Proteiinipitoisuudet: kasvisvalmisteet vs lihavalmisteet

Kokeilin tällä viikolla ensimmäistä kertaa VegejauhisMurua.

Pakkauksessa tuotetta mainostettiin runsasproteiiniseksi. Valmistus oli helppoa. Minuutiksi mikroon ja tuote on valmis syötäväksi. Maku oli hyvä. Suorastaan syntisen epäterveellinen.

Tulin kuitenkin katsoneeksi vielä tuoteselostetta. Paljonko tuotteessa oli proteiinia kun sitä piti olla niin runsaasti? Hämmästykseni oli suuri. Tuoteseloste kertoi, että proteiinia on 100 grammassa 10,3 grammaa.

Onko tuo siis paljon vain vähän?

Lue lisää

Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste

Nyhtökaura ja uudet perunatPääsin vihdoin 12.6.2016 maistamaan ensimmäisen kerran paljon huomiota saanutta kaurasta ja palkokasveista valmistettua nyhtökauraa.

Kiitos ystävilleni Päiville ja Jannelle, jotka toivat sitä meille lahjaksi!

Ensimmäinen nyhtökaura syötiin meillä kotona uusien perunoiden kanssa pannulla kevyesti paistettuna. Myös 2- ja 4-vuotiaat lapset tykkäsivät todella paljon. Sen sijaan naapurin 7-vuotian lapsi vain hämmästeli ja irvisteli, kun hehkutin hänelle nyhtökauraa pihalla.

Miltä nyhtökaura sitten maistu? Hyvältä. Maku on mieto eli mausteilla ja kastikkeella sitä voi terästää oman maun mukaan. Nyhtökaura vastaa koostumukseltaan ja makuelämykseltä ehkä eniten vehnägluteenista valmistettua seitania. Nyhtökauran ylivoimaisuun on kuitenkin siinä, että sitä voi syödä suoraan sellaisenaan ilman pitkää valmistamista. Nyhtökauraa voi myös käyttää melkein missä vain, aivan kuten soijarouhetta tai seitaniakin.

Lue lisää

Hanna Mattila: Kotimainen kasvisperäinen proteiini on trendituote

Hanna MattilaVieraskynäblogissa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila

Vuoden 2014 ruokatrendi maailmalla on runsasproteiiniset tuotteet[1].

Suomessakin rahkat ovat olleet vähittäiskaupan nopeimmin kasvava tuoteryhmä[2].

Proteiininhimo on levinnyt kehonrakentajista kuntoilijoihin ja painoaan tarkkaileviin[3].

Proteiininhimo taltutetaan usein eläinperäisellä proteiinilla, vaikka kasvimassan muuntosuhde eläintuotteeksi on pieni[4]. Eläinten rehu tuodaan Euroopan ulkopuolelta ja Suomen rehuproteiiniomavaraisuus onkin vain 15 %.

Proteiini voidaan syödä myös kasvisperäisenä, tosin sekin on usein ulkomaista. Tuontisoija on kuitenkin mahdollista syrjäyttää kotimaisilla palkokasveilla ja täysjyväviljalla.

Lue lisää