Helmikuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 28 kirjaa. Vuoden aikana kirjoja on kertynyt nyt yhteensä 59 kpl.
Ohessa muutama poiminta ja suositus helmikuun kirjojen joukosta!
- Kuukauden paras tietokirja oli Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi.
- Kuukauden hauskin kirja oli Piia Heikkinen: Ekotrippi.
- Kuukauden paras selfhelp-klassikko oli Keijo Tahkokallio: Ajattele myönteisesti.
- Kuukauden kiinnostavin elämäkerta oli Jyrki J. J. Kasvi: Jyrki Kasvin kolme elämää.
- Kuukauden vaikuttavin romaani oli Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu.
- Kuukauden paras luontokirja oli Juha Laaksonen & Riku Lumiaro: Utelias kettu ja muita nisäkkäitä.
Alla näistä ja kaikista muista helmikuun kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat. Tammikuun kirjapohdinnat löytyvät täältä.
Olen listannut vuonna 2020 luetut tai kuunnellut kirjat sekä niistä suositukset tänne ja vuoden 2021 kirjat ja suositukset tänne. Lisäksi julkaisen Instagram-tililläni kaikki lukemani tai kuuntelemani kirjat.
Helmikuu 2022 kirjat:
- Eevi Vuoristo: Tunne itsesi parisuhteessa
”Haavamme ja traumamme eivät ole omaa vikaamme, mutta on meidän vastuulla, miten toimimme niistä käsin.”
Armollinen ja omakohtainen kirja ihmissuhteiden haastaviin puoliin, joita vääjäämättä kohtaamme. Ahdistavaan tai väkivaltaiseen suhteeseen ei tule jäädä.
Jokainen kaipaa hyväksyntää ja rakastetuksi tulemista. Jokainen pelkää hylätyksi tulemista ja kaipaa luottamusta. Tämä kaikki heijastuu luonnollisesti suhteeseen, joihin tämä kirja antaa hyviä eväitä.
- Eva Mozes Kor & Lisa Rojany Buccieri: Auschwitzin kaksoset.
Kaksosten kokemukset keskitysleiriltä.
Tarina myös siitä, mitä uhreille tapahtui kuolemanleirin jälkeen ja miten näistä koettelemuksista voi selvitä.
Valta on sillä, joka pystyy antamaan anteeksi. Todellinen vapaus koittaa, kun on antanut anteeksi.
”Viha ja kauna ovat sodan siemeniä. Anteeksiannosta versoo rauha. Anteeksianto on avain lopulliseen mielenrauhaan.”
- Enid Blyton: Viisikko vanhassa majakassa
Luin lapselle iltasatuna viisikkoa. Tosin hän on kuunnellut kaikki viisikot pariin kertaan jo äänikirjana, mutta tykkäsi kuunnella kirjaa myös perinteisen käyttöliittymän eli isin kautta.
Kirjassa viisikko muuttaa väliaikaisesti karkuun työrauhaa kaipaavia aikuisia. Vanha majakka, kylä ja saaren luolat kätkevät sisäänsä jännittäviä tarinoita ja aarteen.
Onneksi hyvistä eväistä ja teestä ei ole pulaa. Neuvokkaan Tim-koiran mukana seikkailee tässä kirjassa myös pieni apina.
Enid Blyton kirjoitti 40 vuoden uransa aikana yhteensä 600 kirjaa. Käytännössä siis 15 kirjaa vuodessa. Enemmän kuin kirjan kuukaudessa. Joka vuosi. 40 vuoden ajan. Eiväthän Viisikot toki ilmaisuvoimaltaan tai tyyliltään Dostojevskin tai Shakespearen kirjoitusten kaltaisia teoksia ole, mutta yllättävän suosittuja sukupolvesta toiseen.
On hämmentävää ja tavallaan mielenkiintoistakin miten vahvasti omaan korvaan pistää Viisikon vanhentuneet sukupuoliroolit. Valitettavasti viisikot uusintavat räikeästi näkemystä kilteistä ja pelokkaista tytöistä, jotka laittavat ruokaa ja siivoavat sekä rohkeista ja neuvokkaista pojista, jotka uskaltavat toimia.
Tekstissä vilisee kuitenkin paljon hauskoja vanhoja sanontoja ja termejä. Tiedätkö vaikka miten pitkä matka on peninkulma?
Kai tämän lapsellekin luetun kirjan voi huomioida osaksi vuoden aikana luettuja/kuunneltuja kirjoja.
- Richard Koch: The 80/20 Manager
Keskittymällä vähempään saa aikaiseksi enemmän. Hyvä kirja siitä, miten 80/20-sääntöä eli sitä, että 80 prosenttia tuloksista syntyy 20 prosentin työllä, voi soveltaa johtamiseen ja elämään eri osa-alueilla.
Oli kyse sitten työstä, asiakkaista, ajanhallinnasta, ihmissuhteista tai omasta jaksamisesta ja palautumisesta, saa suurimman osan tuloksista aikaiseksi keskittymällä vähempiin asioihin.
- Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu
Monella tasolla liikkuva romaani lapintiiroista ja maailmasta, jossa eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon.
Kirjassa villi ja kesyttämätön Franny Stone matkustaa kalastusaluksessa viimeisten lapintiirojen muuttovaelluksen perässä Grönlannista Antarktikselle. Matkalla hän kertaa elämänsä paikoin synkätkin vaiheensa. Ihmissuhteet, kadonneet vanhemmat, vankilan , väkivallan, auto-onnettomuuden.
”Alan nimittäin äkkiä uumoille, että jos loppu on kiistatta lähellä muuttomatkalla, joka on paitsi oman elämän, myös oman lajin viimeinen, matkaa ei jätä kesken. Ei vaikka on. väsynyt, nääntynyt ja toivoton. Sitä jatkaa.”
Hieno puheenvoro villien olentojen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta.
- Erik Bertrand Larssen: Helvetinviikko
Kokeilin vuosi sitten ensimmäistä kertaa Larssenin kirjan mukaista Helvetinviikkoa. Kirjoitin tästä myös Tehokkuuden taika -kirjaani. Ihastuin konseptiin ja päätin pitää vastaavan ”hyvinvointiviikon” joka vuosi. Tällä viikolla nyt toisen kerran elämässäni.
Konsepti on seuraava.
Mitä jos eläisi viikon, jolloin laittaisi rutiinit uusiksi tai kuntoon? Tiedämme hyvin mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme elää enemmän arvojemme mukaista elämää. Emme vain tee niin.
Larssenin helvetinviikko on siviilielämään sopiva sovellus armeijan erikoisjoukkojen helvetinviikosta. Kyse on hyvinvointiviikosta, joka mahdollistaa arjen ryhtiliikkeen. Tyypillisesti muutosta kannattaa tehdä pienten askeleiden kautta. Tämä konsepti perustuu kuitenkin enemmän kertarysäykseen.
Viikon aikana:
”Syöt terveellisesti, kuntoilet joka päivä, lepäät tehokkaasti, kuuntelet läheisiäsi, teet töitä keskittyneesti, nouset aikaisin, menet varhain nukkumaan, olet perusteellinen kaikessa mitä teet, työnnät kaiken epäolennaisen syrjään, mietit mikä on tärkeää ja mikä ei, olet hyvä lähimmäinen, autat toisia, olet myönteinen ja iloinen, olet tarmokas, aloitteellinen, aktiivinen ja itsevarma.”
Jos elät 80-vuotiaaksi, elät yhteensä 4160 viikkoa. Mitkä viikot näistä muistat? Itse muistan tämän!
Helvetinviikko on siitä hyvä, että silloin kyse on toimeenpanosta. Asioiden tekemistä ja sen huomaamista, ettei se toimeenpano niin vaativaa olekaan.
”Jätä huomiseksi vain se, jota tekemättä voit kuolla onnellisena” -Picasso
Viikon yleiset säännöt ovat seuraavat:
-Joka päivä herätys klo 5.00 ja nukkumaan klo 22.00
-Joka päivä vähintään tunti liikuntaa, 2-3 kovempaa treeniä viikon aikana
-Viikon aikana työskennellään intensiivisesti ja keskittyneesti
-Sosiaalisen median käyttö on kielletty työpäivän aikana
-Henkilökohtaisiin viesteihin saa vastata vain iltaisin
-Elokuvien, sarjojen tai ohjelmien katselu on kielletty
-Viikon ajan saa syödä ehdottoman terveellisesti eli ei tarvitse syödä mitään herkkuja/turhakkeita
-Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa
Viikon eri päivinä on erilaisia teemoja/tehtäviä:
-Maanantai: Omien tapojen kartoitus
-Tiistai: Keskittyminen
-Keskiviikko: Ajanhallinta
-Torstai: Pois mukavuusalueelta
-Perjantai: Lepo ja palautuminen
-Lauantai: Sisäinen dialogi
-Sunnuntai: Uusi näkökulma elämään
Suosittelen kokeilemaan!
- Jyrki J. J. Kasvi: Kolme elämää
Upea omaelämäkerta aikamme suuresta vaikuttajasta. Kirja kertoo Kasvin kolmesta elämästä. Työskentelystä pelijournalistina, tutkijana ja poliitikkona.
Itse tutustuin aikanaan Kasvin ajatteluun jo lapsena Mikrobitti-lehden myötä. Myöhemmin tunsin hänet myös kansanedustajana. Kirjassaan Kasvi kertoo raadollisen rehellisesti politiikan kiemuroista sekä kuntapolitiikan ja kansanedustajan arjesta.
Asiat eivät aina todellakaan ole politiikassa niin kuin julkisuudessa tai otsikoissa annetaan ymmärtää.
Rakkosyöpä ehti olla Jyrkin elämässä 19 vuotta. Jyrki nukkui ikiuneen hieman ennen puoltayötä tiistai-iltana 16. marraskuuta 2021 perheen läsnäollessa Rammsteinia kuunnellen.
- Keijo Tahkokallio: Ajattele myönteisesti
Positiivisen psykologian ja selfhelpin klassikkoteos 1990-luvulta. Hämmentävän ajankohtainen edelleen. Toimii myös loistavana kasvatusoppaana. Hyviä vinkkejä lasten kanssa toimimiseen ja eri juttujen kokeilemiseen eri tilanteissa.
Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Kun pessimisti sanoo, etteivät asiat voi mennä enää huonommaksi, vastaa optimisti, että kyllä voi.
Tahkokallio avaa hyvin kirjassaan ajatusten voimaa. Sen miten saamme esineet liikkumaan, kaadumme tai katkaisemme laudan karateiskulla. Lisäksi hän muistuttaa tutkimuksesta, jossa koehenkilöiden silmälasit käänsivät maailman väärinpäin. Ei mennyt kuin muutama päivä, kun aivot sopeutuivat uuteen tilanteeseen ja ihmiset kykenivät jälleen toimimaan tuossa heidän silmissään väärinpäin olevassa mailmassa.
- Katie Kirby: Oispa kaljaa
Ei elämä aikuisenakaan aina niin helppoa ole. Hauska, hyvin kirjoitettua ja viihdyttävä kirja aikuisuuden ja hyväosaisten ongelmista.
Monet haluavat valitettavasti muiden epäonnistuvan, jotta voi tuntea itsensä paremmaksi. Jos haluat vertaistukea arjen ärsytyksiin ilman mitään järkeviä ratkaisuja, kirja voi olla viihdyttävä.
Elämä selvästi alkaa vasta nelikymppisenä!
- Piia Heikkinen: Ekotrippi
Mitä tapahtuu kun keski-ikäinen äiti päättää ryhtyä ilmastokriisin ja oman lapsensa ilmastoahdistuksen edessä tuumasta toimeen.
Hienoa ja hillittömän hauskaa kuvausta siitä, miten haastavaa ilmastoystävällinen arki voi olla toisenlaiseen elämäntapaan tottuneelle.
Romaani auton myymisestä, kasvisruokaan siirtymisestä, roskajuoksusta ja ilmastolakkoon osallistumisesta keskellä työ- ja perhe-elämän paineita. Entä mitä sitten tapahtuu, kun perhe voittaa lomamatkan tai lähtee Savoon.
Kirja joka naurattaisi ellei se olisi todennäköisesti niin monen ihmisen osalta totta.
- Heidi Holmavuo & Marisa Kainulainen: Miksi suoritamme
Erinomainen kirja ylisuorittamisesta, sen taustoista ja seurauksista sekä siitä, miten asiaan voi puuttua ja elää parempaa elämää.
Kukaan ei jaksa määräänsä enempää. Siksi on tärkeää palutua ja tehdä asioita vaihtelevasti. Elämän merkityksellisiä munia ei kannata laittaa yhteen koriin.
Sikäli kiinnostavaa, että usein tehokkuusajattelua haastavat tai kritisoivat kirjat tarjoavat pitkälti täsmälleen samoja lääkkeitä kuin ne varsinaiset johtamis- ja elämänhallintaoppaatkin. Näkökulma tai kehystys on vain hiukan eri. Keinot samoja.
Usein joutilaisuutta korostavissa kirjoissa lähdetään siitä, että palkkatyö on jotain sellaista, josta pitää päästä pois. Tehokkuutta korostavissa kirjoissa taas lähdetään siitä, että ihminen pyrkii tai saa tehdä jotain itselleen merkityksellistä. Kaikissa tilanteissa meillä on kuitenkin se sama 24 tuntia vuorokaudessa ja 168 tuntia viikossa. Elämä on lyhyt. Tämä aika kannattaa käyttää hyvin.
Keinot hyvään elämään – tarkoitti se siis tehokasta tekemistä tai joutilaisuutta sekä irti päästämistä – ovat lopulta yllättävän pitkälle samoja, kuten tämä kirja sen hyvin mielestäni osoittaa.
- Katriina Järvinen: Kaikella kunnioituksella
Mitä tehdä, jos vanhempien arvot ovat lapsen mielestä pielessä. Kirja koostuu pitkälti eri ihmisten tarinoista, lasten ja vanhempien välisistä arvoristiriidoista.
Arvot muuttuvat. Lapsen koskemattomuutta ja hyvinvointia ei arvostettu menneinä vuosina ihan samalla tavalla kuin nyt. Nuorten seksuaalisuuteenkin suhtauduttiin vähän eri tavoin. Se miten kohtelemme tällä hetkellä lapsia tai nuoria tai millaista käytöstä hyväksymme, ei välttämättä ole tulevaisuudessa soveliasta.
Monet vatvovat suhdettaan omiin vanhempiin vielä nelikymppisinäkin. Vaikka itsekin olen haastanut omaa isääni ja hänen arvojaan nuorena aikuisena, olemme myöhempinä vuosina löytäneet varsin hyvän balanssin ja keskusteluyhteyden. Erityisesti olen oppinut arvostamaan isäni kasvatusmenetelmiä – tai niiden puuttumista. Varsinkin sitä, miten hyväksyvä ja salliva sekä tilaa antava hän erilaisuutta kohtaan on. Myös lasten lastensa kohdalla.
Kirjasta poimittua: Järvisen mukaan Grimmin satujen paha äitipuoli on ollut alunperin äitä, mutta tämä on muutettu äitipuoleksi, koska on ajateltu, että oman äidin julmuus olisi liian raskasta kuunneltavaa lapsille. Ajatuksena on ollut, että satu julmasta äidistä auttaa lasta itsenäistymään.
- Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa.
Kirja uupumisesta ja siitä, mitä tapahtuu kun ei enää jaksa. Moni yrittää suorittaa liikaa ja palaa loppuun. Valitettavasti.
Toipuminen vaatii paljon fyysisiä ja henkisiä ponnisteluja. Kuukausien ja toisinaan jopa vuosien palautumista. Omaa hyvinvointia ei voi ulkoistaa.
Kun tietää miten moni ihminen ympärillä on kokenut uupumista, tuntuu ihmeelliseltä, että olen itse toistaiseksi selvinnyt ilman ylikuormitusta. Tähän auttaa tietysti monet hyvät ja palauttavat rutiinit, joita olen vuosia ja vuosikymmeniä harjoitellut.
Haitallinen stressi, joka aiheuttaa ylikuormitusta ja uupumista, ei välttämättä synny siitä, onko hommia paljon vai vähän, vaan pikemminkin siitä, onko omassa tekemisessä hallinnan tunnetta. Eli kokeeko olevansa elämänsä ohjaksissa vai muiden vietävänä.
Hallinnan tunnetta taas voi lisätä sillä, että luo itselleen palauttavia rutiineja, joiden tekeminen ei vaadi erillistä kapasiteettia ja jaksamista kuluttavaa tahdonvoimaa. Kun asioita tekee tottumuksesta, tulee monia asioita tehtyä huomaamattaan ilman ylikuormitusta. Rutiinit kannattaa laittaa palvelemaan jaksamista eikä ruokkimaan ylikuormitusta.
Yksi kaikkein eniten uuvuttavia asioita on elää omien arvojensa kanssa ristiriidassa. Elätkö oikeasti arvojesi mukaan? Listaa 3-5 tärkeintä arvoasi. Katso tämän jälkeen kalenteriasi ja laske kuinka monta tuntia olet vaikka edellisen viikon aikana toteuttanut arvojasi.
Tässä kirjan askeleet uupumisesta toipumiseen.
- Tunnista uupumisesi
- Ota etäisyyttä työhön/tekemiseen
- Anna kehosi ja mielesi elpyä
- Arvio mikä on tärkeää
- Selvitä konkreettiset mahdollisuudet tilanteen muuttamiseksi
- Tee käytännön muutoksia
45. Antto Vihma: Nostalgia
Monet poliittiset tuulet, esimerkiksi Trumpin suosio tai Britannian irtautuminen EU:sta ovat saaneet voimansa kaipuusta menneeseen. Nostalgiasta.
Nostalgian sanan alkuperä juontaa juurensa sanoista kotiinpaluu ja kipu. Kirjassaan Antto Vihma kuvaa hienosti tätä ihmisten ja yhteiskuntien kaipausta menneeseen 1600-luvulta nykypäivään.
Tiesitkö, että nostalgia on määritelty joskus myös sairaudeksi? Joskus on myös ajateltu, että nostalgia on kuin unen lailla hukattua aikaa. Erityisesti historian ohella kirjassa saa tilaa Brexit, Trump ja populistinen nostalgiaan perustuva politiikka.
”Nostalgia ei kiinnostu vain kaipauksesta ja menestyksen kokemuksesta. Olennaista on menneisyyksien mahdollisuuksien uudelleen löytäminen, hylättyjen tulevaisuuksien virvoittaminen nykyhetkessä.”
- Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi?
Klassikkokirja menestymisestä. Nyt myös äänikirjana. Ei riitä, että tarkastellaan millaisia menestyvät ihmiset ovat. Vasta kun kysytään, mistä he tulevat ja millaisia mahdollisuuksia he ovat saaneet, alkaa menestykset logiikka paljastua.
Se, että esimerkiksi tammi- ja helmikuussa syntyneet jääkiekkoilijat ovat yliedustettuina huippujääkiekkoilijoissa, ei johdu lahjakkuudesta tai astrologiasta vaan siitä, että ikäluokat vaihtuvat vuoden vaihteessa ja alkuvuodesta syntyneet ovat hiukan vanhempia, saavat hieman etumatkaa ja parempaa valmennusta, joka kumuloituu. Kyse on kasautuvasta edusta.
Gladwellin mukaan esimerkiksi Mozartin, The Beatlesin ja Bill Gatesin sekä monen muun menestyksen salaisuus on kova työ ja se, että he saivat mahdollisuuden harjoitella enemmän kuin muut. Ja kun maailma ympärillä muuttui, he olivat valmiita.
Luin ensimmäisen kerran tämän kirjan yli 10 vuotta sitten. Kirjoitin silloin kirjasta myös blogiini: https://leostranius.fi/2011/07/gladwell-kuka-menestyy-ja-miksi/
Huippumenestys ”kumpuaa ansaittujen ja ansaitsemattomien, hankittujen ja tuurilla saatujen etujen ja perintöjen kokonaisuudesta […] Poikkeustapaukset eivät loppujen lopuksi poikkeakaan muista kuolevaisista.”
Poikkeustapauksille on tarjoutunut tilaisuuksia, heillä on ollut mahdollisuus tarttua niihin ja he ovat pystyneet harjoittelemaan vähintään 10 000 tuntia.
- Minna Martin: Saa jännittää.
Pieni jännitys tekee hyvää ja nostaa vireystilaa sekä esimerkiksi esiintymistilanteessa vaikuttaa myönteisesti myös yleisöön. Mikäli puhetilaisuus ei jännitä lainkaan, todennäköisesti alisuoriutuu.
Lievillään jännittäminen voi olla valppautta ja innostuneisuutta tai varautuneisuutta ja hiljaa olemista. Voimakkaimmillaan se voi olla todella lamaannuttavaa ja fyysistä pahoinvointia.
Itse olen kokenut hyväksi juuri ennen puhetilaisuuksia virittää kehoa esimerkiksi hengittämällä syvään, seisomalla ryhdikkäästi ja kurottamalla käsiä kohti taivasta sekä kävellä hiukan.
Kirjassa on näitä ja muita hyviä konkreettisia keinoja esiintymiseen. Mukana myös paljon pohdintaa ja vinkkejä siihen, miten suhtautua lapsen jännittämiseen ja tukea lasta jännittävissä tilanteissa.
- Giulia Enders: Suoliston salaisuus
Suolistolla ja sen hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja aivoihin. Jos sinulla on selittämättömiä fyysisiä tai psyykkisiä oireita, voi ratkaisu löytyä suolistosta ja tämä kirja olla kiinnostava.
Kirja valottaa hienosti suolistoa suusta sulkijalihakseen. Sitä, miten hienoa yhteistyötä ulkoinen ja sisäinen sulkijalihas tekevät sekä syljenerityksen ja kielen merkitystä suoliston hyvinvoinnissa. Ulostamisen ja pierukaasujen ohella huomiota saa myös esimerkiksi oksentaminen ja kihomadot.
Pierut kannattaa päästää ulos ja ulostaminen tehdä syvässä kyykkyasennossa. Kuten niin moneen muuhunkin, suoliston hyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti kasvispainotteinen terveellinen ruokavalio sekä antibioottien välttäminen.
- Juha Hänninen: Työnä kuolema
Kiinnostava pamfletti saattohoidosta ja kuolemasta sekä siitä, miten puhe tästä Suomessa on muuttunut.
Saako kuolemista helpottaa tai auttaa, jos ihminen kärsii, on vääjäämättä kuolemassa ja haluaa itse luopua omasta elämästään?
Valitettavan usein ihmiset elävät ”sitten kun” elämää eli ajattelevat, että tekevät merkityksellisiä asioita tai alkavat elää arvojensa mukaista elämää sitten joskus. Esimerkiksi eläkkeelle päästyään. Kuolema saattaa kuitenkin korjata meistä jokaisen yllättäen ja varoittamatta.
Lisäksi kannattaa huomata, että elämän viimeiset vuodet eivät usein ole enää sitä kaikkein laadukkainta aikaa. Tämä tulee hyvin esille Hännisen kirkassa. Monia asioita ei enää pysty tekemään, jos on vanha ja/tai sairas. Tärkeimpiä asioita ei kannata siis siirtää huomiseksi.
Entä miten ihmiset kuolevat koronaan? Tätäkin sivutaan kirjan lopussa. Lyhyesti sanottuna se on kuin mikä tahansa keuhkosairauteen kuoleminen. Sillä erotuksella, että läheiset eivät enää välttämättä ole paikalla. Hyvän ja arvokkaan kuoleman periaatetta ei kannata uhrata pelolle.
- Anna Kontula: Pikkuporvarit
Pikkuporvallisuudella viitataan tyypillisesti ulkokuntaiseen, turvallisuushakuiseen ja materialistiseen elämäntapaan.
Aiemmin porvari tarkoitti kuitenkin keskiaikaista kaupunkilaista ja nousevia yhteiskuntaryhmiä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus ja Ranskan vallankumous ovat olleet Kontulan mukaan porvariston vallankumousta, joka on sittemmin vakiinnuttanut asemansa olemssaolevan puolustajaksi.
Tämän jälkeen kulttuuriväki on kritisoinut pikkuporvarismia materialismista ja turhista käytöstavoista sekä tavoitteesta matkia yläluokan elämäntapaa.
Tänä päivänä monet haluavat liittää itsensä keskiluokkaan, koska se mielletään luokattomaksi luokaksi. Ajattelu yhteiskuntaluokkien kautta ei ole kovin trendikästä.
Kirjassaan Kontula listaa oikeastaan kaikki mahdolliset tavat pikkuporvarillisiksi. On helppo tunnistaa monia asioita, joiden mukaan en ole pikkuporvari ja sitten toisaalta tapoja, jotka kiinnittävät minut Kontulan maailmassa pikkuporvareiden luokkaan.
Kun esimerkiksi liikuntaharrastuksen, terveellisen ruokavalion, merkityksellisen tekemisen tavoittelu, vakaan parisuhteen ylläpito ja lapsiperhearki katsotaan pikkuporvarilliseksi, voi siihen laskea melkein minkä tahansa ja kenet tahansa.
Pikkuporvallisuus ei ole sosioekonominen asema ja silti se on keskiluokkaista. Se on ajankuva ja mielenmaisema, joka hallitsee suurinta osaa meistä.
Tämä mielenmaisema ja koko elämäntapamme on kuitenkin tullut haastetuksi ilmastokriisin ja luontokadon myötä.
- Moona Laakso: Vaurastu kuin nainen
Tykkään kuunnella erilaisia kirjoja. Olikin piristävää kun löysin Anna Kontulan Pikkuporvarit kirjan jälkeen Laakson kirjan vaurastumisesta.
Kirjassa esitellään 12 vaurastuneen naisen tarina rikastumisesta. Tarinat ovat todella kiinnostavia. Paikoin myös puhdasta viihdettä. Niin kaukana jotkut tarinat ovat omasta elämästä ja arvomaailmasta. Siitä huolimatta, että itsekin tavoittelen taloudellista itsenäisyyttä.
Minulle taloudellinen itsenäisyys ei kuitenkaan ole lisääntyviä kulutusmahdollisuuksia, merkkilaukkuja tai hienoja autoja. Se on pikemmin FIML eli Financial Indepence Meaningful Life. Yllättävän monen kirjassa esitetyn tarinan taustalla ja oman vaurastumisen mittarina on mahdollisuus hankkia luksustuotteita. Tai useissa tarinoissa naisena vaurastuminen on jotain mitä verrataan miehen varallisuuteen.
Monilla vauraus koostuu sijoitusasunnoista. Tyypillistä on asua aina kaksi vuotta omistusasunnossa, sen jälkeen ostaa uusi ja laittaa vanha vuokralle. Näin pääsee ”asuntohissiin”. Tämä siitä syystä, että voi välttää ja kiertää voitosta maksettavat verot.
Itselleni rikkaus on sitä, että on varaa olla ilman. Sellaista henkistä rikkautta, jossa on vapaa ilmastoa ja luontoa tuhoavista turhakkeista ja niihin ajavasta sosiaalisesta paineesta. Kelpaan itselleni ilman materiaalisia turhakkeita.
Kirjan tarinoiden viesti on kuitenkin kulutussumun taustalla kirkas. Tee sitä mitä rakastat. Se tekee onnellisemmaksi kuin raha. Jos haaveenasi on esimerkiksi viettää eläkepäiviä pienen mökin kuistilla järven rannalla ei ehkä kannata keskittyä hankkimaan omaisuutta vaan alkaa elämään unelmia todeksi jo nyt.
- Salla Nazarenko & Reetta Huttunen: Miten käy ihmisen ilman antibiootteja
Bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee Euroopassa yli 30 000 ja maailmanlaajuisesti yli 700 000 ihmistä vuosittain.
Antibiootit ovat auttaneet ihmisiä säilymään hengissä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut niiden liikakäyttö. Mitä tapahtuu, kun bakteereista tulee yhä useammin antibiooteille vastustuskykyisiä?
Bakteerit ovat ihmiselle elintärkeitä. Esimerkiksi 70 kilon painoisella ihmisellä saattaa olla muutamasta sadasta grammasta jopa pariin kiloon bakteerimassaa.
Ilmastonmuutos ja koronapandemia saattavat vaikeuttaa tilannetta, kun bakteereista tulee entistä vastustuskykyisempiä ja antibioottien lisääntymisen myötä yhä resistentimpiä.
- Ari Turunen: Ettekö vieläkään tiedä, kuka minä olen.
”Kunnioitan kaikkia mieltymyksiä, mutta en ole koskaan nähnyt parempaa kuin minä. Olen aina ajatellut niin.”
Ari Turusen kirjat ovat hauskoja, mutta tämä on todella hauska. Kirjassaan Turunen esittelee ylimielisyyttä, niin sanottua jumalharhaa.
Kun kuuluisat ja rikkaat eivät saa erikoispalvelua, he saattavat joskus sortua kysymykseen ”ettekö tiedä, kuka olen”.
Itse muistan tähän liittyvän klassikkovitsin, jota monet kertovat omana kokemuksenaan. Tarina menee suunnilleen näin. Bisneshenkilö ei pääse haluamalleen lennolle lentökentällä. Hän suuttuu lähtöportilla ja kysyy virkailijalta: ”Tiedätkö kuka olen?” Virkailija tarttuu epäröimättä mikrofoniin ja kuuluttaa: ”Portilla 66 on henkilö, joka ei tiedä kuka hän on. Voitteko tulla tunnistamaan?”
Aika usein hybris ja uhmakas ylimielisyys ilmenee julkisuuden henkilöiden hassuina toilailuina. Usein sillä on kuitenkin paljon vakavampiakin seurauksia, kuten olemme historian hallitsijoiden myötä oppineet. Yksilöt ja kokonaiset kansakunnat joutuvat alistumaan mielivallan alle. Tästä Turunen vyöryttää ison kasan esimerkkejä kuulijalle.
Ei kannata käyttäytyä ylimielisesti vain siksi, että pystyy. Jos ura on nousukiidossa tai on saanut valtaa suhteessa muihin, kannattaa kuunnella tämä kirja.
Kun tunnistaa oman rajallisuutensa, omaa samalla kyvyn rajallisuutensa tuomista mahdollisuuksista oppia uutta. Tämä mahdollisuus on meillä kaikilla.
- Juha Laaksonen & Riku Lumiaro: Utelias kettu ja muita nisäkkäitä
Kevät ja YK:n biodiversiteettikokous lähestyvät, joten aika ottaa kuunteluun luontokirjoja. 1000 ilmiötä Suomen luonnosta sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti.
Mistä tulee sanonta suden hetki? Miksi ilveksellä on korvissaan tupsut? Tiesitkö, että päästäisen syke on normaalitilassa 800 ja pelästyneessä jopa 1200 lyöntiä minuutissa? Tuolla tahdilla nälkäkuolema saattaa iskeä jo muutamassa tunnissa. Aikamoista. Suden vaellus taas voi olla jopa 2000 km mittainen.
Mahtava kirja jokaiselle tutuista nisäkkäistä. Sopii hyvin myös lapsille ja nuorille.
- Juha Laaksonen: Lipuva lumme ja muita kasveja
Tiedätkö kuinka korkea on Suomen korkein puu tai missä sijaitsee paksuin puu? Montako lehteä on koivussa?
Laaksosen hienossa kirjassa käydään läpi suomalaista kasvillisuutta, kannustetaan aikuisia kiipeämään puuhun ja tunnistamaan vaikka pihalla olevia lukemattomia voikukkalajeja.
Ilmastokriisi uhkaa monia kasveja. Esimerkiksi valkovuokon kukinta on aikaistunut ja pian saattaa olla niin, että kukinta on äitienpäivään mennessä mennyt jo ohi. Tämä ei tietysti niitä haittaa, jotka ajattelevat, että kukat ovat kauniimpia luonnossa kuin keittiön pöydällä.
Erittäin hyvää kuunneltavaa sotauutisoinnin keskellä.
- Juha Laaksonen & Minna Pyykkö: Mietteliäs konna. Sammakoita, käärmeitä ja liskoja.
Näinä päivinä Laaksosen luontokirjat ovat tervetullutta ja maanläheistä pakoa todellisuudesta todelliseen luontoon kaiken sotauutisoinnin keskellä.
Sammakkolajeja on Suomessa niin vähän, että kaikki lajit on mahdollista bongata vaikka päivässä. Tiesitkö, että sammakoilla on paljon muitakin kutsumanimiä kuin konna. Näitä ovat esimerkiksi löpö ja lepuska.
Sammakot voivat hypätä jopa 50-kertaa oman pituutensa mittaisen matkan. Jos ihminen uisi yhtä tehokkaasti sammakkoa kuin sammakot, riittäisi yksi potku 25 metrin matkalle.
Sammakoiden lisäksi kirjassa käydään kivasti läpi myös liskot ja käärmeet. Esimerkiksi rantakäärme saattaa kasvaa yli metrin mittaiseksi ja olla veden alla pari tuntia. Kyy kykenee paastoamaan jopa pari vuotta.
Kirja sopii erinomaisen hyvin kaikille käärmekammoisille.
- Juha Laaksonen: Sitkeä simppu ja muita kalajuttuja
Maapallon vesissä on kalalajeja noin 25 000, Suomessa noin 100 lajia.
Miten kalat kommunikoivat? Kalat voivat viestiä esimerkiksi röyhtäilemällä, piereskelemällä ja erittämällä erilaisia tuoksuja. Lisäksi kommunikoidaan toki eri väreillä, pyrstön heilahduksilla ja tansseilla. Kylkiviiva-aistin avulla kala näkee pimeässä ja kykenee toimimaan parvessa.
Silakkaparven piereskely ja röyhtäily saattaa olla selitys jopa erääseen ruotsalaisten sukellusvenehavaintoon.
Vaikka tämä ei ole kirja kalastuksesta, paistaa siitä hyvin läpi vääristynyt suhteemme kaloihin. Monia kalajuttuja käsitellään kalastuksen tai syömisen näkökulmasta. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla asiaa kalojen halusta elää ja kyvystä tuntea kipua. Se, että kalat eivät huuda, ei tarkoita sitä, etteikö ongenkoukku aiheuttaisi äärimmäistä tuskaa.
- Susan Billmark & Mats Billmark: Elä enemmän, stressaa vähemmän.
Hyvä kirja siihen, miten voi vahvistaa omaa ja lastensa jaksamista. Varsinkin tässä tilanteessa kun ajatukset ovat olleet vääjäämättä Ukrainan tapahtumissa. Myös siinä mihin kaikkeen tämä voi vielä johtaa. Tämä vie emotionaalista kaistaa huomattavasti. Varsinkin kun lapsetkin ovat kovasti huolissaan ja haluavat seurata tilannetta.
Vaikeissakin paikoissa pitää kuitenkin pystyä ottamaan arkea haltuun. Läheiset ihmiset vaativat huomiota. Ilmastokriisi ja luontokatokin pitäisi samaan aikaan pysäyttää. Omasta jaksamisesta ja terveydestä kannattaa huolehtia. Samalla kun lahjoittaa rahaa esimerkiksi Unicefin ja SPR:n kaltaisille organisaatioille.
Itse ajattelen, että rajaan nyt merkittävästi omaa uutisten seuraamista. Katson uutiset vaikka kaksi kertaa päivässä. Sen pitää riittää. Välillä pitää oman jaksamisen ja arjen hyvinvoinnin kannalta keskittyä muihinkin asioihin kuin sotaan.
Kirja kannustaa vahvistamaan myönteisiä kokemuksia. Budhaa mukaillen onni, jonka koet elämässäsi, riippuu ajatustesi laadusta. Ruoho ei ole vihreämpää aidan toiselle puolella, se on vihreämpää siellä missä sitä kastellaan.
Yksi negatiivinen tai positiivinen palaute saattaa muuttaa nuoren käsityksen itsestään vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Kokeile yhden päivän ajan pidättäytyä negatiivisesta palautteesta ja juoruilusta. Tai jos on pakko juoruta, puhu muiden selän takana pelkkää hyvää.
- Susan Billmarark & Mats Billmark: Elä täysillä – nyt tai ei koskaan.
Kirjassa on 24 tarinaa, joiden kautta pyritään osoittamaan miten vaikeat tilanteet käännetään voimavaraksi ja voidaan elää merkityksellistä elämää.
Useat tarinat kirjassa liittyvät menneiyyden ikäviin tapahtumiin tai traumaattiseen vanhempi-lapsi -suhteeseen. Menneisyys voi olla vankila tai voimavara, josta voi oppia.
Ihmiset tarvitsevat kannustusta. Tuhlaa kehuja. Näin luot vahvoja ihmissuhteita.
Tavat ja rutiinit ovat hyviä, mutta niihin voi jäädä myös vangiksi, jos arki kulkee vain automaattiohjauksella. Kun on läsnä omassa arjessa, ajan kulku tuntuu hidastuvan. Tämä näkyy esimerkiksi silloin, kun kokee paljon uutta ja irrottautui arjesta vaikka lomamatkan myötä.
Aikaisempien kuukausien kirjat ja suositukset vuoden 2022 osalta löytyvät täältä:
