Hallitusohjelmaan viisi painopistettä

SäätytaloEduskuntavaalit on käyty. Seuraavaksi huomio kiinnittyy hallitusneuvotteluihin.

Vaalivoittaja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut, että tavoitteena on tiivis ”strateginen hallitusohjelma”, jossa olisi esimerkiksi viisi painopistettä.

Juha Sipilällä on nyt varmasti kiire, joten helpotan hänen työtään. Tässä ehdotuksia viideksi painopistealueeksi tulevaan hallitusohjelmaan.

1. Suomi kuntoon energiaremontilla. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena saavutamme päästötavoitteet ja synnytämme Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Investoimme energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Saamme energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.

2. Suomi kuntoon työllä ja hyvinvoinnilla. Pidämme huolta kaikista. Helpotamme työllistymistä lyhentämällä työaikaa ja jakamalla työtä tasaisemmin. Kavennamme tuloeroja verotuksen keinoin ja otamme käyttöön perustulon. Tuemme sosiaalista yrittäjyyttä ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Lisäämme rahaa myös matalan kynnyksen liikuntaharrastuksiin. Luomme uutta työtä jakamistaloudella, puhtaan teknologian investoinneilla sekä kiertotaloudella.

3. Suomi kuntoon pitämällä huolta lapsista ja koulutuksesta. Jaamme vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin. Otamme käyttöön 6+6+6 -perhevapaamallin. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Lapset ansaitsevat parhaan mahdollisen koulutuksen. Lisäämme perusopetuksessa ympäristökasvatusta ja ohjaamme lapset ja nuoret omaksumaan kestävän elämäntavan. Koulurakennukset ja päiväkodit korjataan kestävästi. Kouluissa olennaista on oppia oppimaan, epäonnistua ja yrittää uudelleen sekä etsiä luovia ratkaisuja ulkoa opettelemisen sijaan.

4. Suomi kuntoon kestävällä luonnonvarapolitiikalla. Suojelemme Etelä-Suomen metsistä 10% ja toteutamme soidensuojeluohjelman viipymättä. Pidämme huolta Itämerestä maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä ja luomutuotantoa lisäämällä. Lisäämme luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla eurolla ja siirrämme kaivostoiminnan kestävälle pohjalle. Pidämme vapaana virtaavat vesistöt suojeltuna. Vahvistamme ympäristöhallintoa sekä sen lupa- ja valvontaresursseja. Leikkaamme ympäristölle haitallisia tukia 2-3 miljardia euroa. Edistämällä kiertotaloutta saamme 1,5-2,5 miljardia euroa lisää talouteen.

5. Suomi kuntoon demokratiaa vahvistamalla. Lisäämme ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Varmistamme, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vapautamme julkisin varoin tuotetun tiedon kaikille. Teemme päätöksenteosta avointa. Luomme alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.

4 kommenttia artikkeliin ”Hallitusohjelmaan viisi painopistettä”

  1. Näistä ehdotuksista näkyy , miten voisi yrittää toimia , mihin suuntaan tulisi mennä Suomen saattamiseksi kuntoon kotimaisilla ratkaisuilla. Eikä nämä ehdotukset ole suinkaan liian radikaalisia!
    Mutta tokkopa keskustan Sipilä ja tuleva hallitus välittävät edes yrittää toteuttaa tällaista politiikkaa, jolla pyritään kaikkien kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointiin ?
    Radiosta kuuntelin puhetta Suomen eduskuntavaaleista.Suomen poliittiset tapahtumat kiinnostavat, onhan Suomi EU:n jäsenmaa.Ranskassa tunnutaan olevan ihmeissään ja huolestuneita nyt valitun Eduskunnan konservatiivisesta suuntauksesta ja tulevan hallituksen kokoonpanosta.Etenkin huolestuttaa Perussuomalaiset-puolueen nouseminen maan toiseksisuurimmaksi puolueeksi ja sen osallistuminen hallitukseen ! Puolue tunnetaan meillä mm. ”vieraspelkoisena ” ( xénophobe) eli ulkomaalaisvastaisena ,sekä EU-vastaisena.Sen ollessa vallan kahvassa Suomessa, uskotaan EU:n asioidenkin hoidon hankaloituvan, ainakin mitä tulee vaikeuksissa olevien jäsenmaiden auttamisessa pääsemään jaloilleen.

    Mutta tulisi muistaa : Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi kaksikymmentä vuotta sitten.Näin tehdessään se sitoutui noudattamaan yhteisiä sääntöjä! Ja näin ollen sen on osallistuttava muiden jäsenvaltioiden kanssa myöskin hädänalaisten maiden auttamiseen! Sen on otettava vastuu muiden kanssa yhteisesti, muuten se näyttäisi raukkamaiselta valtiolta, johon ei voi luottaa! Tai sitten sen on erottava Eu:sta! Mutta olisiko tällainen eropäätös edes muiden konservatiivisten hallituspuolueiden ( kuten esim.kokoomus ) taholla hyväksyttävissä ?
    Taisi tulla taas melkoisen (risti )riitainen hallinto Suomelle ! Ja tuskinpa asiaan toisi parannusta Vihreiden osallistuminen hallitukseen tällaisen porukan kanssa! Taitaisi olla niin taas, ettei siellä saataisi aikaan mitään edistystä huolimatta hyvästä tahdosta ja toteuttamiskelpoisista ehdotuksista ”painopistealueiksi”! .

  2. Suorat kansanäänestykset johtavat siihen, että kansa äänestää itselleen lisää kaikkea muuta kuin sitä millä tuo kaikki rahoitetaan. Kalifornia lienee malliesimerkki tästä. Listahan on hyvä, mutta saa odottaa ainakin seuraavan vaalikauden yli. Jännä nähdä miten sitten seuraavissa vaaleissa vihreille käy, kun lienee selvää, että tuleva vaalikausi on pelkkää tuhoa ja kuolemaa luonnossa – uskovatko ihmiset sitten enää äänestämisellä olevan mitään merkitystä kun näkevät tuhon kiihtyvän, vai heittävätkö sikseen, varsinkin jos talousluvut lähtevät nousuun.

    Itse ihmettelen tätä persujen äimistelyä, kun puolue tekee ihan samaa mitä osa kepua, kokkareita, vassareita ja demareita on tehnyt viimeiset vuosikymmenet. Eivät persut ole estäneet vuosikymmeniä homoliittoja, vastustaneet maahanmuuttoa sieltä missä grillaa helle, padonneet koskia ja raiskanneet metsiä, vaan siitä on vastuussa nuo vanhat puolueet, joten persujen tulo ei ole muuttanut mitään – ne vaan jatkaa siitä mihin nuo muut jäivät. Varmaan joku paloheimolainenkin on löytänyt puolueen ihan siitä syystä, että luulee persujen tekevänsä väestönkasvulle jotain, vaikka kohta sielläkin huomataan, että omaisuusarvot lähtevät laskuun laajasti maassa jossa väestökehitys on selvästi laskeva. Esimerkiksi siten, että asunnonostoikäisiä on vähemmän. Ja aika itsepetoksellinen saa olla jos hyvänä pitää päätöstään, jos persuja äänestää väestöpolitiikan takia ja sitten huomaa niiden tuhoavan koko ympäristösuojelun maasta.

    EU:ta varmaan vihreissä kannatetaan siitä syystä, että se voisi tarjota mahdollisuuden tehdä asioille jotain laajasti, mutta nyt se näyttäytyy vain talouskasvuprojektina, joten senkin merkitys luonnolle muodostuu koko ajan negatiivisemmaksi. Sai luonto jo kyytiä Impivaaran aikana, joten lienee selvää että vika ei korjaannu muuten kuin oppimalla kasvun tavoittelusta pois. Sääli, että se tarkoittaa sitten syrjäytymistä muusta yhteiskunnasta, ja kuitenkaan mikään ei ala menemään parempaan ja kasvu jatkuu syöden luonnon pois. Voi vain osoittaa turhaan mieltään tai katsella metalliaidan takaa kestävän kasvun kauhakuormaajien repivän kannot juuriaan myöten, jotta paikalle saadaan suuria ekotaloja joiden pihaan ajaa ekoihmiset ekoautoillaan ekoasfalttia pitkin.

  3. Ranskan valtiovalta käyttää suoraa kansanäänestystä ( référendum ) halutessaan tietää kansalaisten mielipiteen sitä koskevissa ns.erittäin tärkeissä asioissa.Tämä tapa on vain on yksi demokratian ilmauksista.Tällöin ei ole kuitenkaan mahdollista valita muuta kuin kyllä tai ei vastaus .Siis päättääkö kansalainen sanoa,ettei halua esim.kyseistä valtiovallan tekemää ehdotusta, tai että haluaa sen toteutettavaksi.Suoralla äänestysmenettelyllä ei siis voida valita vaikka mitä ”lisää kaikkea muuta kuin sitä millä tuo kaikki rahoitetaan”.Mutta tietenkin valtion johto valmistelee etukäteen suoralla kansanäänestyksellä päätettävät asiat siten, että kansalaiset voivat vastata joko kyllä tai ei tahtonsa mukaan.Ranskalaiset osaavat kyllä äänestää poliittisten ehdotusten tai tarjottujen lakien ja sopimusten vastaisestikin.Kansanäänestyksen kautta Ranskalaiset poistivat yhteistuumin kuolemantuomion lainsäädännöstä, ja äänestivät mm.yhtä EU-sopimusta vastaan.Suoria kansanäänestyksiä ei ole yhtä usein kuin vaaleja.Poliittiset puolueet vaativat silloin tällöin tietyistä asioista päättämistä suoralla kansanäänestyksellä, mutta niiden vaatimukset eivät toteudu kuin harvoin.Suoraa kansanäänestystä ei siis käytetä minkä tahansa asian järjestämiseksi kansan tahdon mukaisesti! Joskus maan johtajat miettivät kannattaako ko.tilanteessa käyttää vai olla käyttämättä suoraa kansanäänestystä.

    Siis EU-maan Ranskan tapaus ei ole ihan samaa luokkaa kuin Kalifornian.Eikä tarvitsisi olla Suomenkaan osalta.

  4. Muistini taisi pettää tuon kuolemantuomion suhteen.Siitä ei kai uskallettu lopulta tehdä kansanäänestystä, koska pelättiin, että kansalaiset äänestäisivät kuolemantuomion säilyttämiseksi !.Muistaakseni siitä päätettiin sittenkin eduskunnassa silloisen oikeusministerin Robert Badinterin ehdotuksesta.Joka tapauksessa presidentti François Mitterandin ollessa ensimmäistä kauttaan presidenttinä ja eduskunnan enemmistön ollessa suotuisa asialle.
    Harvoista asioista sentään on päätetty suoran kansanäänestyksen kautta. Tiedä sitten miten se Suomessa toteutuisi.

    Erään suomalaisen politiikan tuntijan mukaan Suomelle ollaan valitsemassa toimitusjohtajaa ( =pääministeri ja hallitus) ,ja politiikasta on tullut managerointia, pelkkää asioiden hallinnointia! Näin ollen Suomea johdetaan nykyään kuten yritystä, jonka tulisi tuottaa voittoa, eikä tappiota pysyäkseen toimintakykyisenä ja luodakseen työpaikkoja. Raha siis ratkaisee, miten ja mihin sitä käytetään. Talouden kasvattamiseen varmaan ja näin luonnolle haitallisten toimintojen tukemiseen. Tokkopa tällaisessa ”yrityksessä” luonnonsuojelu tullaan asettamaan sijoitusten arvoiseksi !
    Harmillista, että suomalaiset saavat lähivuosina sitä mitä ovat tilanneet! he kun eivät halunneet, että Suomi olisi esimerkkinä muille ilmaston ja luonnonsuojelussa!

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!