Toimittaja kyseli viime viikolla vedensäästövinkkejä. Joukkoistin kysymyksen Facebookissa ja sain niin paljon hyviä vastauksia, että niistä syntyi lopulta tämä blogikirjoitus.
Suomessa ei ole pulaa vedestä.
Lähinnä ongelma on veden puhdistaminen, siihen liittyvä luonnonvarojen kulutus sekä lämmin vesi, jonka lämmittäminen vaatii energiaa ja aiheuttaa siten ympäristöongelmia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen muodossa.
Käytännössä isoin ongelma Suomessa on piilovedenkulutus (ks. esim. www.vesijalanjalki.org). Kulutamme huomattavan määrän vettä Suomen ulkopuolella sellaisilla alueilla, joissa vedestä on todellista pulaa. Tämä tapahtuu ostamalla ruokaa ja tavaroita. Näitä ovat esimerkiksi kahvi, puuvillapaita, elektroniikkalaitteet tai naudanliha.
Toinen ongelma, johon emme tule usein kiinnittäneeksi huomiota, on ruoka. Suurin osa maailman vedestä kuluu ruuan tuotantoon, joten erityistä huomiota kannattaa kiinnittää paikallisen kasvisruuan suosimiseen. Lisäksi maatalouden typpi-, fosfori- ja muut kemikaalipäästöt pilaavat vesistöjä. Itämeren kuormituksen isoin ongelma on maatalouden lisäksi kalankasvatus. Mitä enemmän syömme eläinperäisen ravinnon sijaan kasvis- ja luomuruokaa, sen parempi.
Ohessa on 12 vinkkiä vedenkulutuksen vähentämiseen omassa arjessa ja vähän laajemminkin:
– Älä osta mitään – ja kun ostat jotain, osta harkiten ja tarpeeseen.
– Suosi kasvisruokaa ja juo paljon vettä kahvin, limsan tai alkoholin sijaan.
– Hanki kuivakäymälä tai sellaiset vesikalusteet, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän vettä.
– Tuuleta vaatteita pesemisen sijaan ja pese pyykki 30-asteessa.
– Käy suihkussa harvoin ja lyhyesti – ja kun käyt, pese haalealla tai viileällä vedellä.
– Jätä vessa välillä vetämättä ja ohjaa lavuaarista käytetty käsienpesuvesi WC-istuimen vesisäiliöön
– Hyödynnä sadevesi esimerkiksi hyöty- ja ruokakasvien kasteluun.
– Kiinnitä huomiota asunnon tekniikkaan ja varmista, että vesikalusteet eivät vuoda.
– Varmista, että taloyhtiöösi hankintaan vesimittarit ja vesimaksu perustuu toteutuneeseen kulutukseen.
– Kompensoi veden energiankulutus hyödyntämällä jäteveden lämpö esimerkiksi maalämmön hyödyntämisen yhteydessä.
– Pyri muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita siihen suuntaan, että vedensäästö on mahdollista ja kannattavaa esimerkiksi kansalaisliikkeiden, järjestöjen tai poliittisten puolueiden kautta.
– Kokeile olla päivä tai viikko ilman hanavettä esimerkiksi kantoveden varassa ja huomaat aika nopeasti, mistä itse olet valmis veden suhteen säästämään.
Ja kun käyt julkisessa vessassa, varmista, että siellä on vedetön pisuaari, kuten vaikka Kumpulan maauimalassa. Jos ei ole, ehdota sellaista. Vedetön pisuaari säästää vuodessa keskimäärin 100 000 litraa puhdasta juomavettä.
YK:n suosituksen mukaan hyvään elämään tarvitaan 80 litraa vettä päivässä. Suomessa kulutamme keskimäärin 140 litraa vettä henkeä kohden päivässä. Säästämisen varaa on siis vaikka kuinka paljon!
Hei Leo
Kiitos jälleen hyvästä postauksesta. Vedenkäyttöön liittyvät asiat nousevat Suomessa harvoin keskusteluun.
Toiseksi viimeinen vedensäästövinkki kuului, että: “Pyri muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita siihen suuntaan, että vedensäästö on mahdollista ja kannattavaa esimerkiksi kansalaisliikkeiden, järjestöjen tai poliittisten puolueiden kautta.” Tämä oli minusta ehdottomasti mielenkiintoisin vinkki, ja sen tiimoilta kysyisinkin, että mitä nämä yhteiskunnalliset rakenteet voisivat olla.
Kiitos O.H.! Tarkoitin yhteiskunnallisilla rakenteilla sitä, että vedenkulutukseen voi vaikuttaa myös lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen (verot, tuet ja maksut jne.) kautta. Yksi keino voi olla vaikka pakolliset vesimittarit, jolloin kulutusperisteinen seuranta ja laskutus tulee mahdolliseksi (vrt. reaaliaikaiset sähkömittarit). Toinen keino taas voi olla esimerkiksi vesikausteiden (wc-pytty, hanat) normit (esim. kuinka paljon vettä voi kulua, vrt. autojen pakokaasu- ja CO2-päästöt, rakennusten energianormit jne.).
Hyvä kirjoitus!
Jos asunnossa on amme, on suihkuvesikin helppo säästää (tulppa) ja käyttää vessan huuhteluun.