Viisi ajatusta eduskuntavaaleista

Leo Stranius eduskuntavaalikampanja 2015Eduskuntavaalikampanja on nyt tehty ja Suomeen on saatu uusi eduskunta.

Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet ainokaisen äänensä minulle ja auttaneet kampanjassa!

Sain 1915 ääntä, mutta ylsin vasta 12. Sijalle Vihreiden listalla. Läpi pääsy olisi vaatinut yli tuplasti lisää ääniä. Vihreiden vaalitulos antaa kuitenkin aiheen suureen riemuun, vaikka tuleva hallituspohja saattaa muodostua vihreiden arvojen kannalta ongelmalliseksi.

Ohessa viisi ajatusta vaaleista.

1. Vihreiden voitto niin Helsingissä kuin ympäri maata on hieno juttu! Vihreiden listoilta eduskuntaan nousi paljon osaavia uusia ympäristön puolustajia kuten Emma Kari ja Antero Vartia Helsingistä, Satu Hassi Ja Olli-Poika Parviainen Tampereelta, Touko Aalto Jyväskylästä, Krista Mikkonen Joensuusta ja Hanna Halmeenpää Oulusta. Erityisen hienoa on, että Vihreät sai uusia kansanedustajia niin monesta vaalipiiristä. Vihreät ovat nyt todella koko Suomen puolue.

2. Olen tyytyväinen omaan kampanjaani, vaikka oma tulos ei riittänytkään läpimenoon. Olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta ja tuesta. Minulla oli mahtava kampanjapäällikkö, luotettava ydintiimi ja monipuolisesti osaava tukiryhmä. Saimme toteutettua suunnitellut asiat – ja enemmänkin. Ennen vaaleja julkaistut gallupit ja rankingit osoittivat, että teemoillani on kaikupohjaa. Tällä kertaa iso osa mahdollisista äänistä meni kuitenkin muille. Toisaalta henkilökohtainen tulos oli selvästi parempi kuin neljä vuotta sitten.

3. Tuleva hallituspohja herättää huolia. Mikäli muodostetaan keskustan vetämä hallitus, jossa mukana ovat Perussuomalaiset sekä kokoomus tai SDP, jää kunnianhimoiselle ympäristö- ja ilmastopolitiikalla aika vähän tilaan. Myös muilla politiikan aloilla, kuten tasa-arvokysymyksissä, saatettaisiin tehdä vihreiden arvojen vastaista politiikkaa. Mikäli Perussuomalaiset jäisivät kuitenkin oppositioon, ja keskustan hallituskumppaneiksi tulisivat esimerkiksi SDP ja Vihreät, vihreälle politiikalle voisi olla paremmat mahdollisuudet.

4. Vaalit käytiin talouden ja työn ehdoilla. Ihmiskunnan ehkä vakavin koskaan kohtaama haaste eli ilmastonmuutos ei saanut tilaa vaalikeskusteluissa. Kuvaavinta oli, että Ylen viimeisessä puolueen puheenjohtajien kolmen tunnin tv-tentissä ei esitetty yhtään kysymystä ympäristöasioihin liittyen.

5. Eduskuntaan nousi paljon hienoja ympäristön puolustajia myös Vihreiden ulkopuolelta. Esimerkiksi Vasemmistoliitosta läpi menivät Li Andersson ja Silvia Modig, SDP:stä Sanna Marin, Nasima Razmyar ja Riitta Myller, Keskustasta Kimmo Tiilikainen sekä Kokoomuksesta Pertti Salolainen ja Kai Mykkänen.

Tässä vielä lyhyt yhteenveto omasta kampanjastani:

– Kampanjassa käytettiin rahaa yhteensä 26637,36 euroa.
– Kampanja sai 5239 euroa lahjoituksia 85 yksityishenkilöltä ja 1464,65 euroa Mesenaatin kautta (ajanhallintavalmennus).
– Käytin henkilökohtaisesti vaalikampanjointiin aikaa yhteensä 472 tuntia aikaa.
– Kampanjassa oli mukana 319 henkilöä (Kampanjan Facebook-ryhmä).
– Kampanjassa jaettiin noin 45 000 esitettä.

Lisäksi kampanjassa toteutettiin mm. seuraavia asioita:

– Tein 30 000 euron lahjoituslupauksen.
– Toin avoimesti esille vaalirahoitukseni, sidonnaisuuteni ja vaalibudjettini.
– Toin avoimesti esille myös taustani.
– Julkaistiin kymmeniä tuhansia katsojia keränneitä hienoja videoita.
– Kerättiin kampanjan taakse vaikuttava joukko suosittelijoita.
– Tuotiin avoimesti esille vastauksia noin 150 politiikan eri aihealueen kysymyksiin.
– Toteutettiin joulukalenteri.
– Toteutettiin #parempiarki ja #WhatWouldLeoDo -kuvameemit.
– Tehtiin näyttävät joukkoliikennemainokset, baanan siltabanderolli ja polkupyörämainokset.

Homma ei olisi pysynyt millään kasassa ilman kampanjapäällikkö Elinaa, monista poliittisista sisällöistä vastannutta Teemua sekä mainos- ja viestintähommien koordinointia hoitanutta Miikaa. Valtavan iso kiitos myös Petrille videoista, Kirmolle nettisivuista ja Anna-Mialle visuaalisesta ilmeestä!

Kaikkein suurimman työn teki kuitenkin rakas puolisoni Annukka. Hän ei ainoastaan kommentoinut poliittisia sisältöjä ja kampanjaa, vaan oli jatkuvasti henkisenä tukena sekä piti hyvää huolta lapsistamme, jotta minä sain kampanjoida.

Kiitos, kiitos ja kiitos!

10 kommenttia artikkeliin ”Viisi ajatusta eduskuntavaaleista”

  1. Niin mielelläni soisin, että eo-vegaani ja ekologisesti säästävää elämää elävä ehdokas kuten sinä tulisi valituksi. Saisipa äänestää yli vaalipiirirajojen, jotta ääneni hyödyttäisi. Pohjanmaalla vegaaninen vihreys ei oikein vedä. Kiitos teille kaikille!

  2. Mutta eihän toki kaikki ole menetetty! Vihreiden ajatusten eteneminen koko maassa on rohkaiseva asia!
    Nyt on aika Leon pysähtyä ja katsoa mitä tulisi tehdä erilailla, jotta ainakin sitten se kolmas kerta toden sanoisi! On muutama vuosi aikaa työn ja aktiivisuuden ohella hioa uutta strategiaa kaiken suunnitellun toteuttamiseksi.Ja nythän sitä oikein pitääkin pinnistää!
    Mielestäni näin kaukaa ja sivusta katsoen Leon kampanjassa virheitä olivat juuri tuo vegaanisuuden liika korostaminen ja tarjoaminen, sekä hänen henkilökohtaisten nk.ekologisten mieltymysten liika esilletuominen. Pahinta kampanjassa oli taloudellis-poliittiselta kannalta ottaen nähdäkseni tuo nk.”ajan-ja elämänhallinnan ” opettaminen , eli ”uusavuttomien ” liikaa tekevien ihmisten taluttaminen ( valmentaminen ).! Ja siihen liittyvä mesenaatti..Jäi monesti us-made tuntu! Ja tuo jatkuva kaiken elämisen numeroiminen! Mihin sitä on niin kiire,ja mitä halutaan osoittaa sillä, että pitää kirjata kaikki tekemiset numeroina? Liian henkilökohtaisen tekemisen ja osaamisen esilletuominen ei ehkä saanut vastakaikua vihreästi ajatteleviltakaan ?
    Lopulta ainakin taloudellis-poliittinen suunta jäi melko epäselväksi.Suomalaisille on tajottava ihan suomalaisia ratkaisuja, muitakin kuin vain uuden huipputeknologian mukanaantuomat mahdollisuudet ja uskomukset sen autuaaksi tekemisestä!
    Nykytilanteessa konservatiivisen ja ilmastosta sekä ympäristöstä piittaamattoman ajattelutavan saatua valtaa ,ei todellakaan huvita palata asumaan Suomeen! Vaikka Vihreät ovatkin siellä voimistuvina ”vahteina”….
    .

  3. Lisäisin edelliseen sen, että jotenkin Leon kampanjasta erityisesti, ja yleensäkin Vihreiden asenteista huokui pyrkimys eliittisyyteen ja sen korostaminen. Kansanedustajahan on kansan edustaja lakiasäätävässä Eduskunnassa.Siis kaikkia kansalaisia , eikä vain eliittitason ihmisiä edustava. Moniko tavallinen ekologisestikin ajatteleva eläkeläinen, tehdastyöläinen tai maanviljelijä äänesti Vihreitä ?

  4. Tuleva hallitus lienee historian tuhoisin luonnolle, joten en kauheasti juhlisi. Jotenkin kovin ärsyttävää, että puoluepolitiikasta tulee sellaista joukkueurheilua, jossa itketään joko ilosta tai surusta silloin kun puolue pärjää tai ei pärjää vaaleissa. Ulospäin näyttää siltä, että se mitä maailmassa oikeasti tapahtuu, ei sittenkään olisi se ykkösjuttu. Tulee niin paljon peruuttamatonta tuhoa, että ei sitten auta vaikka seuraavissa vaaleissa tulisi jokin pieni viherjytky.

    Ehkäpä nyt sitten syntyy jokin liittouma poliitikoista, jotka haluavat vapauttaa koskia – mitään muuta positiivista tuskin voi luonnon suhteen odottaa. No jos taas tylsä on, niin vaikea nähdä miten ylipäätään vaalikautena luonnon suhteen asiat menisi parempaan, kun väestö kasvaa sadalla tuhannella Suomessa ja 300 miljoonalla maapallolla siinä ajassa. Ja kaikki tulevat kuluttamaan enemmän kuin menneet polvet jo vauvaiästä alkaen.

    Vihreillä näyttää olevan mahdollisuuksia kasvaa, mutta ei mitenkään luonnonsuojeluun painottuneesti. Kuten tutkimuksen kertoo, niin kansa on sitä mieltä että jotain tarttis tehdä ilmastollekin, mutta tehkööt muut. Uusimaa näyttää olevan tarpeettoman heikko vihreille, kun siellä ei ole oikeaa ääniharavaa, joka toisi muita perässään. Puheenjohtajakin pitäisi olla sieltä, jos haluaa kilpailla suurien kanssa, tai ainakin Helsingistä. Kannattaisi ainakin seuraavissa vaaleissa näitä Helsingissä pärjänneitä laittaa Uudenmaan piiriin. Voihan tässä käydä niin, että vihreille tarjoutuu opposition johtopaikka, jos demarit jatkavat kopiopersulinjaansa ja hukkaavat loputkin järjenäänensä. Plussana näkisin sen, että muutama biologitaustainen ehdokas pääsi sisään.

    Onpahan Helsingin valtuustossakin paljon suuria asioita tulossa, ja aika haastavaa tulee niistäkin kun tuleva hallitus on niin vahvasti Helsingin kehitystä vastaan. Tuli tuossa mieleen sekin, että tuo Vartia saattaa olla piankin tekemässä sipilät ja nousee johtotehtäviin vihreissä. Mielestäni ihan järkevästi katsoo sekä vasemmalle että oikealle, eikä ota tehtäväksi edustaa jotain stereotyyppistä linjaa. Onhan RKP:ssa esimerkiksi katto korkealla ja seinät leveällä, mutta kieli yhdistää kaikkia. Vihreissä kielen tilalla pitäisi olla luonnonsuojelu.

  5. Olin kauhian hämmästynyt ettet sijoittunut Helsingin vaalipiirissä Vihreiden listoilla ylemmäksi. Ei sillä, etteivätkö muutkin ehdokkaat olisi ansiokkaita ja ahkeria, mutta niin moni sanoo, että ympäristökysymys on kuitenkin KAIKKEIN tärkein asia jonka eteen meidän kaikkien täytyisi tehdä töitä, ja sinä olisit ollut juuri ympäristöasioita hoitamaan minusta varteenotettavin vaihtoehto.

    Niinpä ajattelen, että ehkä ihmiset ajattelevat, että kun äänestävät vihreitä, siinä tulee jo valmiiksi otettua ”tarpeeksi” kantaa ympäristön puolesta – ja valitsevat sitten kenellä ehdokkaalla on eniten ”muita etuja” mitä kukakin ehdokkaaltaan haluaa. Jolloin se vihreistä vihrein jääkin valitsematta.

    Tunnettuudesta ja näkyvyydestä en usko että ainakaan jäi kiinni! Enkä nyt millään halua ajatella, että Leo olisi sittenkin liian radikaali äänestäjien mielestä. Ei, siitä ei ole kysymys.

    Kiitos hauskasta, (puhdas)energisestä kampanjasta!

  6. Hienoa, että olit mukana ja toit tärkeitä asioita esiin!

    Voi kun noista vaaliesitteistä päästäisiin tulevaisuudessa eroon, 45000 esitettä on aivan hirvittävä määrä ja valtaosa on mennyt luultavasti suoraan roskikseen. Ymmärrän, että ihmisten huomio pitää saada kiinnitettyä jollain tavalla, mutta ekologisesti tämä vaalisirkus on kyllä ihan järjetön.

  7. Kuten mea salo kommentoi yllä, niin jos voisi äänestää vaalipiirirajojen yli, niin olisit saanut minun ääneni ja varmasti lukuisia muitakin! Teet mielestäni esimerkillistä työtä, niin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kuin läpinäkyvyyden suhteen, ja se miten näytät omalla esimerkilläsi mallia on todella inspiroivaa! Vaikutat myös sillä tavalla pitkäjänteiseltä ja myönteiseltä ihmiseltä, joka pystyy keskustelemaan toisella tavalla ajattelevien kanssa ja avaamaan heille uusia ajatuspolkuja (vaikka välitöntä muutosta ei heti näkyisikään, mikä tekee asiasta varmasti turhauttavaa).

    Olen jo vuosia seurannut blogiasi ja sen kautta oppinut paljon uutta. Katsantokantani on laajentunut näkemään ekoasioiden ”tärkeysjärjestyksen”, eli esim. sen että yksilön valinnoista painavat ruoka, liikkuminen ja asuminen, ja suurinpana tietenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Helposti tulee tartuttua pieniin ja konkreettisesti omassa näköpiirissä oleviin asioihin, kuten jätteiden lajitteluun ja kaupasta ostettujen tuotteiden pakkauksiin tai siihen kuinka kaukaa ne on tuotu (tärkeitä nämäkin asiat toki, mutta eivät suuressa mittakaavassa yllä samalle tasolle.)

    Monellakaan muulla ehdokkaalla ei ole niin selkeää tekemisen makua heidän toiminnassa, ja blogia josta seurata mitä ehdokas konkreettisesti tekee. Todella harmi ettet tällä kertaa päässyt eduskuntaan, mutta olet vaikuttanut esimerkiksi blogisi kautta laajemmin kuin Helsingin alueella! Ei sen vaikutusta helposti mittaamaan pysty, mutta voit luottaa siihen, että minä en ole ainoa joka on kauttasi vaikuttunut monista asioista ja oppinut paljon uutta ja saanut toivoa ja inspiraatiota 🙂 Kiitos paljon tärkeästä työstäsi.

    • Kiitos todella kivasta ja rohkaisevasta palautteesta Sini! Et usko, miten paljon tämmöiset kannustavat palautteet auttavat jaksamaan. Kiitos! 🙂

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa