Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?
Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.
Nämä ovat siinä mielessä ”hyviä” tavoitteita, että näiden seuranta ja pilkkominen päivittäiseksi ja viikoittaiseksi tekemiseksi on äärimmäisen helppoa. Käytännössä tavoitteeni tarkoittavat sitä, että minun pitää viikossa juosta 21,1 km, pyöräillä 160 km, uida 5 km ja tehdä kolme tuntia lihaskuntoharjoittelua. Edelleen tämä tarkoittaa sitä, että viikossa olisi hyvä käydä tekemässä 1-2 juoksuharjoitusta, arkipyöräillä noin 23 km päivittäin tai tehdä muutama kunnollinen pyörätreeni viikoittain sekä käydä viikossa pari kertaa uimassa ja salilla (niiden aamujumppien lisäksi).
Suuren osan liikunnasta teen Helsinki Triathlon -seuran ohjatuissa treeneissä, mutta yhtä lailla paljon tulee myös omatoimista tekemistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä ohjatut treenit mutta myös omat treenit ovat merkitty kalenteriin, työlistalle ja päiväsuunnitelmiin.
Loppuvuosi onkin sitten usein sellaista mukavaa sadonkorjuun aikaa, kun vuoden aikana tehdyt treenit alkavat kertyä isoksi kokonaisuudeksi. Nyt kun tätä kirjoittaessa vuotta on jäljellä vielä vajaa pari kuukautta, olen jo saavuttanut kilometritavoitteeni juoksussa, mutta vielä olisi tarkoitus juosta vähintään yksi puolimaraton. Pyörätavoitteeseen on matkaa vielä noin 600 km, mutta sen saavuttaminen ei vaadi kuin noin 15 km päivittäistä polkemista loppuvuoden ajan. Uinnissa on kuitenkin vielä tekemistä. Tavoitteesta puuttuu 50 km ja se vaatii loppuvuoden ajan noin 7 km viikoittaista uintia eli suunnilleen kolmea uintitreeniä joka viikko. Lihaskuntotavoitteesta taas puuttuu enää 15 tuntia eli siinä ollaan hyvässä vauhdissa ja reilu pari tuntia viikossa riittää siihen, että tavoite tulee täyteen. Lisäksi triathlonin täysmatka ja yksi puolimatka on tehty sekä maraton on juostu. ”Laadullisista” tavoitteista puuttuu siis enää yksi puolimaraton ja puolimatkan triathlon, joka on kalenteroitu joululoman alkuun. Kun tavoitteita seuraa säännöllisesti, voi pitkin vuotta säätää myös tekemistä sen mukaan.
Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.
Työssäni yritysvastuun parissa Third Rockissa teemme töitä vauhdittaaksemme yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa systeemistä muutosta kohti hyvinvoivaa yhteiskuntaa, joka kunnioittaa planetaarisia rajoja. Miten tätä voi mitata muuten kuin liikevaihdolla, projektien tai asiakkaiden määrällä ja niiden vaikuttavuudella? Entä miten seurata kehitystä pitkin vuotta.
Vapaaehtoistyössäni Animalissa haluan edistää eläinten oikeuksia. Siellä teemme yhdessä töitä eläimille sellaisen maailman puolesta, jossa eläimillä on itseisarvo riippumatta siitä, mitä hyötyä siitä on ihmiselle. Miten mitata ja seurata tätä kehitystä?
Kirjoja kirjoittaessani tavoitteena on luonnollisesti vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja sitä kautta heidän käytökseen. Onko tässä paras mittari kirjoitettujen ja myytyjen kirjojen määrä vai niiden kirjojen pohjalta tehdyt haastattelut ja luentotilaisuudet? Sosiaalisen median postauksilla halutaan myös usein vaikuttaa ihmisten ajatteluun. Onko paras mittari tykkäyksien, reaktioiden vai näyttökertojen määrää? Entä onko ylipäätään kaikkein eniten ”huomiota” saaneet postaukset tai kirjoitukset niitä, joilla on myös eniten vaikutusta. Tuskin.
Kipuilen jatkuvasti sen kanssa, miten voisin arvioida työni ja tekemisieni vaikuttavuutta. Liikunnassa tämä on helppoa. Itselle tärkeintä on harjoittelun määrä ja oma koettu hyvinvointi. Liikunnassa usein kello, pituus, paino tms. on myös vastaansanomattomia mittareita sille miten menee suhteessa omiin tavoitteisiin ja odotuksiin.
Jos tavoitteena on kuitenkin saada Suomeen luontolaki, vähentää lihantuotantontoa organisaatioiden päästöjä sekä muuttaa ihmisten arkea ekologisemmaksi, en käytännössä koskaan ole tekemässä näitä yksin vaan yhdessä muiden kanssa. Pitäisikö tätä tekemistä mitata yksinkertaiseksi käytetyllä ajalla? Liikunnassa minulla on eri lajeille tietyt vuosittaisen kilometritavoitteet tai aikatavoitteet sekä niiden tukena muutamia yksittäisiä ”isompia” suorituksia.
Voisiko vaikuttamistyötä pilkkoa samalla tavalla? Käytän ensi vuonna yritysvastuun edistämiseen vähintään XX tuntia, ilmasto- ja luontotyöhön XX tuntia ja eläinten oikeuksiin XX tuntia. Tämä tarkoittaa, että kirjoitan aiheista XX kirjoitusta tai lausuntoa, teen XX somepostausta ja osallistun XX mielenosoitukseen sekä laitan XX viestiä yrityksille ja XX viestiä poliitikoille. Lisäksi järjestän XX keskustelutilaisuutta aiheesta X, Y ja Z tai käyn lobbaamassa vähintään XX päättäjää. Voisiko omaa vaikuttamista arvioida tätä kautta ja merkitä sitten vain kalenteriin ja exceliin mitä milloinkin tekee ja seurata kehitystä?
Ei tämä luonnollisesti ihan näin suoraviivaisesti mene. Liikunnassa voin mitata melko suoraan omaa tekemistäsi ja sen tuloksia. Vaikuttamistyössä voin kyllä mitata omaa tekemistäsi, mutta en voi suoraan hallita sen yhteiskunnallisia seurauksia. Vaikuttavuudessa tulos syntyy usein vasta pitkän ajan kuluessa, monien ihmisten ja toimijoiden yhteistyönä. Mittaamisen ongelma ei siis ole vain se, että oikean mittarin löytäminen on vaikeaa. Kyse on myös siitä, että vaikuttaminen on luonteeltaan erilaista kuin henkilökohtainen harjoittelu.
Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.
Tämä on sama ilmiö, jota kutsutaan Goodhartin laiksi: kun mittarista tulee tavoite, se lakkaa helposti olemasta hyvä mittari. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vaikuttamistyötä kannattaisi pilkkoa pienempiin osiin. Päinvastoin. Kannattaa tehdä vain tärkeä erottelu.
1. Panokset ja tekeminen: kuinka paljon käytän aikaa, mitä teen ja keiden kanssa työskentelen?
2. Vaikutukset ja tulokset: mitä muuttuu ihmisten ajattelussa, yritysten toiminnassa, päätöksenteossa tai yhteiskunnan rakenteissa?
Ensimmäistä voi seurata melko helposti. Jälkimmäistä pitää arvioida laadullisemmin ja pidemmällä aikavälillä. Vaikuttamistyössä tarvitaan siis sekä harjoituspäiväkirjaa että tulostaulua. Harjoituspäiväkirja kertoo, teinkö niitä asioita, joita olin aikonut tehdä. Tulostaulu auttaa arvioimaan, syntyikö niistä mitään merkityksellistä.
Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. Taustalla tässä varmaan itsellä onkin jonkinlainen kaipuu hallinnan tunteeseen siinä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tämä toimii itselläni aika vastaansanomattomasti urheilussa, mutta vaikuttamistyö on ehkä eri asia. Vai onko?
Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:
1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.
2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.
3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.
Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
