Tuloskunnossa sähköposteja lukemaan

Aamulla (26.11.) osallistuin OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjohtajien aamubrunssille. Postitalon saunakabinetissa keskustelimme järjestöjen ylimmän johdon koulutustarpeista yhdessä Torfinn Slåen kanssa. Tuloskunnossa -kirjan kirjoittaja Torfinn Slåen mukaan hyvä tuloskunto edellyttää energiaa ja voimaa. Energia syntyy ajatuksen energiasta, tunne-energiasta ja fyysisestä energiasta. Lisäksi Slåen nimeää 12 eri voimaa, jotka varmistavat hyvän tuloskunnon. Näistä tärkeimpiä ovat mm. läsnäolon voima, seurannan voima, valikoivuuden voima ja tärisyttävien tavoitteiden voima. Postitalolta pyöräilin Katajanokalle Ulkoministeriöön, jossa julkaistiin toimittaja Markku Heikkilän … Lue lisää

Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen vauhtia

Aamulla (24.11.) olin YLE Radio Itä-Uusimaan suorassa lähetyksessä keskustelemassa Sipoonkorven kansallispuistosta. Sipoonkorven alue on valtakunnallisesti tärkeä kohde niin luonnonsuojelun kuin virkistyskäytönkin osalta. Voidaan puhua pääkaupunkiseudun itäisestä keuhkosta Nuuksion kansallispuiston ollessa se läntinen keuhko. Alueella sijaitsee vanhoja metsiä, lehtoja ja arvokkaita perinnebiotooppeja. Tähän mennessä alueella on tavattu lähes 100 valtakunnallisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Ilman suojelutoimia Sipoonkorven säilyminen ei ole selvää, koska aluetta uhkaavat moninaiset rakentamis- ja maankäyttöpaineet. Maamme hallitus on … Lue lisää

Vauhtia Sipoonkorven kansallispuistolle ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuille

Lauantaina (21.11.) pyöräilin Vuosaaren Rastilaan Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyskokoukseen. Kokouksen aluksi Keijo Savola kertoi Uudenman suoluonnosta. Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin pienin muutoksin. Uusi hallitus saatiin kasaan ilman ylimääräisiä äänestyksiä ja allekirjoittanut valittiin uudelle puheenjohtajakaudelle vuosiksi 2010-2011. Kokouksen jälkeen kävimme Annukan kanssa juoksemassa 10 km lenkin. Piirin tavoitteena on seuraavan kahden vuoden aikana Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen edistäminen ja energiankulutuksen vähentäminen Uudellamaalla. Myös jätteen synnyn ehkäisyssä on … Lue lisää

Kaupat auki mielummin VAIN sunnuntaisin

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona (18.11.) vähittäiskauppojen uudet aukioloajat. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että ihmisten on helpompi tehdä ostoksia silloin kun huvittaa. Pienille kaupoille ja erikoismyymälöille, kuten kasvisruokakaupoille, päätös tarkoittaa kiristyvää kilpailua. Samalla kulutus lisääntyy kun ihmiset voivat tehdä myös sunnuntaisin pyhiinvaellusmatkoja ostoskeskustemppeleihin. Parhaimmillaan kauppojen hävikki kuitenkin pienenee. Kulutukseen vaikuttavat yleensä saatavuus ja hinta. Kauppojen sunnuntaiaukiolot lisäävät näin vääjäämättömästi luonnonvarojen kulutusta. Helsingin Sanomien otsikko on paljon puhuva: ”Myyjät iloitsevat, kun uudet iltalisät … Lue lisää

Sähköriippuvaista elämää

Kotitalouksien sähkönkulutuksesta lähes puolet syntyy valaistuksesta, kylmälaitteista ja ja kodin elektroniikasta. Siinä missä kylmälaitteiden (jääkaapit, pakastimet) kulutus on laskenut, on valaistuksen tehostumispotentiaali toistaiseksi jäänyt toteutumatta. Lisäksi kodin elektroniikan (televisiot ja tietokoneet) sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti. Miten yksittäinen ihminen voi parhaiten kiinnittää huomiota omaan sähkönkulutukseensa? Ensimmäinen askel olisi henkilökohtaisen tiedon saaminen. On vaikea säästää energiaa, jos ei tiedä, kuinka paljon sitä kuluttaa. Tietoa omasta sähkönkulutuksesta on tällä hetkellä mahdollisuus saada vain … Lue lisää

Siilin piikki -palkinto Sirkka-Liisa Anttilalle

Maanantaina Luonto-Liitto tiedotti viikonlopun valtuuston kokouksessa maa- ja metsätalousministerille myönnetystä Siilin piikki -palkinnosta ja henkilövalinnoista. Palkinto myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista. Tämän suhteen Anttila ei ollut vaikea valinta. Tiedotteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan täältä: – Siilin piikki maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle – Luonto-Liiton puheenjohtajaksi Mauno Särkkä Lisäksi jätimme lausunnon maa- ja metsätausministeriön esittämistä ilveksen tappoluvista. Lupia ollaan myöntämässä järjetön määrä siitä huolimatta, että ilvekset eivät aiheuta käytännössä mitään … Lue lisää

Hyviä ja huonoja uutisia – fear less, love more and fight harder

Viikonloppu alkoi lupaavilla uutisilla. Lentäjien lakko tarkottaa lentoliikenteen vaikeutumista ja vähentymistä. Finnairin mukaan lakko vaikuttaa jo maanantaina noin 20 000 matkustajaan ja jokainen lakkopäivä maksaa miljoonia. Ympäristö kiittää. Samoin ympäristö kiittää siitä, että laskettelukeskusten työntekijät ovat lakossa. Ympäristöystävällinen lähialuematkailu kunniaan! Lakkojen lisäksi loppuviikon toinen ilouutinen oli se, että Vihdin (bad)ideapark on kovassa vastatuulessa. Ympäristöministeriö ei myöntänyt Vihdin kunnalle lupaa maa-alueiden lunastukseen. Hienoa! Kauppakeskusten sijaan ihmisten kannattaa etsiä elämyksiä ja onnea … Lue lisää

Elintarvikkeiden ilmastomerkinnät pakollisiksi

Tiistaina (10.11.) olin Myllyn Paras Oy:n lehdistötilaisuudessa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista. Oma viestini oli suhteellisen selkeä. Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasu-päästöjen lähde. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan eläintuotanto on vastuussa jopa 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Jokainen meistä voi jo nyt valita lautaselleen ilmastoystävällistä kausikasvisruokaa sekä vähentää lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Tarvitaan kuitenkin isoja muutoksia myös yhteiskunnan rakenteissa. Sen lisäksi, että julkisissa hankinnoissa suositaan kasvisruokaa, tulee käyttäytymistämme ohjata verotuksen … Lue lisää

Olen etuoikeutettu!

Ensimmäinen aivan mahtava viikko Luonto-Liiton pääsihteerinä on nyt takana. Päiviin on mahtunut jälleen kaikkea kivaa ja kiinnostavaa. Sitä on kyllä todella etuoikeutettu, että voi tehdä tärkeitä asioita hienojen ihmisten kanssa. Maanantaina annoin haastattelut YLE radiolle ja Vihreälle Langalle Kööpenhaminan ilmastokokouksesta sekä tiistaina yritin selvittää Kuluttaja-lehden juttua varten muropakettien tyhjän ilman ympäristövaikutuksia. Keskiviikkona julkaistiin Helsingin Sanomiin kirjoittamani mielipidekirjoitus hiilidioksidipitoisuuksien säilymisestä ilmakehässä. Aiheesta käytiin keskustelua myös CO2-raportin sivuilla. Illalla pääsin osallistumaan eduskunnan … Lue lisää

Hautaako ilmastonmuutos alleen luonnonsuojelukysymykset?

Helsingin Sanomat julkaisi keskiviikkona (4.11.) mielipidekirjoitukseni hiilidioksidipäästöjen pysymisestä ilmakehässä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan noin 20 prosenttia nykyisistä hiilidioksidipäästöistämme on ilmakehässä vielä vuonna 3009. Tätä vauhtia olemme polttaneet tulevina vuosikymmeninä taivaalle kaiken sen hiilidioksidin, joka meillä olisi varaa laittaa sinne seuraavien satojen vuosien aikana. Päästöjen riittävä vähentäminen on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Tämä edellyttää kuitenkin poliittisen tahdon löytymistä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Päätösten tekemisen ei uskoisi olevan liian vaikea nykyisille päättäjille, jotka … Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa