Oma vuoteni 2021 sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2021 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2021 osalta.

Sisällys on seuraava:

  1. Tiivistelmä: 21 asiaa vuodesta 2021
  2. Koronapandemia ja ympäristökriisi
  3. Ensimmäinen vuosi Third Rockin toimitusjohtajana
  4. Kuntavaalit ja luottamustehtävät
  5. Henkilökohtaisia kokeiluja ja kuntoilua
  6. Vuoden 2021 aikana yhteensä 370 + 2 kirjaa
  7. Vastuullista sijoittamista
  8. Vuosi 2021 lukuina
  9. Edellisten vuosien yhteenvedot

Tiivistelmä: 21 satunnaista asiaa vuodesta 2021

1. Puolison kanssa yhdessä 19 vuotta.

2. Lapsi aloitti 1. luokan ja toinen lapsi 4. luokan.

3. Third Rock Finlandin toimitusjohtajana ensimmäinen kokonainen vuosi. Vuoden aikana 48 asiakasta ja 106 vastuullisuusprojektia sekä yhteensä 1835 tuntia töitä.

4. Yhteensä 847 kokousta.

5. Tehokkuuden taika -kirjan viimeistely.

6. Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksiä yhteensä 10 kpl.

7. Kuntavaaleissa jääminen varasijalle sekä 283 tuntia politiikkaa.

8. Uusia luottamustehtäviä mm. Myrskyvaroitus ry:n varapuheenjohtaja, HSY:n hallitus, Uudenmaan liiton maakuntahallitus, Green Key -tuomariston puheenjohtajuus ja EKOenergian johtokunta.

9. 12 henkilökohtaista kuukauden mittaista kokeilua ja helvetinviikko.

10. Vuoden aikana 10 ostettua tavaraa. Yhteensä henkilökohtaisia tavaroita nyt 250 kpl.

11. 370 luettua tai kuunneltua kirjaa.

12. 365 päivänä 7 minuutin lihaskuntotreeni.

13. 365 päivänä kieltenopiskelua.

14. Yhteensä 511 tuntia liikuntaa. 6111 km pyöräilyä 326 päivänä, 1308 km juoksua 126 päivänä sekä 13,7 km uintia.

15. 21 puolimaratonia.

16. Lahjoituksia 9,79 % kotitalouden nettotuloista (8646 euroa) ja yli 12 500 euroa kerättyjä lahjoituksia kodittomille nuorille.

17. 128 tuntia vapaaehtoistyötä tai yhteiskunnallista vaikuttamista.

18. 84 blogikirjoitusta.

19. 52 kotimaan tai ulkomaan matkapäivää.

20. Rubikin kuution ratkaiseminen alle kahdessa minuutissa.

21. Säännölliset päiväunet ja kiitollisuuspäiväkirja läpi vuoden.

***

  1. Koronapandemia ja ympäristökriisi

Vuonna 2021 koronapandemia jatkui toista vuotta peräkkäin. Tämä vaikutti merkittävästi myös omaan arkeeni. Etätyöskentely totutti meidät ehkä liialliseen kokoustehokkuuteen. Esimerkiksi itse osallistuin vuoden aikana 847 kokoukseen, joka oli noin 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Samaan aikaan etätyöskentely mahdollisti sen, että sain olla paljon enemmän lasten kanssa. Etätyöskentelyn joustavuus lisää ainakin omaa hyvinvointiani merkittävästi, kun keskellä päivää voi esimerkiksi auttaa lasta kotiläksyissä, käydä kuntoilemassa tai ottaa päivätorkut.

Siinä missä päästöt ja luonnonvarojen kulutus laskivat vuonna 2020, pomppasivat ne vuonna 2021 valitettavasti takaisin kasvu-uralle. Esimerkiksi EU:n päästöt kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 2021 peräti 18 prosenttia vuoden takaiseen koronakevääseen verrattuna. Ilmastokriisiä ja luontokatoa olisi aika käsitellä koronapandemian kaltaisena kriisinä ja hätätilana.

Ympäristöpolitiikkaa on edelleen määritellyt vahvasti ilmastokriisi vaikka toki myös luonnon monimuotoisuus on noussut vahvasti keskusteluihin. Kansainväliset ilmastoneuvottelut etenivät vuoden lopussa Glasgowissa, mutta valitettavan hitaasti.

Kesällä 2021 EU julkisti oman Fit for 55 -ilmastopakettinsa ja heti kesälomien jälkeen julkaistu tuore IPCC-raportti sai hälytyskellot soimaan entistä lujemmin. Ilmasto uhkaa lämmetä katastrofaaliset 2,7 astetta.

Helsinki päätti onneksi aikaistaa oman hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2030. Lisäksi aivan loppuvuodesta Helen ilmoitti vielä lopettavansa kivihiilen käytön kokonaan vuonna 2024. Julkista ilmastokeskustelua on vahvsti määritellyt Suomessa myös Elokapina. Tulevana vuonna olisi tärkeä määritellä, millainen olisi ilmastohätätilan Suomi. Joitain ajatuksia olen kirjoittanut tänne: Millainen olisi ilmastohätätiln Suomi.

  1. Ensimmäinen vuosi Third Rockin toimitusjohtajana

Vuosi 2021 oli ensimmäinen kokonainen vuoteni Third Rock Finlandin toimitusjohtajana. Saimme vuoden aikana pari uutta huippuasiantuntijaa ja tekemistä riitti. Vuoden 2021 aikana meillä oli 48 asiakasta ja toteutimme 106 projektia vastuullisuuteen liittyen.

Kokemuksistani yritysvastuun parissa kirjoitin tänne: Kaksi vuotta yritysvastuun parissa sekä Kauppalehteen: Yritysten kannattaa kirittää ilmasto- ja luontotoimia.

Syyskuussa käynnistimme Kirsi Vuorisen kanssa Kestävyysmuutoksen tekijät -nimellä kulkevat livelähetykset. Tavoitteena on nostaa esille tekijöitä ja ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin. Syksyn aikana toteutimme kaiken kaikkiaan 10 lähetystä toinen toistaan hienompien vieraiden kanssa. Tämä oli innostava ja opettavainen uusi aluevaltaus.

  1. Kuntavaalit ja luottamustehtävät

Alkukesästä järjestettiin keväältä siirtyneet kuntavaalit. Olin kolmannen kerran ehdolla, mutta jäin tällä kertaa varasijalle. Varavaltuutettuna sain kuitenkin jatkaa kiinnostavissa luottamustehtävissä, kuten HSY:n hallituksessa ja Uudenmaan liiton maakuntahallituksessa. Tätä ennen ehdin olla yli kahdeksan vuotta kaupunginvaltuustossa. Tämä on antanut paljon.

Luottamustehtäviä on riittänyt muutenkin. Vuonna 2021 minulla on ollut kunnia toimia mm Myrskyvaroitus -yhdistyksen varapuheenjohtajana, Suomen Punaisen Ristin Kontti secondhand -ketjun johtokunnassa, Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnassa ja Climate Leadership Coalitionin jäsenenä ja Advisory Boardissa sekä Majoitusalan ympäristömerkki Green Key -tuomariston puheenjohtajana ja Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergian johtokunnassa. Lisää luottamustehtävistäni voi katsoa julkisesta CV:stäni.

  1. Henkilökohtaisia kokeiluja ja kuntoilua

Vuoden mittaan olen kokeillut joka kuukausi jotain uutta tapaa tai taitoa. Tämän myötä olen mm alkanut nukkua päiväunia, kirjoittanut päiväkirjaa, harjoitellut käsilläseisontaa sekä opetellut ratkaisemaan rubikin kuution alle kahdessa minuutissa. Jokaisesta kuukauden kokeiluistani olen kirjoittanut blogin. Kaikki yhteenvetotekstit löytyvät täältä: Miten kokeilut ovat toimineet. Tammikuussa kokeilin myös Erik Bertrand Larssenin Helvetinviikkoa.

Seurasin kulutustani vuoden 2021 aikana seurasin entistä tarkemmin. Pidin kirjaa kaikista ostamistani tavaroista. Ensimmäisen puolen vuoden aikana en ostanut ainuttakaan tavaraa. Yhteensä vuoden aikana ostin itselleni lopulta 10 tavaraa. Vuoden lopussa tehdyssä inventaariossa laskin, että omistan yhteensä 250 henkilökohtaista tavaraa. Lisäksi harjoittelin joka päivä muutama minuutin Duolingon kassa espanjaa, ruotsia, venäjää tai kiinaa. Yhteensä peräkkäisiä harjoituspäiviä kertyi vuoden loppuun mennessä 598 kpl.

Juoksin vuoden 2021 aikana yhteensä 21 puolimaratonia. Yhteensä juoksin 1308 km ja 126 lenkkiä. Tämä on 350 km ja 25 lenkkiä vähemmän kuin viime vuonna. Puolimaratoneja tuli kuitenkin 6 kpl enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Pyöräilin vuonna 2021 yhteensä 6111 km 326 eri päivänä. Huhtikuun 12. päivä jälkeen olen pyöräillyt joka ikinen päivä. Yhteensä 264 päivää putkeen. Päivämatkat ovat vaihdelleet tänä aikana 2 km – 175 km välillä. Viime vuonna pyöräkilometreja kertyi yhteensä 303 eri päivänä . Sen sijaan uinti jäi vähemmälle koronasulkujen takia. Uintikilometreja kertyi vuoden aikana vain 13,7 km.

Lisäksi jatkoin päivittäisten lihaskuntoharjoitusten tekemistä. Vuoden 2021 aikana (kuten myös vuonna 2020) tein joka ikinen päivä 7 minute workout -harjoituksen. Treeni on tehty aina ja poikkeuksetta. Treeniä on tehty yöjunan hytin lisäksi mm pyöräretken lomassa uimarannalla, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä kesäaamuina mökin laiturilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa. Välillä ennen puolimaratonia ja välillä sen jälkeen. Välillä pienessä nuhassa ja väsyneenä, välillä energisenä ja hyvin levänneenä. Yhdistävä tekijä on se, että aina se on tehty ja olen siitä aika ylpeä. Samalla se kertoo siitä, että olen onnistunut välttämään viime vuosina niin pahemmat flunssat kuin loukkaantumisetkin sekä koronan.

  1. Vuoden 2021 aikana yhteensä 370 + 2 kirjaa

Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375. Tänä vuonna ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin viime vuonna. Joulukuussa katsoin, että tänäkin vuonna olisi mahdollista päästä kirja per päivä tahtiin ja tässä sitä nyt ollaan. Luin tai kuuntelin vuoden 2021 aikana yhteensä 370 kirjaa. Oheisessa blogissa on lista näistä kirjoista sekä suositukset kahdeksasta eri kategorista.

Vuoden 2021 aikana viimeistelin myös ajanhallintaa ja itsensä johtamista koskevan kirjan. Tehokkuuden taika – näin voit elää enemmän (Into Kustannus) ilmestyi vuoden 2022 alussa. Lisäksi keväällä 2021 ilmestyi Teemu Vaarakallion toimittama kirja Viimeinen siirto. Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. Itselläni oli etuoikeus kirjoittaa kirjaan artikkeli otsikolla Puolueiden kujanjuoksu.

  1. Vastuullista sijoittamista

Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti:

  • 7-vuotias halusi lahjoittaa rahat kodittomille nuorille
  • 10-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojelutyöhön

Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10% kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Sijoitussalkkuumme kuuluu mm. ympäristö- ja kehitysjärjestöjä sekä ihmisoikeus- ja eläinsuojelujärjestöjä. Vuoden 2021 aikana lahjoitimme yhteensä 8649 euroa. Se on 9,79 % nettotuloistamme.

Inspiroivin hetki oli kuitenkin se kun kannustin muita lahjoittamaan kodittomien nuorten hyväksi osana Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaa. Sain päivän vapaaehtoistyöllä kerättyä kolmen päivän aikana yhteensä yli 12 500 euroa rahaa kodittomille nuorille.

Säännöllinen lahjoittaminen vuoden ympäri lisää niin omaa kuin muidenkin hyvinvointia. Planeetan puolesta rahojen likoon laittaminen on lisäksi pidemmällä tähtäimellä varmasti myös kaikkein tuottoisinta sijoittamista. Vastuullisesta sijoittamisesta kirjoitin tänne: Vastuullinen sijoittaminen: Viisi vinkkiä sijoittamiseen ja mitä osakkeita aion itse ostaa.

Kuluvan vuoden aikan nettovarallisuutemme on kasvanut noin 25%. Koko nettovarallisuutemme turvin pystyisimme nykyisellä kulurakenteella tekemään juuri sitä, minkä koemme kaikkein tärkeimmäksi, mielekkäimmäksi ja merkityksellisimmäksi ilman taloudellisia paineita vähintään 15 vuotta. Tämä antaa kummasti tilaa hengittää.

  1. Vuosi 2021 lukuina (sulkeissa vuosi 2020):

1835 tuntia (1758) palkkatöitä
283 tuntia (258) kuntapolitiikkaa
128 tuntia (85) muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa
511 tuntia (662) kuntoilua ja liikuntaa yhteensä

Vuoden 2021 aktiviteetteja (suluissa vuosi 2020):

18 (22) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
60 (40) puhetilaisuutta tai luentoa
8 (16) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
84 (34) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
847 (629) kokousta
63 (50) seminaaria tai webinaaria
52 (46) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Vuoden 2021 kuntoilu ja oppiminen lukuina (suluissa vuosi 2020):

1308 km (1651 km) juoksua (126 juoksulenkkiä)
6111 km (6361 km) pyöräilyä (326 eri päivänä)
13,7 km (50 km) uintia
365 (366 krt) lihaskuntoharjoittelua (7 minutes workout)
370 (375 kpl) luettua tai kuunneltua kirjaa
365 (233 krt) päivänä espanjan tai ruotsin kielen opiskelua

Kiitos kuluneesta vuodesta! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille, jonka kanssa olemme ehtineet olla yhdessä jo huimat 19 vuotta. Kiitos tietysti myös lapsilleni, jotka osaavaat haastaa ja vaatia enemmän kuin mihin muuten pystyisin. On ollut hienoa seurata nuoremman lapsen koulun aloitusta ja vanhemman lapsen 4. luokkaa. Kiitos kaikille ystäville, kollegoilleni ja tuttaville eri yhteyksissä.

Toivon uudelle vuodelle siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus vahvistuu eli sitä, että ilmastokriisiä aletaan vihdoin käsittelemään kriisinä, luontokato otetaan tosissaan ja luonnonvarojen kulutus vähenee.

Elämä ei kuitenkaan ole vain suorittamista. Arkeen pitää mahtua myös palautumista ja lepoa. Tässä 24+2 vinkkiä laiskotteluun.

Perheenjäsenten mielestä vuoden 2021 tärkeimmät saavutukseni olivat seuraavat:

  • 7V: ”Teit mulle riisikakkuja!”
  • 10v: ”Kirjan kirjoittaminen”
  • Puoliso: ”Third Rockin toiminnan vakiinnuttaminen”

8. Edellisten vuosien yhteenvedot:

– 2020: Oma vuoteni 2020 sanoin ja numeroin

– 2019: Toimintakertomus 2019 ja yhteenveto vuosikymmenestä

– 2018: Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin

– 2017: Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin

– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin

– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin

– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin

– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina

– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa

– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina

– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!

– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!