Viisi ajatusta eduskuntavaaleista

Leo Stranius eduskuntavaalikampanja 2015Eduskuntavaalikampanja on nyt tehty ja Suomeen on saatu uusi eduskunta.

Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet ainokaisen äänensä minulle ja auttaneet kampanjassa!

Sain 1915 ääntä, mutta ylsin vasta 12. Sijalle Vihreiden listalla. Läpi pääsy olisi vaatinut yli tuplasti lisää ääniä. Vihreiden vaalitulos antaa kuitenkin aiheen suureen riemuun, vaikka tuleva hallituspohja saattaa muodostua vihreiden arvojen kannalta ongelmalliseksi.

Ohessa viisi ajatusta vaaleista.

1. Vihreiden voitto niin Helsingissä kuin ympäri maata on hieno juttu! Vihreiden listoilta eduskuntaan nousi paljon osaavia uusia ympäristön puolustajia kuten Emma Kari ja Antero Vartia Helsingistä, Satu Hassi Ja Olli-Poika Parviainen Tampereelta, Touko Aalto Jyväskylästä, Krista Mikkonen Joensuusta ja Hanna Halmeenpää Oulusta. Erityisen hienoa on, että Vihreät sai uusia kansanedustajia niin monesta vaalipiiristä. Vihreät ovat nyt todella koko Suomen puolue.

2. Olen tyytyväinen omaan kampanjaani, vaikka oma tulos ei riittänytkään läpimenoon. Olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta ja tuesta. Minulla oli mahtava kampanjapäällikkö, luotettava ydintiimi ja monipuolisesti osaava tukiryhmä. Saimme toteutettua suunnitellut asiat – ja enemmänkin. Ennen vaaleja julkaistut gallupit ja rankingit osoittivat, että teemoillani on kaikupohjaa. Tällä kertaa iso osa mahdollisista äänistä meni kuitenkin muille. Toisaalta henkilökohtainen tulos oli selvästi parempi kuin neljä vuotta sitten.

3. Tuleva hallituspohja herättää huolia. Mikäli muodostetaan keskustan vetämä hallitus, jossa mukana ovat Perussuomalaiset sekä kokoomus tai SDP, jää kunnianhimoiselle ympäristö- ja ilmastopolitiikalla aika vähän tilaan. Myös muilla politiikan aloilla, kuten tasa-arvokysymyksissä, saatettaisiin tehdä vihreiden arvojen vastaista politiikkaa. Mikäli Perussuomalaiset jäisivät kuitenkin oppositioon, ja keskustan hallituskumppaneiksi tulisivat esimerkiksi SDP ja Vihreät, vihreälle politiikalle voisi olla paremmat mahdollisuudet.

4. Vaalit käytiin talouden ja työn ehdoilla. Ihmiskunnan ehkä vakavin koskaan kohtaama haaste eli ilmastonmuutos ei saanut tilaa vaalikeskusteluissa. Kuvaavinta oli, että Ylen viimeisessä puolueen puheenjohtajien kolmen tunnin tv-tentissä ei esitetty yhtään kysymystä ympäristöasioihin liittyen.

5. Eduskuntaan nousi paljon hienoja ympäristön puolustajia myös Vihreiden ulkopuolelta. Esimerkiksi Vasemmistoliitosta läpi menivät Li Andersson ja Silvia Modig, SDP:stä Sanna Marin, Nasima Razmyar ja Riitta Myller, Keskustasta Kimmo Tiilikainen sekä Kokoomuksesta Pertti Salolainen ja Kai Mykkänen.

Tässä vielä lyhyt yhteenveto omasta kampanjastani:

– Kampanjassa käytettiin rahaa yhteensä 26637,36 euroa.
– Kampanja sai 5239 euroa lahjoituksia 85 yksityishenkilöltä ja 1464,65 euroa Mesenaatin kautta (ajanhallintavalmennus).
– Käytin henkilökohtaisesti vaalikampanjointiin aikaa yhteensä 472 tuntia aikaa.
– Kampanjassa oli mukana 319 henkilöä (Kampanjan Facebook-ryhmä).
– Kampanjassa jaettiin noin 45 000 esitettä.

Lisäksi kampanjassa toteutettiin mm. seuraavia asioita:

– Tein 30 000 euron lahjoituslupauksen.
– Toin avoimesti esille vaalirahoitukseni, sidonnaisuuteni ja vaalibudjettini.
– Toin avoimesti esille myös taustani.
– Julkaistiin kymmeniä tuhansia katsojia keränneitä hienoja videoita.
– Kerättiin kampanjan taakse vaikuttava joukko suosittelijoita.
– Tuotiin avoimesti esille vastauksia noin 150 politiikan eri aihealueen kysymyksiin.
– Toteutettiin joulukalenteri.
– Toteutettiin #parempiarki ja #WhatWouldLeoDo -kuvameemit.
– Tehtiin näyttävät joukkoliikennemainokset, baanan siltabanderolli ja polkupyörämainokset.

Homma ei olisi pysynyt millään kasassa ilman kampanjapäällikkö Elinaa, monista poliittisista sisällöistä vastannutta Teemua sekä mainos- ja viestintähommien koordinointia hoitanutta Miikaa. Valtavan iso kiitos myös Petrille videoista, Kirmolle nettisivuista ja Anna-Mialle visuaalisesta ilmeestä!

Kaikkein suurimman työn teki kuitenkin rakas puolisoni Annukka. Hän ei ainoastaan kommentoinut poliittisia sisältöjä ja kampanjaa, vaan oli jatkuvasti henkisenä tukena sekä piti hyvää huolta lapsistamme, jotta minä sain kampanjoida.

Kiitos, kiitos ja kiitos!

10 kommenttia artikkeliin ”Viisi ajatusta eduskuntavaaleista”

  1. Niin mielelläni soisin, että eo-vegaani ja ekologisesti säästävää elämää elävä ehdokas kuten sinä tulisi valituksi. Saisipa äänestää yli vaalipiirirajojen, jotta ääneni hyödyttäisi. Pohjanmaalla vegaaninen vihreys ei oikein vedä. Kiitos teille kaikille!

  2. Mutta eihän toki kaikki ole menetetty! Vihreiden ajatusten eteneminen koko maassa on rohkaiseva asia!
    Nyt on aika Leon pysähtyä ja katsoa mitä tulisi tehdä erilailla, jotta ainakin sitten se kolmas kerta toden sanoisi! On muutama vuosi aikaa työn ja aktiivisuuden ohella hioa uutta strategiaa kaiken suunnitellun toteuttamiseksi.Ja nythän sitä oikein pitääkin pinnistää!
    Mielestäni näin kaukaa ja sivusta katsoen Leon kampanjassa virheitä olivat juuri tuo vegaanisuuden liika korostaminen ja tarjoaminen, sekä hänen henkilökohtaisten nk.ekologisten mieltymysten liika esilletuominen. Pahinta kampanjassa oli taloudellis-poliittiselta kannalta ottaen nähdäkseni tuo nk.”ajan-ja elämänhallinnan ” opettaminen , eli ”uusavuttomien ” liikaa tekevien ihmisten taluttaminen ( valmentaminen ).! Ja siihen liittyvä mesenaatti..Jäi monesti us-made tuntu! Ja tuo jatkuva kaiken elämisen numeroiminen! Mihin sitä on niin kiire,ja mitä halutaan osoittaa sillä, että pitää kirjata kaikki tekemiset numeroina? Liian henkilökohtaisen tekemisen ja osaamisen esilletuominen ei ehkä saanut vastakaikua vihreästi ajatteleviltakaan ?
    Lopulta ainakin taloudellis-poliittinen suunta jäi melko epäselväksi.Suomalaisille on tajottava ihan suomalaisia ratkaisuja, muitakin kuin vain uuden huipputeknologian mukanaantuomat mahdollisuudet ja uskomukset sen autuaaksi tekemisestä!
    Nykytilanteessa konservatiivisen ja ilmastosta sekä ympäristöstä piittaamattoman ajattelutavan saatua valtaa ,ei todellakaan huvita palata asumaan Suomeen! Vaikka Vihreät ovatkin siellä voimistuvina ”vahteina”….
    .

  3. Lisäisin edelliseen sen, että jotenkin Leon kampanjasta erityisesti, ja yleensäkin Vihreiden asenteista huokui pyrkimys eliittisyyteen ja sen korostaminen. Kansanedustajahan on kansan edustaja lakiasäätävässä Eduskunnassa.Siis kaikkia kansalaisia , eikä vain eliittitason ihmisiä edustava. Moniko tavallinen ekologisestikin ajatteleva eläkeläinen, tehdastyöläinen tai maanviljelijä äänesti Vihreitä ?

  4. Tuleva hallitus lienee historian tuhoisin luonnolle, joten en kauheasti juhlisi. Jotenkin kovin ärsyttävää, että puoluepolitiikasta tulee sellaista joukkueurheilua, jossa itketään joko ilosta tai surusta silloin kun puolue pärjää tai ei pärjää vaaleissa. Ulospäin näyttää siltä, että se mitä maailmassa oikeasti tapahtuu, ei sittenkään olisi se ykkösjuttu. Tulee niin paljon peruuttamatonta tuhoa, että ei sitten auta vaikka seuraavissa vaaleissa tulisi jokin pieni viherjytky.

    Ehkäpä nyt sitten syntyy jokin liittouma poliitikoista, jotka haluavat vapauttaa koskia – mitään muuta positiivista tuskin voi luonnon suhteen odottaa. No jos taas tylsä on, niin vaikea nähdä miten ylipäätään vaalikautena luonnon suhteen asiat menisi parempaan, kun väestö kasvaa sadalla tuhannella Suomessa ja 300 miljoonalla maapallolla siinä ajassa. Ja kaikki tulevat kuluttamaan enemmän kuin menneet polvet jo vauvaiästä alkaen.

    Vihreillä näyttää olevan mahdollisuuksia kasvaa, mutta ei mitenkään luonnonsuojeluun painottuneesti. Kuten tutkimuksen kertoo, niin kansa on sitä mieltä että jotain tarttis tehdä ilmastollekin, mutta tehkööt muut. Uusimaa näyttää olevan tarpeettoman heikko vihreille, kun siellä ei ole oikeaa ääniharavaa, joka toisi muita perässään. Puheenjohtajakin pitäisi olla sieltä, jos haluaa kilpailla suurien kanssa, tai ainakin Helsingistä. Kannattaisi ainakin seuraavissa vaaleissa näitä Helsingissä pärjänneitä laittaa Uudenmaan piiriin. Voihan tässä käydä niin, että vihreille tarjoutuu opposition johtopaikka, jos demarit jatkavat kopiopersulinjaansa ja hukkaavat loputkin järjenäänensä. Plussana näkisin sen, että muutama biologitaustainen ehdokas pääsi sisään.

    Onpahan Helsingin valtuustossakin paljon suuria asioita tulossa, ja aika haastavaa tulee niistäkin kun tuleva hallitus on niin vahvasti Helsingin kehitystä vastaan. Tuli tuossa mieleen sekin, että tuo Vartia saattaa olla piankin tekemässä sipilät ja nousee johtotehtäviin vihreissä. Mielestäni ihan järkevästi katsoo sekä vasemmalle että oikealle, eikä ota tehtäväksi edustaa jotain stereotyyppistä linjaa. Onhan RKP:ssa esimerkiksi katto korkealla ja seinät leveällä, mutta kieli yhdistää kaikkia. Vihreissä kielen tilalla pitäisi olla luonnonsuojelu.

  5. Olin kauhian hämmästynyt ettet sijoittunut Helsingin vaalipiirissä Vihreiden listoilla ylemmäksi. Ei sillä, etteivätkö muutkin ehdokkaat olisi ansiokkaita ja ahkeria, mutta niin moni sanoo, että ympäristökysymys on kuitenkin KAIKKEIN tärkein asia jonka eteen meidän kaikkien täytyisi tehdä töitä, ja sinä olisit ollut juuri ympäristöasioita hoitamaan minusta varteenotettavin vaihtoehto.

    Niinpä ajattelen, että ehkä ihmiset ajattelevat, että kun äänestävät vihreitä, siinä tulee jo valmiiksi otettua ”tarpeeksi” kantaa ympäristön puolesta – ja valitsevat sitten kenellä ehdokkaalla on eniten ”muita etuja” mitä kukakin ehdokkaaltaan haluaa. Jolloin se vihreistä vihrein jääkin valitsematta.

    Tunnettuudesta ja näkyvyydestä en usko että ainakaan jäi kiinni! Enkä nyt millään halua ajatella, että Leo olisi sittenkin liian radikaali äänestäjien mielestä. Ei, siitä ei ole kysymys.

    Kiitos hauskasta, (puhdas)energisestä kampanjasta!

  6. Hienoa, että olit mukana ja toit tärkeitä asioita esiin!

    Voi kun noista vaaliesitteistä päästäisiin tulevaisuudessa eroon, 45000 esitettä on aivan hirvittävä määrä ja valtaosa on mennyt luultavasti suoraan roskikseen. Ymmärrän, että ihmisten huomio pitää saada kiinnitettyä jollain tavalla, mutta ekologisesti tämä vaalisirkus on kyllä ihan järjetön.

  7. Kuten mea salo kommentoi yllä, niin jos voisi äänestää vaalipiirirajojen yli, niin olisit saanut minun ääneni ja varmasti lukuisia muitakin! Teet mielestäni esimerkillistä työtä, niin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kuin läpinäkyvyyden suhteen, ja se miten näytät omalla esimerkilläsi mallia on todella inspiroivaa! Vaikutat myös sillä tavalla pitkäjänteiseltä ja myönteiseltä ihmiseltä, joka pystyy keskustelemaan toisella tavalla ajattelevien kanssa ja avaamaan heille uusia ajatuspolkuja (vaikka välitöntä muutosta ei heti näkyisikään, mikä tekee asiasta varmasti turhauttavaa).

    Olen jo vuosia seurannut blogiasi ja sen kautta oppinut paljon uutta. Katsantokantani on laajentunut näkemään ekoasioiden ”tärkeysjärjestyksen”, eli esim. sen että yksilön valinnoista painavat ruoka, liikkuminen ja asuminen, ja suurinpana tietenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Helposti tulee tartuttua pieniin ja konkreettisesti omassa näköpiirissä oleviin asioihin, kuten jätteiden lajitteluun ja kaupasta ostettujen tuotteiden pakkauksiin tai siihen kuinka kaukaa ne on tuotu (tärkeitä nämäkin asiat toki, mutta eivät suuressa mittakaavassa yllä samalle tasolle.)

    Monellakaan muulla ehdokkaalla ei ole niin selkeää tekemisen makua heidän toiminnassa, ja blogia josta seurata mitä ehdokas konkreettisesti tekee. Todella harmi ettet tällä kertaa päässyt eduskuntaan, mutta olet vaikuttanut esimerkiksi blogisi kautta laajemmin kuin Helsingin alueella! Ei sen vaikutusta helposti mittaamaan pysty, mutta voit luottaa siihen, että minä en ole ainoa joka on kauttasi vaikuttunut monista asioista ja oppinut paljon uutta ja saanut toivoa ja inspiraatiota 🙂 Kiitos paljon tärkeästä työstäsi.

    • Kiitos todella kivasta ja rohkaisevasta palautteesta Sini! Et usko, miten paljon tämmöiset kannustavat palautteet auttavat jaksamaan. Kiitos! 🙂

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!