Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2015!
Vuonna 2015 siirryin töihin Suomen luonnonsuojeluliitton, hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja olin mukana eduskuntavaaleissa.
Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin satunnaisesti ajanhallintavalmennusta.
Haastatteluja, puhetilaisuuksia, kolumneja, kokouksia ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana arjessani.
Ohessa vuosi 2015 sanoin ja numeroin.
Luonto-Liiton toiminnanjohtajan tehtävät vaihtuivat alkuvuodesta Suomen luonnonsuojeluliittoon – ensin vs. suojelupäällikön tehtäviin ja sen jälkeen syyskuun alusta vs. toiminnanjohtajan tehtävään.
Keväällä pistettiin kaikki peliin eduskuntavaaleissa ja tehtiin hieno kampanja (ks. esim. kampanjateemat, videot ja suosittelijat), mutta se ei valitettavasti riittänyt: sain 1915 ääntä, kun läpimenoon olisi tarvittu yli tuplasti enemmän.
Koko vuosi on kuitenkin hoidettu kaupunginvaltuutetun ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtajan hommia Helsingissä. Kunnallispolitiikassa tähtihetkiä ovat olleet mm. päätökset hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta ja luonnonsuojelualueiden kaksinkertaistamisesta Helsingissä. Omista aloitteistani on hyväksytty mm. kaupungin liputus viittomakielen päivänä ja rahallinen tuki kaupungin työntekijöiden pyörien hankintaan.
Kaiken keskellä eri yhteyksissä on annettu myös ajanhallintavalmennuksia.
Eduskuntavaalikampanjasta hypättiin suoraan hallitusohjelmavaikuttamiseen. Siinä suurin saavutus oli ympäristöministeriön pelastusoperaatio. Monia muitakin tavoitteita saatiin hallitusohjelmaan, kuten luopuminen kivihiilestä. Paljon kuitenkin hävittiin. Valitettavasti istuva hallitus on ollut heti alusta lähtien pelottavan tehokas luonnonsuojelun alasajossa. Syksyllä pidettiin meteliä mm. metsähallituslaista.
Kesäkuussa pelasin minimalismipeliä, jossa luovuttiin päivittäin yhä suuremmasta määrästä tavaroita, ja pääsin ajamaan kehärataa pitkin. Kesälomailun ohessa vierailin SuomiAreenassa ja osallistuin Fennovoimasta käytävään keskusteluun. Kesän päätteeksi ajoin elämäni ensimmäisen Tour de Helsingin. Vuoden mittaan pyöräilyä kertyikin lähes 7000 km.
Loppuvuodesta Pariisissa saatiin aikaiseksi universaali ilmastosopimus ja Helsingissä tehtiin päätös sulkea Hanasaaren kivihiilivoimala. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi ponsiesitykseni siitä, että selvitämme mahdollisuudet luopua kokonaan kivihiilestä 2020-luvulla ja selvitämme mahdollisuudet ottaa käyttöön biomassan kestävyyskriteerit.
Lapset ovat pitkin vuotta pistäneet isänsä koville. Paljon on arki ottanut. Paljon enemmän se on kuitenkin antanut. Onneksi olen saanut jakaa tämän kaiken rakkaan Annukan kanssa. Ilman rakasta puolisoani työn ja vapaa-ajan sovittamisesta ei olisi tullut mitään. Kiitos Annukka!
Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus siitä, että on saanut kokea tämän kaiken, joka kuitenkin ennemmin tai myöhemmin otetaan taas pois. Menestys on sitä, että haluaa sitä, mitä saa. Menestys on kiitollisuutta.
Tai kuten Yoda muotoilee asian Star Wars Episode III – Revenge of the Sith –elokuvassa:
”Menetyksen pelko johtaa pimeälle puolelle.
Kuolema on luonnollinen osa elämää.
Iloitse niiden puolesta, jotka muuttuvat Voimaksi.
Sure heitä älä, kaipaa heitä älä.
Kiintymys johtaa kateuteen.
Ahneuden varjo se on.
Opi luopumaan kaikesta, minkä pelkäät menettäväsi.”
Ohessa vuosi 2015 lukuina (sulkeissa vuosi 2014):
– 46 (56) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 92 (55) puhetilaisuutta tai luentoa
– 62 (20) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 26 (43) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 29 (39) tiedotetta
– 155 (224) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 685 (536) kokousta
– 21 (37) seminaaria
– 19 (2) tempausta tai mielenosoitusta
– 35 (40) kotimaan tai ulkomaan matkaa
Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät vuoden osalta vain osittain. Pyöräilyn osalta kilometritavoitteet ylittyivät, mutta juoksun ja muun kuntoilun (spinning, uinti ja lihaskunto) tavoitteet jäivät saavuttamatta.
Ohessa vuoden 2015 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2014):
– 937 km (1287 km) juoksua
– 6798 km (6051 km) pyöräilyä
– 81 (248) kertaa muuta kuntoilua/liikuntaa (mm. spinning, uinti, lihaskuntotreeni, venyttely)
Vuoden 2015 aikana tein yhteensä 1822,5 (1676) tuntia palkkatöitä, 440,5 (339,5) tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä sekä 203 (326,5) tuntia kunnallispolitiikkaa ja 435,5 (49) tuntia eduskuntavaalikampanjointia. Lisäksi arkeeni kuului 432,5 (448,5) tuntia kuntoilua/liikuntaa.
Käytännössä siis keskimäärin noin 35 tuntia töitä, noin 8,5 tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä, noin 4 tuntia kunnallispolitiikkaa, noin 8,5 tuntia eduskuntavaalikampanjointia ja noin 8,5 tuntia liikuntaa viikoittain. Loppuaika vuorokauden ja viikon tunneista olikin sitten varattu perheelle, kotitöille, syömiselle ja nukkumiselle.
Blogitekstejäni luettiin vuoden 2015 aikana 186 146 kertaa (190 294), keskimäärin siis noin 15 512 (15 858) kertaa kuukaudessa tai noin 510 (521) kertaa vuoden jokaisena päivänä.
Muualla sosiaalisessa mediassa minua seurasi vuoden 2015 lopussa (suluissa vuosi 2014):
– Facebook-sivu: 3084 (2055) tykkääjää
– Twitter: 6764 (5314) seuraajaa
– Instagram: 977 (547) seuraajaa
– Periscope: 93 seuraajaa
Kiitos kuluneesta vuodesta!
Kannattaa lukea myös nämä:
– Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
– Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010)
– Arjen muistilista vuodelle 2012
Huomautus Suomen Luonnonsuojeluliiton vt.toiminnanjohtajalle:
Kun tässä taas niin kovasti tuot esille aktiivisuuttasi ja tehokkuuttasi numeroimalla tekemisesi, niin kysäisenpä, että millä numeroilla esittäisit uhanalaisen eläinlajin – SUDEN- pysyvän elinvoimaisuuden ja jatkuvat elinmahdollisuudet Suomessa ?
Kuka Suomessa vielä uskaltaa puolustaa sutta, kun Suomen Luonnonsuojeluliittokin hyväksyy ( ainakin osittain ) suden ” kannanhoidollisen ” lahtaamisen ?
Selvästi näkyy, että kaikkein aktiivisinta ja tehokkainta on ollut suden vastainen lobbaaminen, joka hyödyttää vain yhtä hyvin pienialaista elinkeinoa ja harvoja ihmisiä ( kuten metsästäjiä ) !
Suden keinotekoinen ”kannanhoito” ei ole mitään kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti hyödyttävää yleishyödyllistä toimintaa, eikä sillä paranneta varsinkaan suden säilymistä lajina..
Luonnon ja eläinlajien säilyvyyttä ei turvata pelkillä haitallisilla ja tuhoavilla ”muka” toimilla, kuten ihmisten tapana on tehdä….! Mihin pisteeseen olemme jo joutuneetkaan hävittämällä suunnitelmallisesti planeettaamme, ja jonka seurauksena ihminen itse alkaa olla tuhoamisvimmansa uhri ?! .
Millä paikkansapitävillä ja puolustettavissa olevilla perusteilla SUSI on joutunut Suomessa tällaisen luonnonsuojelijoidenkin ”muka” suojelemisen kohteeksi. ?
Voisitko numeroida ainakin 5 pätevää syytä tälle susijahdin hyväksymiselle ??
Kuten tiedät, niin susi on kansainvälisillä sopimuksilla suojeltu uhanalainen eläinlaji. Se ei tarvitse keksittyä ,keinotekoista ja lajia tuhoavaa ”kannanhoitoa” ! ( kannanhoito-sana kuuluu metsästyssanastoon, joten taustalla on pääsiallisesti itsekäs metsästäjien lobby, ja toisaalta luonnoneläimet itselleen omineet ja niitä hyväkseen käyttävät poronkasvattajat ).
SUSI tarvitsee päinvastoin todellista ja REHELLISTÄ SUOJELUA.
Onnekasta ja tuottoisaa vuotta 2016 – sudellekin!
Tv. Ranskan ONE VOICE-eläinsuojelujärjestön ”susiryhmän” tukija.
Kiitos palautteesta!
Suomen luonnonsuojeluliitto pyrkii suojelemaan susia Suomessa. Tässä meidän viimeisin lausunto koskien metsästyskiintiöitä: http://www.sll.fi/ajankohtaista/liitto/2015/sll-susikiintioasetus-041215
Mitä hiton ”metsästyskiintiöitä” pitäisi hyväksyä, kun kysymyksessä on kansainvälistä suojelua nauttiva uhanalainen villieläin ? Mitkä pätevät syyt vaativat susien metsästystä Suomessa ?
Näkyy selvästi, että sudenvastainen lobby on onnistunut hyvin sumuttamaan suomalaisia, luonnonsuojelijat mukaanlukien. Nykysuomalaiset eivät osaa elää luonnon ja siinä elävien villieläinten kanssa. Heille luonnon pitäisi olla steriiliä , vapaata kaikista ihmisiä häiritsevistä tekijöistä. Siellä on valtava sairaalloinen sudenpelko ja hysteria, joka nyt heijastuu jopa luonnonsuojelun tehtäväkseen ottaneisiin tahoihin.
Tuosta lausunnosta vain varmistuu, että Suomen Luonnonsuojeluliitto hyväksyy kansainvälistä suojelua nauttivan ja uhanalaisen suden metsästyksen !
”Kannanhoito”-sana kuuluu metsästyskieleen., ja sillä tarkoitetaan todellisuudessa (metsästäjien käsityksen mukaan ) metsästettävien villien riistaeläinten rajoittamista luonnossa muka ”sopivan” määräiseksi. Susi vaan ei kuulu normaalisti metsästettäviin riistaeläimiin, ja kaiken lisäksi se on suojeltu uhanalainen eläinlaji!
Asiaa ei muuteta harhaanjohtavilla sanonnoilla, eikä sitä kaunistelemallakaan saada hyväksyttävämmäksi. On todella harvinaista, että luonnonsuojelua oletetusti toiminta-alanaan pitävä järjestö kannattaa suojeltujen villieläinten hävittämistä ! Tämä on ennenkuulumatonta, En kannata!
Ranskassakin metsästyshallinto ja metsästäjät käyttävät sanaa ”prélèvement” eli ”poisotto” puhuessaan riistaeläinten tappamisesta. Näin saadaan villieläinten raaka tappaminen näyttämään hyväksyttävältä väestön silmissä.! Samoin on olemassa riistaeläinten ”poisottamisen ” kiintiöt. ( susien vähentämiskiintiöistä määrää meillä vain ympäristöministeriö, tosin sekin voimakkaiden susienvastaisten lobbyjen painostuksen alaisena…) Kiintiöitä suunniteltaessa ei välttämättä oteta huomioon mahdollisia luonnollisia muunteluita eläinten määrässä, koska niitä ei aina edes tiedetä tarkasti. Luonto yleensä säätelee villieläintenkin määrää sille itselleen sopivaksi. Se keksii aina säätelyyn sopivia luonnonmenetelmiä.Villieläinten elinehtona oleva luonto ei ole mikään paikallaanpysyvä ja täysin vaikuttamaton tekijä susienkaan lisääntymisen ja elinvoimaisuuden kannalta. Sudella on muitakin vihollisia kuin ihminen. Ihminen onkin sen pahin vihollinen Suomessakin tänä päivänä, vaikka uskotteleekin olevansa sen suojelija….
Tässä ympärilläni olevassa luonnossa sattui viime jouluna sellainen metsästystapahtuma, joka sai minut kieltämään kokonaan metsästyksen maillani. ”Poisottamisen ” kohteeksi joutui ympäristössä elänyt ainoa saksanhirviuros ihan kotinurkillani. Eläimille ei annettu edes joulurauhaa.Suutuin tavasta, jolla tuo komea eläin tapettiin. Metsästäjäyhdistyksen puheenjohtaja tuli sitten selittämään minulle, miksi tuo saksanhirvi metsästettiin juuri tuollaisella ajometsästysmenetelmällä ( battue), jota en hyväksy hirvieläinten metsästystavaksi.. Siihen oli pakottanut prefektuuri, jonka antama ”kiintiö” ei ollut tullut vielä täyteen paikallisen yhdistyksen toimesta! Alueella kun kuulemma oli kolme saksanhirveä, ja piti suorittaa ”kannahoidollista” metsästystä! Ilmeisesti kaikki kolme saksanhirviurosta saivat saman ” poisottamiskohtalon” ! Sudet elävät kauempana vuorilla, mutta nekin ovat tervetulleita itse perustamalleni suojelualueelle, jossa ei saa metsästää mitään villieläintä, eikä minkään piilottelunimikkeen alla!
Tuossa lausunnossahan sanotaan selvästi: ”Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen susikanta ei kestä metsästyksen lisäämistä 39 susilupaan.”
Ja yhteenveto:
”Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että susilupakiintiö on susikantaamme nähden liian suuri. Pantasusien ampuminen kannanhoidollisen metsästyksen osana tulee kieltää. Kannanhoidollisesta metsästyskiintiöstä ja Suomen riistakeskuksen lupapäätöksistä tulee ehdottomasti vähentää kaikki ihmistoiminnan takia kuolleet sudet. Ministeriön tulee olla susien salametsästyksen ehkäisemiseksi nykyistä huomattavasti aktiivisempi.”
Vastauksesi ei kelpaa minulle päteväksi selitykseksi. Olen entinen suurriistan metsästäjä ja metsästyskoirien kasvattaja, ja tiedän kyllä mitä milläkin metsästyssanastoon kuuluvalla termillä tarkoitetaan!
Nuo SL:n lausonnossa olevat lauseet ilmentävät epäselvää ja ristiriitaista suhtautumista susien metsästykseen Suomessa.
Niistä saa sen käsityksen, että Suomen Luonnonsuojeluliitto hyväksyy suden ns.”kannanhoidollisen” metsästyksen, mutta ei halua sen lisäämistä ( !) lupakiintiöitä nostamalla 39 suteen asti, sillä tapettavien susien määrä on liiton mielestä ” liian suuri”, koska Suomen susikanta ei kestä näin suuren määrän hävittämistä!
Tästä saa ihan selvästi sen kuvan , että susia saa metsästää, mutta noin suuri lupakiintiö ei kelpaa luonnonsuojelijoille! Ja että näin sanoessaan SL hyväksyy suden metsästyksen sillä ehdolla, että ”pantasusien ampuminen KANNANHOIDOLLISEN METSÄSTYKSEN OSANA tulee kieltää”, jne.jne.. Siis muita kuin pantasusia saa SL:n mielestä metsästää tietyissä sen hyväksymissä rajoissa ?!
SL vastustaa tiukasti vain salametsästystä, joka jo muutenkin on Suomessakin rikos, josta pitäisi saada korkeammat tuomiot kuin mitä yleensä saadaan. TJa jota pitäisi kyetä rajoittamaan.Tuo v.2014 ojasta kuolleena löytynyt nuori, hyväkuntoinen ,komea ja terve urossusi esimerkiksi sai suuren määrän hauleja niskaansa, keneltäpä muulta kuin salametsästäjältä. Kenellä voi olla haulikko ja mihin tarkoitukseen ? Onko tämän raukkamaisen teon tehnyt saatu kiinni ja tuomittu ankarasti laittomasta teostaan ?
Ihan selvästi Suomen Luonnonsuojeluliitto puhuu suden ”kannanhoidollisista metsästyskiintiöistä” siihen tyyliin, että se hyväksyy suojellun eläimen metsästyksen tietyissä muka ”kannanhoidollisissa ” rajoissa, jotka eivät ylitä sen toiveita. Mitäs muuta tämä on kuin suden metsästyksen hyväksymistä ?Ja näinhän asia on käytännössä.Jollei suden ”kannanhoidollista” metsästystä selvin sanoin vastusteta, niin se hyväksytään! Ei asiassa kannata kierrellä. Tiedä sitten kenen asiaa ja mitä lobbya liitto uskoo parhaiten palvelevansa…
Muistutan Suomen Luonnonsuojeluliittoa siitä, että SUSI EI OLE VARSINAINEN RIISTAELÄÏN, jollaista metsästetään lihan tai turkisten takia ( kuten ei karhukaan). Vaikka aina keksitään jokin syy suden metsästyksen sallimiseksi, niin susi on sittenkin suojelun piirissä oleva uhanalainen villieläin, joka ei ole riistaa, ja jota näin ollen ei pidä ollenkaan metsästää!! Luonto itse kyllä osaa huolehtia ” kannanhoidollisesta” susien määrästä. Luonto ja sen toimintakyky on arvaamaton. Ilmastonmuutoksenkin takia monet lajit katoavat tai ovat sukupuuttoon kuolemassa, mutta samalla syntyy uusia lajeja niiden tilalle esim. valtamerissä. Susikin sopeutuu luonnon olosuhteisiin ja niiden muuttumiseen. Sutta uhkaa eniten ihminen.
Sitä metsästetään pääsiassa huvin ja seikkailunhalun takia. Susi on ”komea” saalis monelle itsekkäälle metsästäjälle, ja sen ( tai karhun ) tappamisella voi kehuskella.! Ikäänkuin tämä olisi urhea teko,johon kaikki eivät pysty edes huippuaseiden avulla! Olen nähnyt Suomessa sudenturkin erään sitä metsästävän henkilön eteisen seinällä toivottamassa tulijan tervetulleeksi! Ja kuullut metsästäjien ja poronkasvattajan kehuskelevan suden salaisella tappamisella.
Sain ensimmäisen tiedon asiasta Yleltä, jonka infossa sanotaan, että Suomen Luonnonsuojeluliitto hyväksyy suden kannanhoidollisen metsästyksen! En ole siis ainut, joka on näin käsittänyt asian.
Jos et itse hyväksy suojellun uhanalaisen villieläimen minkäänlaista metsästystä, niin paikkasi ei ole SL:n riveissä.
Kiitos palautteesta. Täällä vielä Suomen luonnonsuojeluliiton kanta suurpetoihin:
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/suurpedot
Suden osalta:
”Luonnonsuojeluliitto hyväksyy erityistä haittaa aiheuttavien ongelmayksilöiden poiston luontodirektiivin mahdollistamin poikkeusluvin. Vahinkolupia ei tule kuitenkaan myöntää erämaasusille.”
Ja höpö höpö! Mikä helkkari on olevinaan ”ongelmasusi ”, ja missä niitä muka juoksentelee ? Suden omalla reviirillä eli koko Suomen luonnossako ?
Onko se ”ongelmasusi ” nk. ”häirikkösusi ” ? Ja millä perusteella siitä tulee ”ongelmasusi” tai ns.”häirikkö”? Minä en usko tuollaisiin suden metsästystä puoltaviin selityksiin. Ne ovat yhtä tyhjän kanssa.
Ihminen tekee helposti vähäisestäkin itseään häiritsevästä ja kiusaavasta luonnonilmiöstä ja villieläimestä muka ” ongelman”. Ihminen itse on se suurin häiriö ja todellinen ongelma luonnossa suden ja villin luonnon kannalta katsoen !
Ja jos oikein mietitään, niin susi ei muodosta mitään varsinaista ongelmaa ihmiselle. Kysymys on ennakkoluuloista, uskomuksista jne. eli ihmisen suhtautumisesta villieläimiin. Harvinaista on kuitenkin, että luonnonsuojelijat suhtautuvat uhanalaista lajia kohtaan noin vähättelevästi.
On normaalia ja luonnonmukaista, että susi metsästää ja etsii ravintoaan sieltä, mistä se sitä löytää. Sen elämän säilymiselle on välttämätöntä löytää ravintoa. Se on villieläin, eikä mikään ”sosialisoitunut” koira, jollaisena jotkut tuntuvat sitä käsittelevän!
Susi saattaa muuttaa käyttäytymistään luonnonolosuhteiden näin vaatiessa. Se osaa sopeutua muutoksiin paremmin kuin ihminen, mutta ihminen pyrkii jatkuvasti estämään sen sopeutumisen jos millä perusteilla!
Ja Suomessa ei ole valtavia susilaumoja joka paikassa uhkaamassa ihmisen levittäytymistä.. Päinvastoin, ihminen ym.on niitä hävittänyt salametsästyksellä ja ns.luvallisella metsästyksellä.
Ihminen on suden perinteisellä reviirillä ja levittäytyy yhä laajemmalle rajoittaen näin suden elintilaa ja vaatien tämän villieläimen poistamista maisemasta. Ihminen pyrkii olemaan luonnon herra välittämättä siinä elävistä muista olioista.Tämä itsekäs asenne johtaa kuitenkin ihmisen itsensä häviöön ja tuhoon, kuten on jo käymässä maapallon laajuisesti.
Ihminen on suden suhteen hysteerinen häirikkö ,ja oikeastaan ihmiselle pitäisi asettaa ” liikkumiskiintiöitä” suden reviirillä.
Kuten sanoin edellä, niin villieläimet sopeutuvat monenlaisiin ja uusiinkin elinolosuhteisiin. Niin tekee luonnollisesti myös susi. Susi ei ole mikään ongelma ,kun se liikkuu ja etsii ravintoa luonnosta siinä elintilassa jota ihminen pyrkii koko ajan siltä supistamaan. Ei vaikka se liikkuu muutaman kymenen metrin päässä asumuksistakin tai tulee maalla jopa pihalle. Ihmisen olisi osattava ymmärtää, että suden olemassaoloon ja yhteiseloon sen kanssa olisi osattava sopeutua muutoin kuin hävittämällä se.
Ei susi , vaan hminen on se olio , joka muodostaa suurimman ongelman mitä tulee luonnon ja villieläinten hyväksymiseen ja suojeluun.
Luonto-Liiton susiryhmän sivuilta löytyy hyvää pohdintaa ”häirikkösuden” käsitteestä:
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/blogi/mika-on-hairikkosusi-24
Et oikeasti ole vastannut kysymykseeni, millä pävällä perusteella SL kannattaa susien rajoitettua metsästystä.
Ok, koetan lukea ja ymmärtää, mitä SL sanoo ”ongelma-ja häirikkösusista”, vaikka tiedänkin mitä sillä tarkoitetaan.
Ihmiselle on aina ongelma ja häiriö se, että villieläin aiheuttaa ”vahinkoa”.tai pelkoa. Ihminen olettaa, että sudenkin tulisi olla totteleva, eikä aiheuttaa ”häiriötä”. Suden tulisi siis käyttäytyä ihmisen haluamalla tavalla, vaikka se onkin villieläin. Ja ihminen kuvittelee suden olevan heti jokin ”häirikkö”, kun se tulee ihmisen siltä valtaamalle reviirille lähinnä ravinnon etsintätarkoituksessa.
En suhtaudu susiin pelkällä tunteella, vaikka pidänkin ihmistä suden reviirillä juuri sellaisena petona ja häirikkönä, josta ihminen syyttää sutta. Tuskin monikaan susi on häiriintynyt jonkin psyykkisen tai fyysisen sairauden takia ( kuten monet ihmiset ovat) niin paljon, että se tulee ihmisten asumuksien liepeille sen vuoksi. Susi, kuten muutkin villieläimet ennemminkin piiloutuu sairastuttuaan vakavasti.
Joka tapauksessa en pidä suden käyttäytymistä mitenkään häiriintyneenä tai ongelmallisena silloinkaan, kun se tulee aitaamattomalle pihalle ja vie juoksulangassa tai vapaana olevan puolustukyvyttömän koiran. Enkä silloin, kun susi tappaa metsässä yksin olevan tai metsästyksen aikana liikkuvan koiran , varsinkin helakalla ja kauaskuuluvalla äänellä haukkuvan koiran! Helppo saalis kiehtoo mitä tahansa villipetoa. Ei se ole mitään ”häiriköimistä”.Ja kyllä susi osaa pelätä ihmistä tarvittaessa, mutta ei se ole häiriintynyt tullessaan lähelle ihmisen asumuksia. Susi vain on sopeutunut sille tarjolla oleviin elinoloihin ja tarjolla oleviin hengissäpysymisen mahdolisuuksiin..Nuori laulasta eronnut susi on vielä kokematon, ja saattaa lähelle tullessaan ja rajoja etsiessään aiheuttaa poistyöntävää pelkoa. Ihmisen tulisi varjella karjaa ja muita kotieläimiä sudelta, eikä suden varjella itseään sitä jatkuvasti uhkaavalta ihmiseltä.
Olen syntynyt metsän keskellä ja kulkenut alakouluun koulumatkat aamupimeässä ja iltahämärissä metsän halki kävellen tai hiihtäen. Minua peloiteltiin tietenkin susilla, joita siihen aikaan oli sillä alueella vain muutama. En koskaan nähnyt sutta, enkä oppinut sitä koskaan pelkäämäänkään. Kuinka moni meistä on nähnyt luonnossa vapaana liikkuvan suden ? Ei varmaan monikaan !?Olen aina arvostanut sitä, enkä hyväksy sen tahallista tappamista minkään verukkeen perusteella. Suomella on onni olla susimaa.
Tämä tästä suden suojelusta ja sen tahallisesta ja ”luvallisesta” tuhoamisesta.
No joo, luin ”häirikkösuden” käsitteestä tuon selityksen. Se näkyy olevan suurinpiirtein samanlainen kuin itse asian ymmärrän.
Paitsi siltä osin, että en kannata suden luokittelemista ”häiriköksi” siinäkään tapauksessa, että se rupeaa jahtaamaan ravinnokseen enimmäkseen koiria tai muita kotieläimiä. Susi käyttäytyy tuolloinkin normaalisti villipedon tavalla..Se saalistaa sitä mitä löytää ja tietysti helpommin saatavissa olevaa.Ja missä sitä saalista on saatavilla. Saaliiksi voi joutua esim.lampaat, jollei niillä ole vartijaa tai susilta suojelevia koiria tai susien hyökkäyksiä estävää susiaitaa. Ja onhan se sähköistetty susiaitakin sellainen kapistus, että susi menee siitäkin joskus läpi.Se kun se ei osaa lukea eikä ymmärrä varotus-ja kieltomerkkejä!
Ihminen siis useimmiten aiheuttaa suden oletetun ”poikkeavan” käytöksen. Ja ihminen tosiaan tahtoo tehdä sudesta tottelevan ja kuuliaisen olion, siis sellaisen villipedon, joka ei enää olisikaan oikea peto.
Tuossa asuinrakennukseni vieressä olevan kasvimaan reunalla käy joka ilta etsimässä siihen laittamaani ruuanjätettä toinen villipeto : kettunaaras. Eikä sekään tunnu yhtään häiriköltä, vaikka tuleekin näkyville ihan talon nurkilla. Usein se käy katsomassa naapurin kanalankin paikkeilla josko sieltä löytäisi jotakin suuhun napattavaa….Jos sudet olisivat levinneet tänne asti tuolta korkemmalta vuorilta, niin susikin saattaisi tulla etsimään syötävää läheltä, Naapurin kanat ja hanhet ovat hyvin suljetuissa sisätiloissa öisin, ja oma koirani ei ole ilman tarkkailua edes aidatulla pihalla päivälläkään, eikä varsinkaan yöllä. Ja se kyllä ilmoittaa villieläinten liikkeistä. Jotta tervetuloa vain mieluummin ketuille ja susille, kuin varastamaan tuleville häirikköihmisille! Samanlaisia kutsuja toivon suomalaisilta Suomessa.
Antakaamme villipetojenkin elää omalla tavallaan ihmistä tottelematta, ja jättäkäämme ne rauhaan , vaikka ne omaa rauhaamme silloin tällöin häiritsisivätkin !
Nuoret syntymälaumasta eroavat sudet saattavat tulla lähelle ihmisten asumuksia etsiessään ja laajentaessaan uutta reviiriään, jolla ne liikkuvat, saalistavat ja lisääntyvät. Susi on reviiriä puolustava laumaeläin, vaikka joitakin yksilöitä tavataan yksinkin lauman ulkopuolella. . .
Saalinet Leo vielä muutaman huomion Perhon salakaadon takia käytävästä oikeusprosessista, joka ilmeisesti jatkuu… :
Suomen oikeuslaitos sentään toimii nyt paremmin, ja se antaa tarvittavan oikeudenmukaisia ja raskaita tuomioita suojelua nauttivien uhanalaisten petoeläinten ( tällä kertaa suden) salakaadosta.
Tietenkään metsästäjät eivät tunnu olevan tyytyväisiä siitä, että heitä voidaan rangaista kovasti rikollisista teoista. Niinkuin heillä olisi jonkinlainen etuoikeus muihin kansalaisiin verrattuna, ja siksi heidän tekemänsä metsästysrikokset eivät olisi yhtä lailla rangaistavia tekoja kuin muutkin rikokset ?!
Tämän oikeudenkäynnin yhteydessä julkisesti esitetyistä mielipiteistä minua kummastutti, järkytti ja suorastaan ärsytti eniten Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtajan Kontron kommentti, jossa hän toteaa, että susi on aiheuttanut paikka paikoin niin suuria ongelmia, että oikeus pitää ottaa omiin käsiin.
Tämähän on selvästi laittomuuden hyväksymiseen viittaavaa puhetta, joka saattaa kiihottaa metsästäjiä ja muitakin kansalaisia tekemään lainvastaisia tekoja. Toisin sanoen , salakaatamaan lisää susia , koska viranomaiset eivät kykenisi hoitamaan asiaa niinkuin metsästäjien itsensä mielestä tulisi tehdä ! Tällaiset puheet ovat hyvin huolestuttavia , kun ne tulevat kaiken lisäksi aseistetuilta miehiltä ja naisilta heitä edustavan Suomen Metsästäjäliiton välityksellä.
Demokraattisessa Suomen oikeusvaltiossa ei ole olemassa ”oman käden oikeutta ” kenelläkään. Yleisillä vaaleilla valittu Eduskunta säätää lakeja, ja niiden noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovat eri tahon viranomaiset. Toisaalta kansainväliset sopimukset ,sekä EU:n direktiivit ja sitoumukset velvoittavat Suomeakin. Suomessa lakien säätäminen, niiden noudattamisen tai noudattamatta jättämisen valvonta ei kuulu missään tapauksessa metsästäjille. Heillä ei voi olla mitään erityista oman käden oikeutta ratkaista aseellisesti suomalaisen yhteiskunnan ongelmia, ei nk.”susiongelmaakaan”, jota ei edes oikeasti ole olemassakaan, koska se on vain keinotekoinen ihmisten itsensä itselleen luoma ”ongelma”. Tämänkin oletetun ”ongelman” ratkaisemiseksi on olemassa muita teitä ja keinoja , kuin lainvastainen uhoileminen ja väkivaltainen käyttäytyminen suojeltuja eläimiä kohtaan.
Suomi on hävettävän matalalla tasolla mitä tulee villieläinten suojeluun ja yleensä luonnonsuojeluun. Vähäisen kansanosan etuja palvelevaa toimintaa määräävät lähinnä itsekkäät hyödyntavoittelumotiivit. Raha ratkaisee suojellaanko luontoa vai ei.Ja miten sitä suojellaan,jos suojellaan. Tämä pätee petoeläintenkin osalta.
Ympäristö-ja luonnonsuojeluaktivistien tulisi olla vieläkin aktiivisempia näissä asioissa, jotta todellista edistymistä saataisiin aikaiseksi. Kiitos kuitenkin menneestä vuodesta, sinullekin Leo !
Sutta puolustava jälkikirjoitus :
Nykyoloissa susi ei ole Suomessa varsinainen riistaeläin, jota metsästetään säännöllisesti lihan tai turkisten takia, kuten metsästetään riistaeläimiä. Varsinaisella riistaeläimellä tarkoitetaan luonnossa elävää saalistettavaa villieläintä, jota hyvin pienimääräinen väestönosa metsästää ns.( taloudellisessa ) hyötytarkoituksessa. Sudella ja sen metsästämisellä ei ole todellista riistaa vastaavaa hyötytarkoitusta.
Näin ollen, miksi siis suteen sovelletaan Suomessa riistaeläimiä koskevia riistanhoidollisia periaatteita ja toimenpiteitä, kuten ”kannanhoidollinen metsästys” ja siihen perustuvat tappolupakiintiöt ?
”Kannanhoidollinen” sudenmetsästys on kaikilta osin ristiriidassa suojellun uhanalaisen suden villieläinolemuksen kanssa. Sudella on oma paikkansa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Susi kuuluu Suomeen vapaana ja varjeltuna eläinlajina, jota ei pidä hävittää millään ihmisten keksimillä verukkeilla.
Naurettavuus on huipussaan:
Nyt metsästäjät eivät voi syyttää viranomaisia välinpitämättömyydestä, vaan jostain muusta taitamattomuudesta !
Suomessa on jo sellainen pelko ja todellinen järjenvastainen susihysteria, että vähänkin suden näköisiä vapaana kuljeskelevia KOIRIA AMMUTAAN SUSINA …ja ihan poliisinkin toimesta!
Metsästäjien tulisi lla tarkkana ja pitää hyvää huolta koiristaan. Voi hukkaan joutuneet sudennäköiset laikaraukat molemmin puolin itärajaa !! Jos niitä ei susihukka syö suihinsa, niin ”hukka” ne perii , kun ne uskaltavat tulla metsästäjien näkyviin ja jopa ihmisten pihareviirille syötävää etsiessään !
HOI , missä suomalaisten susitietoisuus ja järki ?
Peräänkuuluttelee laikan omistaja ja oikeiden susien ystävä.
PS. Ylen mukaan poliisi on tappanut suden sijasta sutta muistuttavan koiran, joka tutkimuksissa on todettu koiraksi.