Viime keväänä posti toi minulle kotiin Hooimadam Gourmet -kassin.
Siis minkä kassin? No luomupuuvillasta valmistetun pussukan, jonka sisällä voi kypsentää ruokaa.
Kuulostaa hämärältä. Käytännössä kyse on tehokkaasta keinosta vähentää ruuan valmistuksen energiakulutusta ja sitä kautta ympäristökuormitusta.
Homma toimii omalla kohdallani seuraavasti.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 4.6.2014 äänin 50-28 (4 tyhjää, 3 poissa), että viikoittainen kasvisruokapäivä kouluissa saa jatkua.
Valtuutettujen äänestyskartta oheisessa kuvassa.
Valtuutettu Terhi Koulumies esitti, että kasvisruokapäivästä luovuttaisiin.
Kaupunginhallituksen vastauksesta käy kuitenkin ilmi, että “nykykäytännön muuttamiselle ei ole olemassa riittäviä perusteita. Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa.” Hyvä näin.
Kasvisruuan edistäminen on järkevää terveyden, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Perustelen ohessa näitä kaikki hiukan tarkemmin.
Vieraskynäblogissa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila
Vuoden 2014 ruokatrendi maailmalla on runsasproteiiniset tuotteet[1].
Suomessakin rahkat ovat olleet vähittäiskaupan nopeimmin kasvava tuoteryhmä[2].
Proteiininhimo on levinnyt kehonrakentajista kuntoilijoihin ja painoaan tarkkaileviin[3].
Proteiininhimo taltutetaan usein eläinperäisellä proteiinilla, vaikka kasvimassan muuntosuhde eläintuotteeksi on pieni[4]. Eläinten rehu tuodaan Euroopan ulkopuolelta ja Suomen rehuproteiiniomavaraisuus onkin vain 15 %.
Proteiini voidaan syödä myös kasvisperäisenä, tosin sekin on usein ulkomaista. Tuontisoija on kuitenkin mahdollista syrjäyttää kotimaisilla palkokasveilla ja täysjyväviljalla.
Helsingin Kaupunginhallitus käsitteli tiistaina 22.4.2014 valtuutettu Terhi Koulumiehen (kok) aloitetta koulujen kasvisruokapäivästä luopumista.
Koulumiehen mukaan kasvisruokapäivinä kouluissa kuluu vähemmän ruokaa ja palaute kasvisruokapäivästä on ollut kielteistä.
Kaupunginhallitus totesi asiasta kuitenkin seuraavaa:
“nykykäytännön muuttamiselle ei ole olemassa riittäviä perusteita. Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa. Kasvisruokapäiviä ja kouluruokailua seurataan lukuvuoden aikana ja tarvittaessa opetusvirasto tekee muutoksia kulloinkin voimassa olevien ruokalistojen tuotevalikoimiin.”
Kaupunginhallituksen päätöksen perusteluista käy ilmi, että “Palmian opetusvirastolle antaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eivätkä oppilaat tai huoltajat anna siitä muita ruokapäiviä enempää kielteistä palautetta.”
Vieraskynäblogissa Jenni Ruotsi
”Et sylje sitä ulos. Ruokaa ei syljetä, ja kun laitoit sen suuhun niin myös nielet sen.”
*PTHUI*
”Viktor!”
”Tämä on Mamma vähän äckligt.”
Ennen lapsia jätehuoltomme toimi samalla tavalla kuin oletan keskivertopariskunnalla toimivan.
Oli bioroskis, paperiroskis, patterit ja akut omiin laatikoihinsa ja jos jokin jäi pieneksi, se meni joko lyhyemmälle kaverille tai UFFin laatikkoon.
Ruokajätettä ei juurikaan tullut ellei jokin hedelmä tai vihannes yllättäen homehtunut. Emme me maailmaa pelastaneet mutta kannoimme mielestämme kortemme kekoon.
Helsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin 26.2.2014 muun muassa ruokahävikin vähentämisestä, maksuttomista citykäymälöistä, kerjäämiskiellon edistämisestä, ulkomaalaisten potilaiden oleskelulupien tarkistamisesta ja Ruusulankadun asuntolan muuttamisesta päihteettömäksi.
Itse puhuin kyselytunnin yhteydessä koulujen ruokahävikin hyödyntämisen puolesta, äänestin kaikille maksuttomien citykäymälöiden puolesta, kerjäämiskiellon edistämistä vastaan, ulkomaalaisten potilaiden opiskelulupien tarkistamista vastaan sekä Ruusulankadun asuntolan muuttamista päihteettömäksi vastaan.
Kokous on katsottavissa Helsinki-kanavalla.
Kokouksen hienoimman puheenvuoron käytti kaupunginvaltuutettu Jan Vapaavuori koskien Ruusulankadun asuntolaa.
Mitä mieltä itse olet? Pitäisikö Ruusulankadun asuntola muuttaa päihteettömäksi? Miten päihteiden väärinkäyttöä voitaisiin Helsingissä muuten vähentää?
Alla oma puheenvuoroni Ruusulankadun asuntolasta ja sen päihteettömyydestä.
Olin keskiviikkona 26.2.2014 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa geeniruuasta yhdessä Helsingin yliopiston dosentti Kristiina Himasen kanssa.
Keskustelu on katsottavissa Ylen Areenassa.
Aiemmin ollaan oltu huolissaan geenimuuntelun terveysvaikutuksista ja lajien hallitsemattomista risteytyksistä. Lisääntyvän tutkimustiedon pohjalta tälle huolelle ei ehkä kuitenkaan enää ole kovin vankkoja perusteita.
Keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti (1) luonnon monimuotoisuuteen, (2) torjunta-aineiden ja kemikaalien käyttöön, (3) geenimuunneltujen kasvien leviämiseen sekä (4) suuryhtiöiden vallan kasvuun ruuantuotannossa.
Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 15.1.2014 Huilin verkkosivuilla.
Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?
Jos olet harkinnut kasvisruokavaliota, on siihen nyt erinomainen tilaisuus. Tammikuussa käynnistynyt Oikeutta eläimille -yhdistyksen vegaanihaaste kannustaa ihmisiä siirtymään tammikuun ajaksi kasvisruokaan. Kampanjassa jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa sekä päivittäin vaihtuvia ruokaohjeita, vinkkejä ja taustatietoa.
Myös viime syksynä toteutettu Lihaton Lokakuu oli jättimenestys. Mukana Facebookissa oli yli 30 000 ihmistä. Tuo kampanja sai alkunsa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalalle heittämästäni haasteesta olla kuukausi ilman lihaa. Kyseessä oli osa Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa.
Alla oleva minun ja Petra Malinin yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään (18.12.2013) Helsingin Sanomissa.
Haluamme edistää kokeiluja, koska ne ovat hyvä tapa kehittää toimintaa pienilläkin resursseilla.
Käytäntöjen toimivuutta voidaan testata heti ilman pitkällistä suunnitteluvaihetta. Kun kokeilu onnistuu hyvin, muutkin voivat hyödyntää siitä saatuja kokemuksia.
Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja
Toimittaja kyseli viime viikolla vedensäästövinkkejä. Joukkoistin kysymyksen Facebookissa ja sain niin paljon hyviä vastauksia, että niistä syntyi lopulta tämä blogikirjoitus.
Suomessa ei ole pulaa vedestä.
Lähinnä ongelma on veden puhdistaminen, siihen liittyvä luonnonvarojen kulutus sekä lämmin vesi, jonka lämmittäminen vaatii energiaa ja aiheuttaa siten ympäristöongelmia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen muodossa.
Käytännössä isoin ongelma Suomessa on piilovedenkulutus (ks. esim. www.vesijalanjalki.org). Kulutamme huomattavan määrän vettä Suomen ulkopuolella sellaisilla alueilla, joissa vedestä on todellista pulaa. Tämä tapahtuu ostamalla ruokaa ja tavaroita. Näitä ovat esimerkiksi kahvi, puuvillapaita, elektroniikkalaitteet tai naudanliha.
Toinen ongelma, johon emme tule usein kiinnittäneeksi huomiota, on ruoka. Suurin osa maailman vedestä kuluu ruuan tuotantoon, joten erityistä huomiota kannattaa kiinnittää paikallisen kasvisruuan suosimiseen. Lisäksi maatalouden typpi-, fosfori- ja muut kemikaalipäästöt pilaavat vesistöjä. Itämeren kuormituksen isoin ongelma on maatalouden lisäksi kalankasvatus. Mitä enemmän syömme eläinperäisen ravinnon sijaan kasvis- ja luomuruokaa, sen parempi.
Ohessa on 12 vinkkiä vedenkulutuksen vähentämiseen omassa arjessa ja vähän laajemminkin:
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍
Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?
Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!
Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.
Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.
Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.
Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.
Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.
Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Toivottavasti yhä useampi muistaisi, että tämä pieni, hauras ja sininen piste keskellä pimeää tyhjyyttä on ainoa kotimme. Erimielisyydet näyttävät tästä perspektiivistä tuskaisen turhilta. Olisipa meillä taitoa nähdä toisemme tällä samalla lempeydellä ja ymmärryksellä myös täällä alhaalla. Meillä on vain toisemme ja tämä yksi, korvaamaton planeetta, jolla matkustamme läpi äärettömyyden. 💚🌍
Kuva: Nasa
Missä kaikki mainokset ovat?
Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.
Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?
Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.
Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.
Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?
Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.
Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.
Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?
Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Anna Abreun keikalla oli tänään mahdollista bailata kaksi tuntia ilman liharuokavaliota esiintyvän taiteilijan toiveesta. Niin upeaa Anna @iamabreu ! Vastaavaa Suomessa ei ole varmaan ennen nähty.
Valitettavasti Veikkaus Areenan ravintolapalvelut onnistuivat kuitenkin tuottamaan pettymyksen. Kyllähän tarjolla oli vegaanihampurilaista, ranskalaisia sekä erilaisia herkkuja ja juomia, mutta suuri osa ruokatarjoiluista ei ollut täysin kasvispohjaisia vaan niissä oli mukana jotain eläinperäistä. Montako vegaanista pizzaa näet tuossa viimeisessä kuvassa? Ei onneksi kuitenkaan lihaa.
Pisteet asenteesta upealle artistille ja miinukset areenan ruokatarjonnasta vastaaville.
Tiettävästi kukaan ei lihan puutteen takia kuollut tai joutunut sairaalaan.
11-vuotias lapsi teki mulle oman kyltin naistenpäivän marssille!
”I can make my own sandwitch.”
”Tämän marssin myötä lähetetään kirkas viesti poliittisille päättäjille”
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Uusi ruokatrendi on täällä.
SIPULIVESI!
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.
Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.
Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.
Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.
Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.
Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.
Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.
Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.
Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!
Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.
#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
