Maraton neljällä vuosikymmenellä – harjoitusohjelma

Kesäloman ensimmäisenä päivänä kesäkuun viimeisenä päivänä tein omatoimisen puolimatkan triathlonin. Yhteensä 1,9 km uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21,1 kilometriä juoksua. Nyt reilu pari kuukautta myöhemmin kesän jo päätyttyä juoksin maratonin eli 42,2 kilometriä.

Edellisen ja ensimmäisen triathlonin puolimatkan olin tehnyt seitsemän vuotta aiemmin vuonna 2016. Tällä kertaa uintivauhtini oli 12 minuuttia ja pyöräily neljä minuuttia nopeampi, kuitenkin juoksussa olin peräti 18 minuuttia hitaampi seitsemän vuoden takaiseen suoritukseen. Juoksu oli siis heikentynyt eniten vaikka sitä olen tehnyt elämässäni ehkä kaikkein eniten tai ainakin kaikkein kauimmin näistä kolmesta lajista. 

Juoksuharrastukseni alkoi 17 vuotiaana ennen armeijaan menoa. Olin ollut lapsena kohtalaisen hyvä liikunnassa. Itse asiassa liikunta oli ainoa aine koulussa josta sain edes joskus kiitettäviä numeroita todistukseen. Siitä huolimatta, että en lapsena koskaan harrastanut mitään liikuntaa. Teini-ikäisenä liikuntanumeroni ja kuntoni heikkenivät, kun nuoruus vei mennessään ja aloitin tupakanpolton. Tajusin 17-vuotiaana ammattikoulussa olevani aika heikossa kunnossa ja mietin, että ehkä olisi hyvä hiukan nostaa kuntoa ennen armeijaan menoa. Aloin lenkkeillä. Myös armeijassa lenkkeiltiin. Lopulta opin nimen omaan armeijan myötä nauttimaan noista kasarmien aamulenkeistä.

Isäni oli juossut maratonin ja harrasti lenkkeilyä ollessani lapsi. Välillä olin pyörällä mukana isän juoksulenkeillä kun kiersimme ympäri Malmin lentokenttää. Ollessani parikymppinen löimme isäni kanssa vedon. Hänen piti juosta maraton ennen kuin täyttäisi 50 vuotta ja minun ennen 25 ikävuottani. Voitin vedon juostessani 24-vuotiaana vuonna 1998 elämäni ensimmäisen maratonin. Isäni osti minulle sovitusti markkinoiden parhaat lenkkarit. Sen jälkeen juoksuharrastus on kulkenut mukanani tavalla tai toisella läpi koko aikuisikäni. Yhteensä olen ehtinyt juosta vuosikymmenten varrella viisi maratonia sekä lukemattomia puolimaratoneja. Parhaimpina vuosina juoksua on kertynyt noin 2300 kilometriä. Vuonna 2021 juoksin yhteensä 21 puolimaratonia. 

Heikko juoksusuoritukseni puolimatkan triathlonissa harmitti. Olinhan kokenut, että juoksu on juuri se paras lajini. Oli aika ryhtyä juoksemaan. Kuin tilauksesta kirjaston kesän poistohyllystä tarttui silmääni Ari Paunosen ja Seppo Anttilan kirja Matkalla maratonille – Kaikki juoksusta. Kirjan lopussa esiteltiin sopivasti juoksuohjelma maratonille. Kun triathlontreenaus oli kesätauolla ja muutenkin uinti- ja pyöräilytreenejä on hiukan hankala sovittaa kesälomamatkoille juoksulenkkeihin verrattuna, ajattelin, että ehkä voisin kesällä hiukan panostaa juoksuharjoitteluun. Koska peruskuntoni oli jo hyvällä pohjalla kahdeksan kuukautta kestäneestä triathlonharjoittelusta, ajattelin, että ehkä voisin tehdä 3-6 kuukauden juoksuohjelman hiukan lyhennettynä parissa kuukaudessa.  

Siispä juoksin heinäkuussa perusharjoittelua ja elokuussa tein tehoharjoittelujakson. Syyskuussa oli kahden viikon kevyt palauttelujakso ennen maratonia. Tosin läpi juoksuharjoittelun ohjelmassa oli lisänä myös aika paljon pyöräilyä ja myös hiukan uintia. En myöskään ilmoittautunut mhinkään kilpailuun tai tapahtumaan vaan päätin, että juoksen maratonin omatoimisesti.

Juoksu sujui hämmästyttävän hyvin ja suunnitelman mukaan. Lähdin lauantaina aamulla tavoittelemaan kevyttä 6:30 min/km vauhtia. Vaikka nykyinen 58 ml/kg/min maksimihapenottokykyni (VO2Max) laskennallisesti mahdollistaisi yli tunnin nopeamman maratonin aikaan 3:20, ei ollut tarkoitus repiä kehosta kaikkea irti. Matka taittui hiukan suunniteltua nopeammin. Ensimmäinen puolikas meni aikaan 2:15:16 ja toinen muutaman minuutin nopeammin siten, että loppuaika oli 4:28:42. Olin tyytyväinen rauhalliseen ja tasapainoiseen juoksuun.

Juoksin kotini ympäristössä kaiken kaikkiaan neljä eri mittaista kierrosta, joiden pituus oli noin 8-13 km. Huoltopisteen eli pari juomapulloa olin perustanut kotona ulko-oven vieressä olevaan pyörävarastoon, jossa kävin kolmesti tankkaamassa energiajuomaa. Lisäksi minulla oli taskussa mukana energiakarkkeja. Tyypillisesti olen juossut 20-28 km lenkkejä ilman mitään juoma- ja energiatankkausta. Eron kyllä huomaa, kun pääsee nauttimaan suorituksen aikana energiaa. Vauhti pysyy tasaisempana ja palautuminen on nopeampaa. Eikä aikaa juurikaan palautteluun ollut, kun juoksun jälkeen piti puolessa tunnissa vaihtaa kamat, käydä suihkussa, syödä ja lähteä kummilapsen synttäreille Porvooseen. 

Juostuani nyt ensimmäisen maratonin tällä vuosikymmenellä huomasin, että olen juossut maratonin kaiken kaikkiaan neljällä eri vuosikymmenellä (1990-luvulla, 2000-luvulla, 2010-luvulla ja 2020-luvulla). Aika pitkää sitoutumista juoksuun. Tai ehkä pikemminkin olen vain tullut vanhaksi. 

Alla vielä Ari Paunosen ja Seppo Anttilan kirjasta Matkalla maratonille – Kaikki juoksusta hyödyntämäni maratonohjelma. 

***

Maratonohjelma

Perusharjoittelujakso 2-3 kk

Ma: TV-kevyt 10-12 km (helppo, syke: alle aerobisen kynnyksen)

Ti: Lepo

Ke: Vauhtikestävyys: 

-Vaihtoehto1 : TV-reipas 8-12 km (tehokasta juoksua, yli aerobisen kynnyksen)

-Vaihtoehto 2: 8-12 km siten, että joka toinen kilometri tehokkaasti, joka toinen kevyesti)

To: TV-kevyt 6-8 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle kuntosaliharjoittelua

Pe: Lepo

La: TV-kevyt 10-12 km + päälle nopeaa juoksua 6-8 x 60-100 m kiihtyvällä vauhdilla

Su: TV-kevyt 18-22 km (erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

-Juoksun sijaan voidaan tehdä myös pyörilyä, hiihtoa, soutua, suunnistusta tai tehokasta sauvakävelyä. Mitä enemmän halutaan keskittyä juoksukuntoon, sitä enemmän juoksemisen osuutta on oltava ohjelmassa. 

-Venyttelyä jokaisen harjoituksen yhteydessä.

-Hyvä alku- ja loppuverryttely vauhtikestävyysharjoitusten yhteydessä.

-Lenkkeile myös mäkisessä maastossa ja raa’alla alustalla, sillä se kehittää kehon yleistä voimaa ja kestävyyttä. 

Tehoharjoittelujakso 1-2 kk

Rytmitys: 

Kaksi viikkoa tehokasta harjottelua, yksi viikko kevyemmin.

Kevyellä viikolla toinen vauhtikestävyysharjoittelu jätetään kokonaan pois tai juostaan peruskestävyyslenkkinä.

Ma: Peruskestävyys

-TV-keyt 10-12 km (tunne helppo, syke alle anaerobisen kynnyksen)

Ti: Lepo

Ke: Vauhtikestvyys

-Vaihtoehto 1: TV-reipas 8-12 km (tehokasta juoksua, syke yli aerobisen kynnyksen)

-Vaihtoehto 2: 8-12 km siten, että joka toinen km tehokkaasti, joka toinen kevyesti)

To: Peruskestävyys

-TV-kevyt 8-10 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle kuntosaliharjoittelua

Pe: Lepo

La: Vauhtikestävyys

-4-5 x 2-3 km, vauhti lähellä tavoitteena olevaa kilpailuvauhtia, palautus 3-5 min

-Päälle nopeaa juoksua 6-8 x 60-100 m kiihtyvällä vauhdilla tasaisella

Su: Peruskestävyys, pitkä

-TV-kevyt 25 km tai pidempi (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

-Tällä jaksolla keskitytään juoksemiseen ja jätetään oheislajien harrastaminen vähemmälle. Jokin viikon peruskestävyyslenkeistä voidaan korvata toisella kestävyyslajilla

-Venyttelyt jokaisen harjoituksen yhteydessä

-Hyvä alku- ja loppuverryttely vauhtikestävyysharjoitusten yhteydessä

Keskittymisjakso viimeiset 2 viikkoa ennen maratonia

Su: Peruskestävyys, pitkä

-TV-kevyt 18-22 km (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

Ma: Lepo

Ti: Peruskestävyys

-TV-kevyt 10-15 km (tunne helppo, syke alle aerobisen kynnyksen

Ke: Vauhtikestävyys

-Vaihtoehto 1: TV-reipas 8-10 km

-Vaihtoehto 2: 8-10 km siten, että vauhti kiihtyy loppua kohden 2-3 km:n välein

-Tunne: tehokasta juoksua, syke yli aerobisen kynnyksen

To: Lepo

Pe: Peruskestävyys

-TV-kevyt 8-10 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle 6-8 x 60-100 m kiihdyttäen

La: Lepo

Su Peruskestävyys

-TV-kevyt 10-12 km (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

Ma tai Ti: Vetoharjoitus 5-6 x 1 km tavoitteena olevalla vauhdilla tai hieman kovemmin, palautus 2-3 min

Ke: Lepo

To: Kevyttä verryttelyä 30 min, päälle muutama kevyt kiihdytys 60-100 m

Pe: Lepo

La tai su: Maraton

***

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa