Ympäristölautakunta: Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu vuoden 2014 ensimmäiseen kokoukseen tiistaina 14.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslistalla on useita kaavalausuntoja sekä muutama ympäristölupa-asia koskien Rakennusviraston massojen esikäsittely- ja varastointipaikkoja. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kokouksen kiinnostavin asia on lausunto Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaavan toteuttaminen mahdollistaa nykyisen 433 siirtolapuutarhapalstan lisäksi 116 uutta palstaa. Näistä 33 sijoittuu Tuomarinkylän kartanon peltojen reunaan siirtolapuutarha-alueiden nykyisten rajojen ulkopuolelle. Ärtin kasvitarha-alueelle palstoja tulee 60 ja loput syntyvät pääosin nykyisiä palstoja puolittamalla. Pysäköintipaikkoja on nyt 121 ja kaavan myötä niitä voidaan lisätä 180-188 paikan verran.

Vaikka siirtolapuutarhat ovat mukavia ja niitä on hyvä saada Helsinkiin lisää, on Itä-Pakilan kaavassa myös monia ongelmia. Näistä ongelmista myös kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä. Hyvä niin!

Keskeiset ongelmat liittyvät arvokkaan luontoalueen ja kulttuurimaiseman heikentämiseen, pysäköintipaikkojen liialliseen rakentamiseen, Vantaajoen mahdollisen kuormituksen lisääntymiseen ja siirtolapuutarha-alueen laajentamisen korkeisiin kustannuksiin.

Ohessa on tarkemmin neljä syytä, miksi Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavamuutos on ongelmallinen:

1. Kaavamuutoksen myötä Itä-Pakilan Lystikukkulan metsään ollaan rakentamassa tie. Metsässä asuu uhanalaisia lepakoita (pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa). Lisäksi paikalla sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu I maailmansodan aikainen tykkitie. Uhanalaiset lepakot sekä muinaismuistolailla suojeltu tykkitie tulevat kärsimään uuden tien rakentamisesta.

Esimerkiksi Kaupunginmuseon johtokunta otti kantaa tiehen kokouksessaan 17.12.2013 ja ehdottaa seuraavaa: ”Kaupunginmuseon johtokunta huomauttaa, että siirtolapuutarhan ja tykkitien välinen vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisellään ja siirtolapuutarhan liikenne ohjata siirtolapuutarhan sisällä uusille tonteille.”

2. Pysäköintipaikkoja rakennetaan liikaa. Kaavaehdotuksen toteutuminen merkitsisi, että yhteistä ulkoilu- ja virkistysaluetta pilkottaisiin yksityiskäyttöön. Samalla alueen autoliikenne lisääntyisi merkittävästi. Alueelle on esitetty 180-188 uutta parkkipaikkaa entisten 121 lisäksi. Käytännössä uudet pysäköintipaikat tulevat autoille, joille on järjestetty pysäköinti jo mökkiläisten kotikaupunginosissa. Tuplaparkkipaikat lohkaistaan kaupunkilaisten yhteisestä viheralueesta.

3. Vantaanjoen kuormitus voi lisääntyä. Pakilan siirtolapuutarha-alue (Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ja viereinen Pakilan siirtolapuutarha) on jo nykyisellään suuri (yhteensä 433 mökkiä) verrattuna maan muihin siirtolapuutarhoihin. Jos kaavaehdotus toteutuu, Itä-Pakilan kohdalla joenrannassa olisi yhteensä 549 mökkipalstaa, minkä lisäksi lähistöllä Vantaanjokea kuormittavat myös Oulunkylän siirtolapuutarhan 203 palstaa.

Uudet puutarhapalstat todennäköisesti lisäävät Vantaanjoen Natura-alueen ravinne- ja torjunta-ainekuormitusta. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto kaavailee Pakilan rantapuistoon (suojeltuun joenrantaan) lisärakennusaloja kahvilalle, saunoille ja huoltorakennuksille.

Palstojen lisäämisen, puskurivyöhykkeen kapenemisen ja rantarakentamisen vaikutuksia ei ole tutkittu. Ei ole tietoa siitä, miten paljon ravinnepäästöjä nykyisiltä siirtolapuutarha-alueilta kulkeutuu Vantaanjokeen, eikä siitä, miten paljon lisärakentaminen lisäisi ravinnekuormitusta.

4. Siirtolapuutarha-alueen rakentaminen on kallista. Yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston laskelma kaavamuutossuunnitelman kustannuksista (noin 15 000 euroa palstaa kohden eli 1,74 miljoonaa euroa + yleisten pysäköintialueiden rakentaminen 450 000 euroa + avo-ojan siirto uuden autotien alta) on suuri.

Yleisten töiden lautakunnan päätösehdotus:
”Asemakaavan muutoksesta syntyy kustannuksia uusien siirtolapuutarha-alueiden liittämisestä kunnallistekniseen verkostoon ja käytäväverkoston rakentamisesta noin 15 000 euroa palstaa kohden eli yhteensä noin 1,74 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus linjasi vuonna 2009, että kokonaan uudet siirtolapuutarhat palstoineen on toteutettava yksityisellä rahoituksella. Rakennusviraston viheralueisiin kohdennetut investointimäärärahat ja investointiraami seuraavaksi 10 vuodeksi tarjoavat hyvin niukasti mahdollisuuksia kustantaa Pakilan ja Klaukkalanpuiston laajennuksia ilman erillistä rahoitusta. Yleisten pysäköintialueiden (LP) rakentamisesta tulee rakennusvirastolle kustannuksia noin 450 000 euroa. Lisäksi Lystikukkulan metsän reuna-alueelle rakennettavan uuden käytävän johdosta joudutaan siirtämään käytävän alle jäävä avo-oja.”

Tältä pohjalta on ilmeistä, että nykyisessä kaavaehdotuksessa on selvästi ongelmia, jotka tulee vielä ratkaista ennen sen lopullista hyväksymistä.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa