinoista.

Ehkä erikoisinta oli se, että johtokunta ei voinut hyväksyä lausuntoon sellaista muotoilua, jossa olisi millään tavalla viitattu siihen, että päästökiintiöt voivat joissain olosuhteissa myös vähentää päästöjä. Itse voin kuvitella monia tilanteita, joissa päästökiintiöt vähentävät kaupungin päästöjä vaikka toki kiintiöihin haasteitakin liittyy.

Pohjaesitys kuului seuraavasti:

Lue lisää

Ilmastovanhemmat: Lasten uusi edunvalvontajärjestö

Vanhempia ja lapsia Ilmastovanhempien tiedotustilaisuuden yhteydessä
Vanhempia ja lapsia Ilmastovanhempien tiedotustilaisuuden yhteydessä

Päivän hyvä uutinen! Ilmastonmuutoksesta huolestuneet vanhemmat ovat perustaneet Ilmastovanhemmat-järjestön.

Osallistuin tänään (26.2.2013) vastaperustetun lasten edunvalvontajärjestön tiedotustilaisuuteen Helsingin Annantalolla.

Samassa yhteydessä allekirjoitin ilmastovanhempien vetoomuksen.

Kyse ei ole siitä, että ilmastokriisi ratkaistaan kestovaipoilla ja jätteiden kierrätyksellä.

Ilmastovanhempien tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin siten, että ilmastokriisin pysäyttämisestä tulee poliitikkojen ykköstehtävä.

“Lastemme tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset tehdään ilmastopolitiikassa nyt. Olemme kyllästyneet riittävien päästövähennysten lykkäämiseen aina seuraavalle hallituskaudelle. Ilmasto- ja energiapolitiikasta vastaavien ministereiden on kannettava viimein vastuunsa säätämällä vahva ilmastolaki”, Ilmastovanhempien puheenjohtaja Liisa Selvenius-Hurme sanoo.

Ilmastovanhempien tavoitteet:

Lue lisää

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Seuraa minua Instagramissa