Hyvä johtaminen – osa 4: Ajanhallinnasta itsensä johtamiseen

Photo by Peters nik

Aika on oikeudenmukainen resurssi, koska sitä on vuorokaudessa meillä kaikilla käytössämme periaatteessa tasan yhtä paljon. Siitä huolimatta valitamme usein, että aikaa on liian vähän. 2010-luvun johtamisessa aika on yksi tärkeimmistä resursseista. Erityisesti tämä korostuu vapaaehtoisten johtamisessa.

Ohessa viisi ajatusta ajanhallinnasta

1. Aikaa ei voi hallinta. Parasta ajanhallintaa on itsensä johtaminen. Miten tämä sitten onnistuu? Kello ja kalenteri ovat hyviä renkiä, mutta huonoja isäntiä. Tavoitteena ei kannata olla kalenterin tukkiminen vaan pikemminkin tyhjänä pitäminen, jotta voit tehdä kaikkein tärkeimpiä asioita. Asiat laadullistuvat kun ollaan lästä samaan aikaan saman asian äärellä. Suunittele työsi, työskentele suunnitelman mukaan sekä sovi mitä tehdään ja tee mitä sovitaan.

2. Kannattaa tehdä merkityksellisiä asioita. Vaikka aikaa ei voi hallita. Voimme hallita valintojamme ajassa. Suuntaa siis voimasi tekemään sitä, mikä on todella tärkeää ja mihin syvästi uskot.

3. Mieti kolme tärkeintä tehtävää jokaiselle päivälle. Ne voivat olla esimerkiksi seuraavia:
– Vaali omaa innostusta ja energiaa
– Pidä huoli läheisiä ihmissuhteita, rikastavasta vuorovaikutuksesta ja kiitollisuudesta
– Varmista oma päivittäinen oppiminen

Lisäksi kannattaa valita 1-3 tärkeintä muuta tehtävää, jotka haluaa tehdä seuraavana päivänä ja tehdä ne sitten heti päivän aluksi. Tämän jälkeen päivä sujuu kuin hyvä tanssi.

4. Tärkeät asiat kannattaa tehdä silloin, kun niillä ei ole vielä kiire. Näin kiire ja stressi eivät häiritse silloin, kun panokset ovat kaikkein korkeimmat. Jätämme usein tekemiset viimeiseen mahdolliseen hetkeen. Tekemisen intensiteetti kannattaa nostaa huippuunsa silloin, kun deadline ei ole vielä lähelläkään.

5. Kiirehtiminen kiireiseksi tekee. Silloin kun on todella kiire, kannattaa istua alas ja odottaa, että se menee ohi. Kiireestä puhuminen lisää usein vain henkilökohtaista kiireen tuntua sekä luo ympärille ylimääräistä epävarmuutta ja hössötystä. Yleensä kiire on merkki siitä, että asiat eivät ole hallussa.

Ajanhallinnan eli itsensä johtamisen tavoitteena on:
– Kirkastaa omia tavoitteitasi jatkuvasti, kunnes sumu ja epäselvyys katoavat
– Työskennellä keskittyneesti ja jatkuvasti tärkeimpien päämääriesi parissa
– Elää tasapainoista, rikasta ja vaihtelevaa elämää sekä jakaa asioita muiden kanssa
– Jaksottaa energiaa välittömiin ja tulevaisuuden tarpeisiin
– Lisätä kiitollisuutta ja mielenrauhaa syyllisyyden ja stressin kustannuksella

Itsensä johtaminen johtaa lopulta siihen, että meillä on:
– kykyä ajatella keskittyneesti
– kykyä monistaa oma työpanos delegoimalla tai kerran tehdyn työn hyödyntämisellä sekä
– kykyä selvitä isoista kokonaisuuksista pilkkomalla ne pienemmiksi osatavoitteiksi.

Tämän kirjoituksen inspiraationa toimi Jari Sarasvuon Vapaus! -kirja.

Kirjoitussarjan edelliset osat luettavissa täältä:
– Osa 1: Tavoitteet
– Osa 2: Palautteen antaminen
– Osa 3: Viisi vinkkiä sähköpostin käyttöön

Yksi kommentti artikkeliin ”Hyvä johtaminen – osa 4: Ajanhallinnasta itsensä johtamiseen”

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.