Annukka-filosofia

Ohessa suuren innoittajani Annukan filosofinen top3: 1. Rakasta – älä pelkää 2. Älä ota itseäsi liian vakavasti 3. Tee elämästä taidetta Mikä on sinun elämäsi kantava voima/motto/filosofia? 9.10.2010: Annukka-filosofia Ohessa suuren innoittajan Annukka-filosofia top3: 1. Rakasta – älä pelkää 2. Älä ota itseäsi liian vakavasti 3. Tee elämästä taidetta Mikä on sinun elämäsi kantava voima/motto/filosofia?

Kerjääminen pitäisi kieltää?

Teemu Mäki kirjoitaa Voima-lehdessä (8/2010) kerjäämisestä osuvasti otsikolla ”köyhyys pitäisi kieltää”. ”Jengiä suututtaa se, että kourallinen romaneja kerjää Helsingin keskustassa. Se on niin suuri uhka, että kerjääminen pitäisi suomalaisten enemmistön mukaan kieltää.” ”Romanikammoista ei häiritse liikevoittoon tähtäävä kerjuu, kuten JCDecaux’n katumainokset tai bussin, ratikan ja metron ikkunat peittävä kaupallinen informaatio, joka estää matkustajia näkemästä härvelistä ulos.” ”Ja jos joku tippasilmäinen pöhkö nyt kuitenkin haluaisi noita sottapyttyjä hyysätä, sietämällä kerjuuta ja … Lue lisää

Ruokablogi – Mitä vegaani syö?

Usein kysytään, mitä vegaani tai kasvissyöjä voi syödä. Ohessa oma ruokamuistioni eilisen (ma 4.10.) osalta. Tällä ruokavaliolla jaksoi juosta 10 km lenkin ja pyöräillä 12,5 km sekä osallistua neljään kokoukseen ja antaa yhden haastattelun. Aamupala klo 8.30 – Lautasellinen puuroa: Neljän viljan luomuhiutaleita soijamaidon, luomu auringonkukansiemenien, ruusunmarjajauheen ja murskattujen luomu kaakaopapujen kera. Lounas klo 12.30 – Ravintola Buddha: Dal saag eli Papu ja pinaatti basmatiriisin ja linssikastikkeen kanssa (ilman kermakastiketta) … Lue lisää

Hyvä johtaminen – osa 4: Ajanhallinnasta itsensä johtamiseen

Aika on oikeudenmukainen resurssi, koska sitä on vuorokaudessa meillä kaikilla käytössämme periaatteessa tasan yhtä paljon. Siitä huolimatta valitamme usein, että aikaa on liian vähän. 2010-luvun johtamisessa aika on yksi tärkeimmistä resursseista. Erityisesti tämä korostuu vapaaehtoisten johtamisessa. Ohessa viisi ajatusta ajanhallinnasta 1. Aikaa ei voi hallinta. Parasta ajanhallintaa on itsensä johtaminen. Miten tämä sitten onnistuu? Kello ja kalenteri ovat hyviä renkiä, mutta huonoja isäntiä. Tavoitteena ei kannata olla kalenterin tukkiminen vaan … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 39 (27.9.-3.10.2010)

Maanantaina osallistuin Allianssin sitoutumattomien järjestöjen aamutapaamiseen. Keskustelimme mm. nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmästä ja Allianssin syyskokousasioista. Muuten aamupäivä sujui kirjoitushommien parissa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja istuin verkkolahjoituksia koskevan projektin avauspalaverissa. Alkuillan viimeistelin vielä tulevia esityksiä. Päivän kiinnostavinta lukemista oli FinnWatchin tuore raportti: Suomalaiset energiayhtiöt eivät valvo kivihiilensä alkuperää. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokoukseen, jossa esittelin myös alustavia tuloksia verkkovaikuttamista koskevasta selvitystyöstäni. Päivän mittaan julkisuudessa käytiin keskustelua myös nopeusrajoituksista. … Lue lisää

Tyypillinen päivä: Tiistai tunnista tuntiin

Tiistaina (28.9.) oli vain yksi kokous. Halusin katsoa, mihin tuollaisena päivänä aikani käytän. Ohessa yhteenveto. 5.15 Herätys – Yön aikana tulleiden sähköpostien (69 kpl) läpikäyminen, Facebookissa surffailu sekä valmistautuminen päivän ohjelmaan ja esitykseen, aamuteen juominen ja Helsingin Sanomien (verkkolehti) lukeminen 6.00 Juoksu (15 km, 7 x 1 km vetoja / 3 min palautus + 15 min alku- ja loppuverryttely), uutiset ja lehtikatsaus radiosta 7.30 Suihku ja aamupala 8.00 Pyöräily (6,5 … Lue lisää

Hyvä johtaminen – Osa 3: Viisi vinkkiä sähköpostin käyttöön

Kirjoittelin taannoin kahdeksan vinkkiä siitä, miten omaa sähköpostin käyttöä voi tehostaa. Asiat laadullistuvat kun ollaan läsnä samaan aikaan saman asian äärellä. Kun sähköpostia kuitenkin niin paljon käytetään, kannattaa miettiä, millaisia viestejä lähettää. Tässä viisi vinkkiä sähköpostin lähettämiseen 1. Selkeä ja lyhyt otsikko. Kirjoita selkeä ja lyhyt otsikko siitä, mitä viestisi koskee. Laita otsikkoon mukaan mielellään tieto siitä, onko kyseessä esimerkiksi ”kutsu”, ”tiedoksi”, ”kysymys” tms. sekä ajankohta tapahtumalle tai dead line … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 38 (20.9.-26.9.2010)

Maanantaina olin aamulla kuvattavana Studio Skaalassa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja kävimme läpi Joannan ja Tomin kanssa auttottomaan päivään liittyviä asioista. Lisäksi Tom Henriksson haastatteli minua järjestöjohtamisesta tulevaa kirjahanketta varten. Illalla luonnostelin Luonto-Liiton vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa ja valmistelin tulevan sunnuntain hallituksen kokousta. Tiistaina kävin aamulla juokemassa ja vedin Luonto-Liiton viisikon kokousta. Muuten päivä sujahti Luonto-Liiton toimistoaskareiden ohella verkkovaikuttamista koskevan selvitystyön kimpussa ja ympäristötietoisuus Suomessa artikkelin parissa. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedotti biokaasuautojen … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 37 (13.9.-19.9.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 18 km lenkin sekä tapasin hyvien järjestöjen toiminnanjohtajia ja pääsihteereitä vapaamuotoisella aamupalalla. Muuten päivä sujui Luonto-Liiton toimistolla viikottaisen toimistokokouksen parissa ja työhyvinvointiryhmän kokouksessa. Iltapäivän päätteeksi minulla oli kunnia osallistua Ilma Massan professorikaronkkaan. Kirjoitin siitä tänne: Ilmo Massa ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus. Tiistaina jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta. Aamupäivällä annoin myös haastattelun Reutersille kaivoslaista. Muuten koko päivä hurahti Luonto-Liiton Pyöreän pöydän ensimmäisessä tapaamisessa, jossa suunnittelimme työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten … Lue lisää

Linturetki: 20 havaintoa ja Zen-istumista

Perjantaina (18.9.) teimme Luonto-Liiton työntekijöiden kanssa linturetken Vanhankaupunginlahdelle. Aamupäivän muutaman tunnin aikana tein kaiken kaikkiaan 20 eri lajihavaintoa. Ylivoimainen oma ennätykseni. Ohessa lista havaituista lajeista, joista varsinkin näköhavainto luhtahuitista oli varsinainen harvinaisuus! Omin silmin havaitsin seuraavat lintulajit: Varpushaukka, kyhmyjoutsen, peipponen,talitintti, töyhtöhyyppä, haarapääsky, varis, kalasääski, taivaanvuohi, haapana, lapasorsa, valkoposkihanhi, ampuhaukka, tylli, suosirri, luhtahuitti, harmaahaikara, harmaasorsa, mehiläishaukka ja harakka. Lintujen lisäksi tein havainnon lentokoneesta, telaketjumönkijästä ja lehmistä (kyyttöjä). Pikaisen lounaan jälkeen päivä … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa