Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

Lue lisää

Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta

Leo Stranius mielenosoituksessaJuha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.

”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.

Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.

Lue lisää

Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Luonnonsuojeluliitto hallitusohjelmavaikuttaminenJuha Sipilä julkaisi 27.5.2015 neuvottelutuloksen hallitusneuvotteluista.

Aamulla olin mukana luovuttamassa Smolnan edessä 65 000 ihmisen vetoomusta ympäristöministeriön puolesta. Työ tuotti tulossa. Itsenäinen ympäristöministeriö säilyi.

Iltapäivällä seurasin Suomen luonnonsuojeluliiton Kuutti-tukikohdassa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa suoraa lähetystä hallitusneuvottelutuloksesta (ks. kuva).

Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäinen reaktio löytyy täältä: Luonnonsuojeluliitto: Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin.

Alkuillasta teimme vielä Luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden kanssa hiukan tarkempaa arviota hallitusohjelmasta. Tästä julkaisimme seuraavan kirjoituksen: Poimintoja hallitusohjelmasta: Mitä tapahtuu ympäristölle?

Alla blogikirjoituksemme kokonaisuudessaan

Lue lisää

Leo Straniuksen vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin

Leo Stranius 2014Ohessa omat henkilökohtaiset vastaukseni Juha Sipilälle koskien hallitustunnusteluita.

Ympäristönäkökulmasta tärkeintä on mm. ympäristöhallinnon vahvistaminen, energiaremontti, turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä luopuminen sekä koskiensuojelulain säilyttäminen.

Olennaista on varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa.

Ympäristölle haitallisia tukia tulee karsia ja verotuksen painopistettä siirtää työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen. Lisäksi tulisi lisätä luonnonsuojelun rahoitusta sekä toteuttaa METSO-ohjelma ja soidensuojeluohjelma. Metsistä ja soista tulee suojella vähintään 17 prosenttia kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä kansainvälisten sitoumusten mukaan. Eläinsuojelulaki on uudistettava ja turkistarhaus lakkautettava.

Suoraa demokratiaa tulisi vahvistaa kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Julkisin varoin tuotetun tiedon pitää olla vapaata kaikille. Päätöksenteosta pitää tehdä avoimempaa. Näin luomme samalla alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.

Alla tarkemmat vastaukseni Juha Sipilän kysymyksiin.

Lue lisää

Vastauksia Sipilän hallitusohjelmakysymyksiin

Säätytalo ulkonaSuomen luonnonsuojeluliitto on lähettänyt hallitustunnustelija Juha Sipilälle ja eduskuntaryhmille vastaukset ympäristölle tärkeimpiin kysymyksiin.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallitus käynnistää rohkeiden uudistusten sarjan, jolla nykyisestä kertakäyttökulttuurista ja fossiilitaloudesta siirrytään luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuvaan kohtuutalouteen.

Kannattaa katsoa myös Energiaremontti-kampanjan vastaukset ja WWF Suomen taustapaperi sekä henkilökohtaiset esitykseni hallitusohjelman viideksi painopistealueeksi.

Alla Luonnonsuojeluliiton vastaukset ympäristön näkökulmasta tärkeimpiin kysymyksiin. 

Lue lisää

Hallitusohjelma lukuina

Ympäristökysymykset ovat nousseet politiikan teon kovaan ytimeen sosiaali- ja talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle. Näin uskallan väittää ainakin käsillä olevan Jyrki Kataisen hallitusohjelman myötä.

Hallitusohjelmassa ympäristö mainitaan eri muodoissa 95 kertaa, yhtä usein kuin kasvu, mutta selvästi useammin kuin esimerkiksi talous (58 mainintaa) tai talouskasvu (13 mainintaa).

Myös ilmasto- (51 mainintaa) ja energiakysymykset (116 mainintaa) sekä luonto (56 mainintaa) saavat merkittävästi huomiota. Voiton vie kuitenkin sosiaalipolitiikka 140 maininnalla.

Lue lisää

Ympäristötietoisuus – suomalaiset 2010-lukua tekemässä

Olin tänään (tiistai 15.11.) Säätytalolla Ympäristötietoisuus-kirjan julkaisuseminaarissa. Olen itsekin kirjoittanut teokseen artikkelin aiheesta ”Ympäristöliike – ympäristötietoisuuden etujoukko”

Seminaari oli otsikoitu kunnianhimoisesti ”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta?”.

Seminaarin otsikko ei ole kuitenkin haihattelua tai utopiaa. Todetaanhan Jyrki Kataisen hallitusohjelman johdannossakin seuraavaa:

Lue lisää

Satu Hassi: Pakko vai tahto

Vieraskynäblogissa Satu Hassi

Eduskunta äänestää prätkäytti Suomen uudelle hallitukselle luottamuksen.

Sain olla neuvottelemassa hallitusohjelman ympäristöosaa, mikä olikin mielenkiintoinen tehtävä. Leo oli mukana vihreän tiimin erinomaisena asiantuntijana.

Ohjelmassa on monta ilahduttavaa asiaa, jotka toteutuessaan tarkoittavat pientä vallankumousta. Yksi niistä on, että vesivoimalaitosten lupien uusimisen ehdoksi asetetaan toimivat kalatiet.

Lue lisää

”Minä en voi elää ilman turkkia. Sinä voit!”

Hankin hiljattain Animalian 50-vuotishistoriikin, Tiia Aarnipuun kirjoittaman ja kokoaman kirjan Jonkun on uskallettava katsoa. Animalian puoli vuosisataa.

Kirjasta löytyy viereisessä kuvassa oleva juliste. ”Minä en voi elää ilman turkkia. Sinä voit!”

Tämä juliste on ollut aikanaan yksi tärkeimpiä oman ympäristö- ja yhteiskuntaherätykseni laukaisijoita. Muistelen nähneeni sen ensimmäisen kerran yläasteella äidinkielen luokan seinällä ja sen jälkeen monessa muussa paikassa. Miten ihmeessä eläimiä saatettiin kohdella niin kaltoin?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 23 (13.-19.6.2011)

Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa sekä valmistelin Luonto-Liiton hallituksen kokousta ja tulevan viikon aikatauluja. Lisäksi laskin todellisen palkkani Pekka Harju-Autin kehittämällä REAYSO-kaavalla. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja osallistuin Ympäristöareenan hallituksen kokoukseen. Illalla tarjosimme Jannelle ja Karoliinalle kevyen kesäpäivällisen. Päivän päätteeksi fiksasin vielä Annukan polkupyörän. Marjo Jääskä oli kirjoittanut kivan kirja-arvion Ekopop-teoksesta.

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa