Vieraskynäblogissa Satu Hassi
Eduskunta äänestää prätkäytti Suomen uudelle hallitukselle luottamuksen.
Sain olla neuvottelemassa hallitusohjelman ympäristöosaa, mikä olikin mielenkiintoinen tehtävä. Leo oli mukana vihreän tiimin erinomaisena asiantuntijana.
Ohjelmassa on monta ilahduttavaa asiaa, jotka toteutuessaan tarkoittavat pientä vallankumousta. Yksi niistä on, että vesivoimalaitosten lupien uusimisen ehdoksi asetetaan toimivat kalatiet.
Vieraskynäblogissa Elina Hirvonen
Aluksi tunnustus: ajattelen Leo Straniusta usein. Pitkässä suihkussa muistan Leon alle minuutin suihkut ja jääkaappia siivotessa ajattelen Leon laskelmia pois heitettävän ruuan ympäristövaikutuksista.
Huolestuin ympäristön tilasta 14-vuotiaana, kun luin uutisia otsonikadosta ja lajien tuhosta. Aloin kasvissyöjäksi ja liimasin jääkaapin oveen listan yrityksistä, joiden tuotteita ei saanut ostaa.
Vieraskynäblogissa Veera Juvonen
Elintarviketeollisuus näkee vastuullisen toiminnan liiketoimintamahdollisuutena.
Jos vastuullisesti tuotetuista tuotteista kilahtaa kirstuun enemmän rahaa, niin yrityksen kannattaa tietenkin toimia vastuullisesti. Ympäristön hyvinvointia koskevissa kysymyksissä tarkoitus pyhittää keinot, joten lähdin mielelläni mukaan työpajaan, jossa elintarvikeketjulle pyritään määrittelemään ne mittarit, joilla vastuullisuutta mitataan.
Vieraskynäblogissa Silvia Modig
Saksan päätös luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 menessä otettiin meillä vastaan ristiiitaisesti.
Ydinvoiman vastustajat iloitsivat ja kannattajat maalasivat kauhukuvia sähkönhinnan noususta.
Edes tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä onko kyse mahdollisuudesta vai uhasta. Kuvaavaa keskustelulle on sen tunnepohjaisuus molemmissa leireissä. Siksi ydinvoimakeskustelua on hyvin vaikea seurata faktoihin pohjautuen.
Vieraskynäblogissa Olli-Poika Parviainen
Tietoyhteiskunnan kehittäminen nähdään usein ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
1990-luvun suomalaisessa tietoyhteiskuntakeskustelussa korostettiin uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja saavutettavuutta. Viime vuosikymmenellä odotusten painopiste siirtyi innovaatioihin ja sisällöntuotantoon.
Pärjätäksemme 2010-luvulla meidän on tuotava ekologisuus ja eettisyys kaikille yhteiskunnan tasoille.
Tietoyhteiskunnan kannalta kyseessä on haaste ja mahdollisuus: arkipäiväistyvä teknologia voi vähentää päästöjämme esimerkiksi liikenteessä ja logistiikassa sekä ohjata kulutustamme aineettomiin hyödykkeisiin. Tietoyhteiskuntakehitys voi auttaa myös esimerkiksi ihmisoikeuksien tai vaikkapa virikkeellisen vanhuuden edistämisessä.
Vieraskynäblogissa Rosa Meriläinen
Luonto kuuluu metsään – minä en. Useampikin ympäristöaktiivi on vuosien varrella tullut eteeni sormiaan heristämään, että ei se ole vihreä eikä mikään, jolla ei ole henkilökohtaista luontosuhdetta. Kyllä minulla on henkilökohtainen luontosuhde. Se vain on negatiivinen.
Kannatan minä sukupuolineutraalia avioliittolakiakin, vaikka minulla ei ole homosuhdetta.
Itse asiassa valtaosa asioista, jotka olen poliitikkona kokenut kaikkein rakkaimmiksi ja tärkeimmiksi, eivät kosketa itseäni mitenkään. En ole vammainen, pultsari enkä narkkari. En ole syrjäytynyt, maahanmuuttaja, enkä asu kehitysmaassa.
Vieraskynäblogissa Nelli Heinimo
Haastaessamme ihmisiä tarkastelemaan kriittisesti kulutustottumuksiaan tulemme tosiasiassa kutsuneeksi heitä paljon suurempaan prosessiin: eräänlaiseen oman elämän välitilinpäätökseen.
Jos haasteeseen päättää heittäytyä täysillä, saattaa joutua ongelmallistenkin aiheiden äärelle.
Arjen haasteissa sukkuloiva ihminen ei usein koe tarpeelliseksi reflektoida valintojaan sen kummemmin, jos asiat tuntuvat sujuvan kohtuullisen hyvin. Totutuissa tavoissa pitäytyminen palvelee arjen sujuvuutta, muttei välttämättä meitä itseämme tai ympäristöä – olemmehan muun muassa tottuneet ostamaan tavaraa mielihalujemme mukaan ja heittämään sitä pois surutta.
Vieraskynäblogissa Ari Jokimäki
Ilmastopolitiikan piiristä minulle tulee ensimmäisenä mieleen kysymys: pitääkö ilmastonmuutos estää? Tässä kirjoituksessani aion hiukan pohtia tätä kysymystä.
Minä en tiedä vastausta tuohon kysymykseen, eikä minulla edes ole varsinaista mielipidettä siihen.
En kuitenkaan usko, että kysymykseen voidaan antaa itsestään selvää vastausta. Minun nähdäkseni vastaus riippuu näkökulmasta. Kysymystä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella ainakin yksilön kannalta, ihmiskunnan nykyisen ja tulevien sukupolvien kannalta, koko ihmislajin kannalta, maapallon nykyisen lajiston kannalta ja maapallon ekosysteemin tulevaisuuden kannalta.
Vieraskynäblogissa Olli Vento.
Kaavoitus vaikuttaa moneen asiaan. Sillä torjutaan ilmastonmuutosta. Luonnon monimuotoisuuttakin voimme kaavalla puolustaa. Myös ihmisten hyvinvoinnille kaavoitus merkitsee paljon.
Juuri nyt törmäämme uudenlaisiin haasteisiin.
Tarve kehittää kaavoitusta korostuu. Virkistys- ja luontokohteet arvioidaan. Laajempi kokonaisuus on katsottava samalla. Seuraavassa muutama näkökulma asiaan:
Vieraskynäblogissa Janne Björklund
Minun ei pitänyt kirjoittaa ydinvoimasta, mutta viimeaikaisten tapahtumien johdosta sorrun tähän aiheeseen.
Miten Soinia voidaan viedä kuin pässiä narussa?
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma kertoo seuraavaa:
Ydinvoiman rinnalla kehitetään uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää energiatuotantoa etenkin lämmöntuotannossa.
Siis mitä? Tuohan tarkoittaa että ydinsähkön osuus Suomen sähköntuotannosta lähentelee Ranskan lukemia. Jo myönnetyillä kahdella lisäreaktorilla päästään lähes 60 prosentin ydinsähköosuuteen.
