Vegaanin Maraton ja viikon ruokalista

Aina välillä kasvissyöjiltä kysytään mahdollisuuksia kuntoilla. Itse olen kokenut, että vegaanina voi kuntoilla siinä missä sekaruokavaliollakin. Itse juoksen vuodessa yli 2000 km ja pyöräilen yli 4000 km sekä käyn jonkin verran uimassa ja teen lihaskuntoharjoittelua. Pari viikkoa sitten (9.10.) juoksin syntymäpäiväniaaton kunniaksi Maratonin. Kyse oli laajennetusta lauantailenkistä ilman sen kummempaa tapahtumaa, valmistautumista, tankkausta tai tavoitetta. Juoksun aikana käytin kaksi Dexalin 30 gramman energiageeliä ja join pari desiä vettä. Muuta tankkausta … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 42 (18.-24.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa sekä valmistelin Luonto-Liiton mahdollista ruokalinjausta ja ensimmäisen yhdeksän kuukauden toimintakertomusta. Iltapäivällä vedin viikottaista toimistokokousta, keskustelin Joanna kanssa tulevan viikon tehtävistä sekä istuin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen palaverissa suunnittelemassa Cancunin ilmastokokouksen koordinaatiota. Illalla valmistauduin seuraavan päivän Itämeriaiheiseen aamunavaukseen sekä kirjoitin pienen artikkelin ilmasto- ja kehityspolitiikan linkittymisestä degrowth-ajatteluun. Lisäksi kirjoittamani teksti ”Kotipalvelua ekologista elämää kaipaavalle, kiitos!”  julkaistiin kulutus.fi -blogissa. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa sekä pyöräilin Viikkiin pitämään aamunavausta Viikin … Lue lisää

Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen tai vapaaehtoinen vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että voimme työskennellä, haluta ja kuluttaa vähemmän sekä olla tämän seurauksena onnellisempia. Olen itsekin puhunut dowshiftauksen puolesta monessa yhteydessä. Lisääkö Downshifting todella onnellisuutta? Kyseenalaistetaan hiukan. Ohessa kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting: 1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin. Kannattaa mielummin vierailla epämukavuusalueella sopivasti ja vaihtelevasti eli hakeutua … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 41 (11.-17.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja venyttelin. Lauantain maratonin jälkeen juoksu sujui leppoisasti ja teki todella hyvää. Aamupäivällä tein selvitystä verkkovaikuttamiseen liittyen. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja tapasin Sharewoodin Harri Jylhää. Alkuillaksi suuntasin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiirin opiskelijailtaan, jossa kävin lyhyesti läpi ympäristöalan opiskelijoille Uudenmaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteita. Kirjoitukseni ilmastopolitiikkaan liittyen julkaistiin CO2-raportti.fi -sivulla: ”En muistanut, että Suomen ilmastopolitiikka on näin masentavaa”. Tiistaina istuin aamupäivän opetusministeriön järjestämässä järjestöpäivässä. Tilaisuudessa juhlittiin mm. … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 40 (4.-10.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja kylässä Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla. Aamupäivällä viimeistelin verkkovaikuttamista koskevaa selvitystyötä. Iltapäivällä annoin haastattelun Sharewoodille: Ekovaikuttaja Leo Stranius Sharewoodiin, vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja olin puhelinpalaverissa tulevan budjettikeskustelun ohjelmaan liittyen sekä istuin Nuorisoasiankeskuksessa pohtimassa Helsingin tulevaa nuorten vaikuttamisjärjestelmää. Tiistaina kävin aamulla parturissa oppimassa mm. sen, että mökillä voi käyttää kastelukannua suihkuna ja nopeusrajoitusten alentaminen vähentäisi myös ihmisten kiirettä ja stressiä. Lisäksi istuin eduskunnassa www.ilmasto.org -sivuston ohjausryhmän kokouksessa ja … Lue lisää

Annukka-filosofia

Ohessa suuren innoittajani Annukan filosofinen top3: 1. Rakasta – älä pelkää 2. Älä ota itseäsi liian vakavasti 3. Tee elämästä taidetta Mikä on sinun elämäsi kantava voima/motto/filosofia? 9.10.2010: Annukka-filosofia Ohessa suuren innoittajan Annukka-filosofia top3: 1. Rakasta – älä pelkää 2. Älä ota itseäsi liian vakavasti 3. Tee elämästä taidetta Mikä on sinun elämäsi kantava voima/motto/filosofia?

Kerjääminen pitäisi kieltää?

Teemu Mäki kirjoitaa Voima-lehdessä (8/2010) kerjäämisestä osuvasti otsikolla ”köyhyys pitäisi kieltää”. ”Jengiä suututtaa se, että kourallinen romaneja kerjää Helsingin keskustassa. Se on niin suuri uhka, että kerjääminen pitäisi suomalaisten enemmistön mukaan kieltää.” ”Romanikammoista ei häiritse liikevoittoon tähtäävä kerjuu, kuten JCDecaux’n katumainokset tai bussin, ratikan ja metron ikkunat peittävä kaupallinen informaatio, joka estää matkustajia näkemästä härvelistä ulos.” ”Ja jos joku tippasilmäinen pöhkö nyt kuitenkin haluaisi noita sottapyttyjä hyysätä, sietämällä kerjuuta ja … Lue lisää

Ruokablogi – Mitä vegaani syö?

Usein kysytään, mitä vegaani tai kasvissyöjä voi syödä. Ohessa oma ruokamuistioni eilisen (ma 4.10.) osalta. Tällä ruokavaliolla jaksoi juosta 10 km lenkin ja pyöräillä 12,5 km sekä osallistua neljään kokoukseen ja antaa yhden haastattelun. Aamupala klo 8.30 – Lautasellinen puuroa: Neljän viljan luomuhiutaleita soijamaidon, luomu auringonkukansiemenien, ruusunmarjajauheen ja murskattujen luomu kaakaopapujen kera. Lounas klo 12.30 – Ravintola Buddha: Dal saag eli Papu ja pinaatti basmatiriisin ja linssikastikkeen kanssa (ilman kermakastiketta) … Lue lisää

Hyvä johtaminen – osa 4: Ajanhallinnasta itsensä johtamiseen

Aika on oikeudenmukainen resurssi, koska sitä on vuorokaudessa meillä kaikilla käytössämme periaatteessa tasan yhtä paljon. Siitä huolimatta valitamme usein, että aikaa on liian vähän. 2010-luvun johtamisessa aika on yksi tärkeimmistä resursseista. Erityisesti tämä korostuu vapaaehtoisten johtamisessa. Ohessa viisi ajatusta ajanhallinnasta 1. Aikaa ei voi hallinta. Parasta ajanhallintaa on itsensä johtaminen. Miten tämä sitten onnistuu? Kello ja kalenteri ovat hyviä renkiä, mutta huonoja isäntiä. Tavoitteena ei kannata olla kalenterin tukkiminen vaan … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 39 (27.9.-3.10.2010)

Maanantaina osallistuin Allianssin sitoutumattomien järjestöjen aamutapaamiseen. Keskustelimme mm. nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmästä ja Allianssin syyskokousasioista. Muuten aamupäivä sujui kirjoitushommien parissa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja istuin verkkolahjoituksia koskevan projektin avauspalaverissa. Alkuillan viimeistelin vielä tulevia esityksiä. Päivän kiinnostavinta lukemista oli FinnWatchin tuore raportti: Suomalaiset energiayhtiöt eivät valvo kivihiilensä alkuperää. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokoukseen, jossa esittelin myös alustavia tuloksia verkkovaikuttamista koskevasta selvitystyöstäni. Päivän mittaan julkisuudessa käytiin keskustelua myös nopeusrajoituksista. … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Seuraa minua Instagramissa