Arki

Heinäkuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Heinäkuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 32 kirjaa.

Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 212 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien (943 päivän aikana) olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 957 kirjaa.

Heinäkuussa 2022 Tehokkuuden taika -kirjani oli kerännyt jo yli 1000 arviota pelkästään BookBeat -sovelluksessa. Tämä on kunnioitettava määrä tietokirjalle.

Tässä nostot heinäkuun kirjoista:

  • Kuukauden paras luontokirja oli Minttu Heimovirta: Sutinaa ja suhmurointia
  • Kuukauden paras tietokirja oli Senja Laakso & Riikka Aro (toim.): Planeetan kokoinen arki
  • Kuukauden paras retkeilykirja oli Erno Saukko: Vuoden vaellus
  • Kuukauden paras romaani oli Maria Mustranta: Sokeita hetkiä
  • Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Saku Tuominen: Kaikki on hyvin
  • Kuukauden paras rahakirja oli David Allen: A Noob´s Guide To Riches
  • Kuukauden paras ajanhallintakirja oli Werner Tiki Kustenmacher: Vähemmän on enemmän elämässä.

Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Lue lisää

Kesäkuun kokeilu: Venyttely

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Kesäkuussa kokeilin päivittäistä venyttelyä.

Sormet jäävät vielä kauaksi varpaista, kun pohkeista, takareisistä ja alaselästä ottaa kiinni.

Olen ollut aina se henkilö, joka on ajatellut, että venyttely ei kuulu minulle. Nyt kun ikää on vuosien ja vuosikymmenten varrella tullut lisää, olen pohtinut, että ehkä se sittenkin kuuluu.

Olen pitkään kyllä venytellyt pohkeita ja etureisiä hampaita pestessa tai partaa ajaessa. Lisäksi viime vuonna kokeilin kuukauden verran venytellä takareisiä. Huonolla menestyksellä. Tähän venyttelyni ovatkin jääneet.

Lue lisää

Kesäkuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Kesäkuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 29 kirjaa. Kuluneen vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 180 kpl.

Tässä nostot kesäkuun kirjoista:

  • Kuukauden paras luonto- ja retkeilykirja oli Panu Kunttu & Sanna-Mari Kunttu: Kaikki luodon linnut
  • Kuukauden avartavin tietokirja oli David Eagleman: Aivojen ääretön tarina
  • Kuukauden koskettavin kirja oli Laura Save: Paljain jaloin
  • Kuukauden kiinnostavin elämäkerta oli Kati Marton: Merkel
  • Kuukauden paras klassikkoteos oli: Juhana Torkki: Puhevalta
  • Kuukauden mielenkiintoisin ympäristökirja oli Atte Korhola: Tämä ihmisen luonto
  • Kuukauden pride-kirja oli Minja Koskela: Ennen kaikkea feministi

Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Lue lisää

Toukokuun kokeilu: Enemmän unta

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Toukokuussa tavoitteena oli nukkua vähintään kuusi tuntia yössä ja myöhäistää heräämisaikaani tunnilla.

Aloitin huhtikuussa lintujen bongauksen ohella myös viikottaiset personal trainer -sessiot. Mainio valmentajani seuraa viikottain ruokavaliota, unta sekä liikuntaa. Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet liikkuvuuden parantamisessa eli lähinnä erilaisten venytysten parissa.

Yhteen asiaan valmentaja kiinnitti kuitenkin heti huomiota. Nukun aivan liian vähän.

Esimerkiksi maaliskuussa 2022 keskimääräinen uneni kesto oli 5h 34 minuuttia. Tiedän, että tämä on kovin vähän enkä usko, että olisin mitenkään erityisen vähäuninen. Tästä huolimatta en ole vuosien varrella juurikaan nukkunut pidempään. Esimerkiksi vuonna 2021 nukuin keskimäärin 5h 47 min yössä, vuonna 2020 keskimäärin 5h 45 min yössä ja vuonna 2019 keskimäärin 5h 47 min yössä. Kuukausittaiset vaihtelut ovat olleet 5h 17 min ja 6h 19 minuutin välillä.

Lue lisää

Toukokuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Toukokuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 31 kirjaa. Vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 151 kpl.

Oma kirjani Tehokkuuden taika -kirja ilmestyi 1.1.2022 painettuna kirjana ja 1.3. myös äänikirjana.

Tässä nostot toukokuun kirjoista:

Kuukauden vaikuttavin romaani oli Agustina Bazterrica: Rotukarja
Kuukauden paras tietokirja oli Adam Grant: Mieti vielä
Kuukauden kiinnostavin yhteiskuntaa käsittelevä teos oli Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka
Kuukauden koskettavin kirja oli Anneli Juutilainen: Lähtösi jälkeen
Kuukauden paras ympäristökirja oli Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta
Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Joni Jaakkola: Väkevä Elämä
Kuukauden paras businesskirja oli Antti Isokangas, Jani Niipola & Riku Vassinen: Viherpesuopas

Alla näistä ja kaikista muista toukokuun aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Lue lisää

Väkevä elämä: Millainen on tyypillinen viikkoni?

Väkevä elämä: Millainen on tyypillinen viikkoni?

Minulla oli kunnia osallistu tällä viikolla suuresi ihailemani Joni Jaakkolan Väkevä elämä -podcastin nauhoitukseen.

Kuva: Joni Jaakkola

Tämä oli todellakin kunnia, koska Jaakkolan kirja Väkevä elämä on mielestäni yksi viime vuosien parhaimpia kattauksia hyvään, tasapainoiseen ja väkevään elämään. Kirja resonoi vahvasti oman ajatteluni kanssa. Podcastia varten kuuntelin kirjan tällä viikolla uudelleen.

Joni oli lukenut myös oman kirjani Tehokkuuden taika ja kutsui minut sitä kautta podcastiinsa.

Jakso on tulossa ulos lähiviikkoina, mutta spoilaan hiukan. Ensimmäisenä Joni kysyi millainen on tyypillinen viikkoni.

Koska seuraan ajankäyttöäni Toggl Track -sovelluksella ja listaan tekemisiäni kohtalaisen tarkkaan exceliin, oli tähän helppo vastata ihan konkreettiseen dataan ja tietoon perustuen.

Aika usein ajankäyttömme on kovin erilaista kuin mitä kuvittelemme tai haluaisimme sen olevan. Tämän voi välttää sillä, että seuraa ajankäyttöään ja varaa aikaa sille, mitä pitää kaikkein tärkeimpänä.

Tässä tyypillinen viikkoni vuoden 2022 viiden ensimmäisen kuukauden osalta:

Lue lisää

Huhtikuun kokeilu: Lintujen bongaus

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Huhtikuussa otin tavoitteeksi tunnistaa vähintään 30 lintua.

Kokeilun tavoitteena oli, että tunnistaisin keskimäärin joka päivä vähintään yhden linnun. Lopulta kuukauden päätteeksi listalla oli tasan 40 eri lintua.

Meriharakka 10.4.2022 Töölönlahdella

En ole koskaan lapsena, nuorena tai aikuisena oppinut tunnistamaa lintuja. Ympäristöihmisenä tämä on ollut tietysti välillä vähän arka paikka ja noloa. Olkoonkin, että ei luonnon arvostus tai sen itseisarvon puolustaminen toki lajitunnistuksesta ole kiinni.

Apunani huhtikuun kokeilussa oli lapseni kiikarit, internet, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola sekä kirjastosta lainatut pari lintukirjaa. Vappuaattona viimeisen linnun minulle tunnisti Birdlife aktiivi Markus Keskitalo. Ilman muiden apua ja tukea en olisi millään oppinut niin paljon kuin opin.

Vappupäivänä juoksulenkillä tunnistin itsekseni yhteensä 16 lintua matkalla Käpylästä Kalasatamaan, Kaivopuistoon ja Töölönlahdelle. Ylen lintutestissä tunnistin helposti 23/30 lajia.

Huhtikuun aikana kävin kaksi kertaa tarkkailemassa lintuja Kumpulassa ja yhden kerran erikseen Lauttasaaressa. Muuten havainnot on tehty normaalin arkiliikunnan yhteydessä juostessa tai pyöräillessä. Ilman Tapani Veistolan apua en olisi millään saanut täyteen 30 lintua.

Erityisen antoisaksi tämän kokeilun teki se, että ympäristöä tuli tarkkailtua ihan uudella tavalla. Lisäksi parin kokeneen ystävän myötä linnuista oppi todella paljon uutta.

Nyt kun 40 lajia on kerätty, tekisi mieli tietysti vastata Birdlifen 100 lintulajin haasteeseen.

Ohessa vielä lista tunnistetuista linnuista huhtikuussa:

Lue lisää

Huhtikuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Huhtikuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 30 kirjaa. Vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 120 kpl.

Oma kirjani Tehokkuuden taika -kirja ilmestyi 1.1.2022 painettuna kirjana ja 1.3. myös äänikirjana.

Tässä nostot huhtikuun kirjoista:

  • Kuukauden paras ilmastokirja oli Mikko Pelttari: Lämpenevä Maa
  • Kuukauden paras eläinoikeuskirja oli Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä
  • Kuukauden paras luontokirja oli Stefano Mancuso: Kasvien tasavalta
  • Kuukauden koskettavien kirja oli Emilia Saloranta & Varpu Hintsanen: Valo joka ei kadonnutkaan
  • Kuukauden erikoisin romaani oli Emmi-Liia Sjöholm: Virtahevot
  • Kuukauden ahdistavin kirja oli Aarno Malin: Pimeyden ytimeen
  • Kuukauden paras selfhelp-kirja oli Oliver Burkeman: Neljätuhatta viikkoa
  • Kuukauden paras tietokirja oli Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa

Alla näistä ja kaikista muista huhtikuun aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Lue lisää

Neljätuhatta viikkoa

Tämän vuoden 100. lukemani tai kuuntelemani kirja oli Oliver Burkemanin Neljätuhatta viikkoa.

Vuoden 2020 alusta lähtien olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 853 kirjaa eli keskimäärin hiukan yli yhden kirjan päivässä.

Mistä tähän löytyy aikaa? Kuuntelen kirjoja aamuisin ja iltaisin, juoksulenkeillä ja pyöräillessä sekä kotitöitä tehdessä. Lisäksi kuuntelen kirjat kaksinkertaisella nopeudella. Tämä auttaa keskittymään sisältöön eikä ajatus lähde harhailemaan niin helposti.

Vaikka kaksinkertainen nopeuskin on hitaampi kuin lukunopeus, on äänikirjojen ylivoima siinä, että niitä voi kuunnella noissa yllämainituissa tilantessa. Käyttöliittymä on yksinkertaisesti ylivoimainen. Äänikirjojen ohella luen kuitenkin päivittäin myös ekirjoja ja paperikirjoja.

Suomalaiset katsovat televisiota keskimäärin kolme tuntia päivässä ja viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa noin 4-5 tuntia. Näistä kirjojen kuuntelu on itselläni pois. Jostain luin, että koronakeväänä suomalaisilla kului keskimäärin 9,5 tuntia päivässä eri medioiden parissa. Korona on vähentänyt myös omia sosiaalisia kontakteja ja senkin ajan olen käyttänyt pitkälle kirjojen lukemiseen/kuuntelemiseen.

Mutta siis Burkemanin kirjaan. Meillä on kyllä tarpeeksi aikaa tehdä suunnitelmia mutta valitettavan harvoin aikaa toteuttaa niitä.

Lue lisää

Maaliskuun kokeilu: Voiko kirjan kirjoittaa kuukaudessa?

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Maaliskuussa kokeilin miltä tuntuu lopettaa uutisten seuraaminen ja mitä tuosta säästyneellä ajalla voi tehdä.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla, seurasin ja luin monien muiden tavoin uutisia aika paljon.

Katsoin ruutuaikasovelluksestani helmikuun viimeisellä viikolla, että olin seurannut uutisia keskimäärin 126 minuuttia joka päivä. Yhteensä viikon aikana siis noin 15 tuntia. Kaksi kokonaista työpäivää doomskrollausta. Helmikuussa koko kuukauden osalta uutisten seurantaan kului aikaa keskimäärin tunti päivässä.

Tilanne ahdisti kahdestakin syystä. Ensinnäkin huonoista uutisista tulee huono olo. Varsinkin kun omat vaikutusmahdollisuudet tilanteeseen ovat rahan lahjoittamista lukuunottamatta aika rajalliset. Toisekseen uutisten seuraaminen ahdisti siitä näkökulmasta, että siihen kului paljon aikaa ja muut hommat jäivät vähemmälle. Mietin, mitä voisin tehdä, jos minulla olisi tunti enemmän aikaa päivässä. Voisinko kirjoittaa tuossa ajassa vaikka kirjan?

Ajattelin, että maaliskuu ja nykyinen maailmantilanne on haastavin mahdollinen ajankohta rajoittaa omaa uutisten seuraamista radikaalisti. Siispä kokeilemaan!

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 217

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa