Toimintakertomus: Vuosi 2016 sanoin ja numeroin

leo-stranius-joulukuussa-2016Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2016!

Vuonna 2016 Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi. Monin paikoin itsekkyys, suvaitsemattomuus, rasismi ja kansallismielisyys sekä oman edun tavoittelu nostivat päätään.

Maailman ylikulutuspäivää, jolloin ihmiskunta oli käyttänyt loppuun kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat, vietettiin jo 8. päivä elokuuta. Ilmakehä lämpenee ja lajien sukupuuttoaalto kiihtyy.

Toisaalta Pariisin ilmastosopimus ratifioitiin ennennäkemättömällä nopeudella. Ja monin paikoin päästöt ympäri maailmaa ovat vähentyneet kun uusiutuvan energian vallankumous etenee huikeaa vauhtia. Iloa Helsingissä ja Suomessa on aiheuttanut myös vegaanibuumi esimerkiksi lihattoman lokakuun, sipisikaljavegaanien sekä nyhtökauran, härkisten ja vihisten muodossa.

Omassa henkilökohtaisessa elämässäkin tapahtui aika paljon.

Vuonna 2015 alkanut Suomen luonnonsuojeluliitton toiminnanjohtajan sijaisuus päättyi heinäkuun lopussa ja elokuun alusta siirryin takaisin Luonto-Liiton toiminnanjohtajaksi. Tämän myötä pääsin keskittymään ympäristövaikuttamisen ohella myös nuorisotyöhön. Töiden ohella hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja toimin kaupungin ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana.

Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin eri tahoille ajanhallintavalmennusta. Vuonna 2016 suoritin elämäni ensimmäinen puolitriatlonin (1,9 km uinti, 90 km pyöräily ja 21,1 km juoksu). Vuosi 2016 alkoi ja päättyi hiihdon merkeissä Ylläksellä. Syksyllä aloitin myös työmatkajuoksun. Vuonna 2016 olen löytänyt itsestäni hedonistisen kuntoilijan.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan kokouksia, haastatteluja, puhetilaisuuksia, lausuntoja, kolumneja ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Suomen luonnonsuojeluliitossa keväällä yritimme vaikuttaa erityisesti Metsähallituslakiin. Luonto-Liitossa käynnistimme syksyllä mm. Talviseuranta-hankkeen sekä järjestimme Älä osta mitään –päivän mustana perjantaina 25.11. ja joulukuussa taidehuutokaupan susiensuojelun puolesta.

Vuoden mittaan molemmissa järjestöissä pyrimme vaikuttamaan muun muassa bioenergian kestävyyskriteerien puolesta. Marraskuussa pääsin toimimaan Ilmastokatu-hankkeen personal trainerina valmentaen kuutta eri perhettä pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.

Kaupunginvaltuustossa pääsi vaikuttamaan moniin kysymyksiin. Kuntapolitiikkaa väritti vuonna 2016 erityisesti johtamisjärjestelmän uudistus, päätös uudesta yleiskaavasta ja Guggenheim. Toki paljon muutakin tapahtui. Esimerkiksi helmikuussa kaupungintalolla liputettiin ensimmäistä kertaa viittomakielen päivänä.

Yhtenä ilon aiheena oli myös päätös muuttaa Hämeentie joukkoliikennekaduksi. Budjettineuvotteluiden yhteydessä sain vaikutettua siihen, että ympäristökeskus sai 200 000 euron lisärahoituksen luontoselvityksen tekemiseen. Lisäksi aloitteestani 20 kaupungin päiväkodissa käynnistettiin lokakuussa vegaaniruokakokeilu. Samalla päätettiin ottaa käyttöön päiväkotien kasvisruokapäivä. Edelleen aloitteeni Helsinkiin perustettavasta rakkauden metsästä eteni kaupungin koneistossa. Ja myös kansallinen kaupunkipuisto etenee parhaillaan kaupungissa hyvin.

Aivan vuoden lopussa luin vielä isänpäivälahjaksi saamaani Marie Kondon kirjan KonMari ja tein kotonani kahdeksan tunnin pika-marituksen. Tämän seurauksena arvioisin, että tavaramääräni vähentyi vähintään noin 15-20 prosentilla.

Ohessa vuosi 2016 lukuina (sulkeissa vuosi 2015):

– 44 (46) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 65 (92) puhetilaisuutta tai luentoa
– 91 (62) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 22 (26) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 19 (29) tiedotetta
– 52 (155) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 635 (685) kokousta
– 31 (21) seminaaria
– 5 (19) tempausta tai mielenosoitusta
– 40 (35) kotimaan tai ulkomaan matkaa

Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät vuoden osalta osittain. Pyöräilyn, juoksun ja muun kuntoilun osalta kilometritavoitteet ylittyivät, mutta lihaskunnon osalta tavoitteet jäivät saavuttamatta.

Ohessa vuoden 2016 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2015):

– 1059 km (937 km) juoksua
– 7000 km (6798 km) pyöräilyä
– 93 (81) kertaa muuta kuntoilua/liikuntaa (mm. spinning, uinti, lihaskuntotreeni, venyttely)

Vuoden 2016 aikana tein yhteensä 1819 (1822,5) tuntia palkkatöitä, 391 (440,5) tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä sekä 248,5 (203) tuntia kunnallispolitiikkaa. Lisäksi arkeeni kuului 488 (432,5) tuntia kuntoilua/liikuntaa.

Käytännössä siis keskimäärin noin 35 tuntia töitä, noin 7,5 tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä, noin 5 tuntia kunnallispolitiikkaa ja noin 9,5 tuntia liikuntaa viikoittain. Loppuaika vuorokauden ja viikon tunneista olikin sitten varattu perheelle, lasten kanssa leikkimiselle, kotitöille, syömiselle ja nukkumiselle.

Blogitekstejäni luettiin vuoden 2016 aikana 115 717 kertaa (186 146), keskimäärin siis noin 9643 (15 512) kertaa kuukaudessa tai noin 317 (510) kertaa vuoden jokaisena päivänä.

hyvaa-uutta-vuotta-2017Muualla sosiaalisessa mediassa minua seurasi vuoden 2016 lopussa (suluissa vuosi 2015):

Facebook-sivu: 3168 (3084) tykkääjää
Twitter: 7611 (6764) seuraajaa
Instagram: 1346 (977) seuraajaa
Periscope: 187 (93) seuraajaa

Kiitos kuluneesta vuodesta! Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!

Kannattaa lukea myös nämä:

– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010)
Arjen muistilista vuodelle 2012

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa