Viikkopäiväkirja 19 (7.-13.5.2012)

Maanantai: Olin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisi-blogin vauvan ensimmäisestä ulkomaanmatkasta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni hoidin henkilöstöasioita sekä vastasin graduhaastatteluun. Mitä mahdollisuuksia sosiaalinen media on tuonut kansalaisvaikuttamiseen ja mitä se muuttaa tulevaisuudessa? Hyvä ja tärkeä aihe!

Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkokokouksen ja vapaaehtoisen venyttelyn sekä johtoryhmän kokouksen. Illalla kävin vielä juoksemassa ja julkaisin salaisen varjomuistin ministerin erityisavustajan tapaamisesta.

Lue lisää

Toukokuun Kriittinen pyöräretki keräsi yhteen lähes 200 pyöräilijää

Olin aamulla mukana tarjoamassa työmatkapyöräilijöille Helsingissä maksutonta aamupalaa.

Pyöräilypäivä huipentui työpäivän päätteeksi Kriittiseen pyöräretkeen.

Toukokuun kriittinen suuntautui tärkeimmille työmatkareiteille, tai potentiaalisille sellaisille, joilta kuitenkin puuttuu hyvä pyöräinfra. Itselleni päivän mittaan työmatkapyöräilykilometreja kertyi 25 km.

Ohessa pari kuvaa ja muutama video. Mukana oli lähes 200 pyöräilijää.

Lue lisää

Voisiko aamun paremmin aloittaa: Pyöräilijöille maksutonta aamupalaa

Helsingin polkupyöräilijät (HePo), Oranssi, Luonto-Liitto ja Reilun kaupan edistämisyhdistys tarjosivat tänään (8.5.) Helsingissä Sörnäisten Rantatien varressa maksutonta aamupalaa kaikille työmatkapyöräilijöille.

Tapahtuman tarkoitus oli muistuttaa työmatkapyöräilyn hyödyistä. Samassa yhteydessä öljyttiin myös ketjuja, pumpattiin renkaita sekä annettiin pyöräilyvinkkejä.

Tapahtuman suosio ylitti kaikki odotukset.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 18 (30.4.-6.5.2012)

Maanantai: Olin koko päivän lomalla Tukholmassa. Juoksin Djurgardenin ympäri sekä hengailin Annukan ja vauvan kanssa kaupungilla. Vappulounaalla kävimme Hermansissa. Vapun kunniaksi luin Laura Honkasalon kirjan Sinun lapsesi eivät ole sinun.

Tiistai: Olin koko päivän lomalla Tukholmassa. Vietimme vappupäivää mm. lounastamalla Seyhmusissa sekä hengailemalla Hammarby sjöstadissa. Illalla matkustimme laivalla Tukholmasta Turkuun.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 17 (23.-29.4.2012)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa 23 kilometrin lenkin Vanhankaupunginlahden ympäri ja julkaisin ekoisiblogin hitaasta vanhemmuudesta. Aamupäivällä vastailin Voi Hyvin -lehden toimittajan kysymyksiin. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni kävin lounaalla, vedin toimistokokouksen ja vapaaehtoisen venyttelyn sekä johtoryhmän kokouksen. Iltapäivän päätteeksi osallistuin vielä kansalaisaloitekampanjan ohjausryhmän kokouksessa. Illan olin vauvan ja sähköpostien kanssa.

Lue lisää

Tieliikennelaki pyörätielle pysäköimisestä

Pyöräily on ympäristöystävällinen, terveellinen, tehokas ja luotettava tapa päästä pääkaupunkiseudulla paikasta toiseen.

Helsingissä menoa haittaavat välillä vahingossa pyörätielle pysäköidyt autot. Kuvasin hiljattain yhden esimerkkityömatkani tänne: Liikennepoliittinen selonteko: Minä pysäköin pyörätielle.

Onneksi sosiaalinen media tarjoaa tähänkin helpotusta. Facebookissa on ryhmä ”Minä pysäköin pyörätielle”. Kyse on fillarikansan terapiaryhmästä, jossa ihmiset jakavat kuvia hassusti pyörätielle pysäköidyistä autoista.

Tämän myötä hankalasti pyörätielle pysäköidyt autot ovat alkaneet näyttäytyä mahdollisuutena, joista voi ottaa kuvan ja jakaa se muille. Homma vie mukanaan. Nyt yksi ryhmäläinen teki flyerin tieliikennelain pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevista kielloista. Tämän voi kätevästi jättää vahingossa väärin pysäköidyn auton tuulilasiin.

Lue lisää

Ekoisi: Hidas vanhemmuus

Seison perjantaina 20.4. klo 14.08 Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosali XII:n nurkassa ja keskustelen YLE Radio Suomen Ajantasa -ohjelman suorassa lähetyksessä hitaasta vanhemmuudesta.

Vain muutama minuutti aiemmin puolisoni väitös on loppunut ja olen ohjeistanut ihmiset väitöskahveille alakerrassa olevaan Flyygelisaliin.

Aamulla on tehty väitökseen liittyviä valmisteluita, tiedotettu karppauksen ympäristöhaitoista ja tehty muita hommia. Väitöksen aikana sukkuloin luentosalin ja yliopistokäytävien välimaastossa lohduttamassa ystävillä hoidossa olevaa ja tilanteesta hermostunutta vauvaamme.

Olo ei ole hidas. Pikemminkin tuntuu siltä, että menossa on jälleen yksi upshifting-vaihe. Miten suorituksia korostava yhteiskunta vaikuttaa vanhemmuuteen? Onko lapsiperhearjessa mahdollista tai järkevää vaihtaa hitaammalle vaihteelle?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 16 (16.-22.4.2012)

Maanantai: Olin aamulla YLE puheessa keskustelemassa Nuukuusviikosta ja ekologisesta kuluttamisesta. Tämän jälkeen kävin juoksemassa Vanhankaupunginlahdella, tulvivan Vantaanjoen varrella ja Oulunkylässä. Lisäksi julkaisin ekoisi-kirjoituksen sukupuolisensitiivisyydestä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vaihdoin kuulumisia ihmisten kanssa. Iltapäivällä vedin toimistokokousta, vapaaehtoisen venyttelyn sekä istuin johtoryhmän palaverissa ja kansalaisaloitekampanjan ohjausryhmässä. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja. Illalla hoidin vauvaa ja osallistuin vielä puheenjohtajiston puhelinkokoukseen.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 15 (9.-15.4.2012) – Lomaviikko!

Viikko on vierähtänyt lomaillessa. Näin myös viikkopäiväkirja lomailee.

Ohessa kuitenkin joitain poimintoja viikon varrelta:

Maanantaina kävin juoksemassa sekä kirjoitin ekoisiblogin perheen päästöjen kompensoinnista ja kolumnin pyöräilystä. Edellisen viikonlopun loma teki hyvää.

Tiistaina vauva pääsi elämänsä ensimmäiselle pyöräretkelle. Samalla Ekopaasto loppui, joten aloitin kulutusjuhlan ja tilasin Huilin eli Suomen ensimmäisen ekologisen lifestylelehden!

Lue lisää

Anna suden elää! -mielenosoitus Helsingissä ke 4.4. klo 14.30

Luonto-Liitto, Wild Lynx ja Oikeutta Eläimille osoittavat mieltä Suomen poronhoitoalueen susien puolesta keskiviikkona 4. päivä huhtikuuta Helsingissä. Tapahtuma alkaa kello 14.30 Kolmen sepän patsaalla.

Mielenosoituksella järjestöt vaativat poronhoitoalueen sudenkaatolupien perumista. Mielenosoituksen järjestäjät ovat tyrmistyneitä Suomen harjoittamasta susipolitiikasta ja etenkin poronhoitoalueen hälyttävästä susitilanteesta.

Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa