Täällä Kööpenhamina – missä Suomi?

Osallistuin aamulla YLE:n aamu-tv:n keskusteluun Kööpenhaminan ilmastokokouksesta yhdessä Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalaisen kanssa. Meidän jälkeemme lähetyksessä oli myös ympäristöministeri Lehtomäki. EU:n nykyinen 20/30 prosentin päätöstävähennystavoite on vaatimaton. Varsinkin kun ottaa huomioon, että EU:n päästöt ovat jo nyt reilusti alle vuoden 1990 tason. Sama vaatimattomuus koskee Yhdysvaltojen esittämää päästövähennystavoitetta. Paljon parempaan pitäisi pystyä. Muuten sopimuksella voi pyyhkiä takamusta. Kehitysmaat saadaan sopimuksen taakse sillä, että teollisuusmaat sitoutuvat 40 prosentin päästövähennystavoitteisiin vuoden … Lue lisää

Ketä kiinnostaa kestävä kehitys?

Päivällä istuin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa Smolnassa. Teemana oli kestävän kehityksen kokonaisarvio. Ramboll Management Consulting on tehnyt selvityksen, kuinka kestävän kehityksen strateia on Suomessa toteutunut. Tulos. Ei mitään uutta auringon alla. Todettiin, että osa tavoitteista on toteutunut ja osa ei. Todettiin, että kestävän kehityksen käsitteen sisältö on tullut ehkä liian laveaksi. Melkein mikä tahansa voidaan laskea kestäväksi kehitykseksi. Pitäisi siirtyä sanoista tekoihin. Hohhoijaa. Tätä samaa on kuultu niiiin paljon aiemminkin. … Lue lisää

Suomelle Päivän fossiili -palkinto ilmastokokouksen alkajaisiksi

Kööpenhaminan ilmastokokous avattiin tänään lähes tunnin myöhässä. Yritin itse seurata avajaisseremoniaa turhaan kokouksen virallisten sivujen kautta. Yhteyden pätkiessä jäi kuulematta niin Tanskan pääministeri Lars Lokke Rasmussenin, Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n johtaja Rajendra Pachaurin kuin YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boerinkin puheenvuorot. Kokouksen avaustiedotteen voi lukea kuitenkin täältä: Historic United Nations climate change conference kicks off in Copenhagen with strong commitment to clinch ambitious climate change deal and unprecedented sense of urgency … Lue lisää

Eettisten lahjojen suosi kasvaa – kohti Kööpenhaminaa

Itsenäisyyspäivän juhlinta alkoi pitkillä aamu-unilla sekä 10 km rennolla juoksulenkillä ja siihen päälle tehdyllä kevyellä lihaskuntojumpalla. Iltapäivällä suuntasin Faunan ja Helsingin yliopiston Maan ystävien järjestämille Eettisille joulumarkkinoille. Olin Faunan järjestämässä symposiumissa puhumassa ruuan ilmastovaikutuksista. Esitykseni voi katsoa tästä: Eettiset Joulumarkkinat Stranius 06122009 View more presentations from Leo Stranius. Tupa oli täynnä innokkaita kuulijoita ja vielä enemmän yleisöä veti järjestöjen pöytien tarjonta Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa. Onkin odotettavissa, että tänä vuonna eettisten … Lue lisää

Irtisanoudu – Kiirehtiminen kiireiseksi tekee

Voi miten mukava ja rento viikko takana! Kiitos siitä kuuluu kaikille mahtaville tyypeille, joita minulla on ollut etuoikeus tavata viime päivien aikana. Tiistaina tein merkittävän siirron ja katkaisin 15-vuotta kestävän napanuoran tietoliikennealalle irtisanoutumalla (ainakin toistaiseksi) minulle niin rakkaan yrityksen palveluksesta. Juhlistimme asiaa Annukan kanssa käymällä päivällisellä Allotriassa ja tekemällä retken Mellunmäkeen ja Kontulaan. Tämä syksy on ollut muutenkin irtisanoutumisten aikaa. Muutaman kuukauden aikana olen irtisanoutunut yhteensä kolmesta eri työstä – … Lue lisää

Tasapuolisuutta päästöjen vähentämiseen

Maanantaina (30.11.) istuin aamupäivän ympäristöministeriön ilmastofoorumin seminaarissa eduskunnassa. Seminaarin otsikkona oli ”Millainen tulos Kööpenhaminasta?” Tilaisuuden aluksi ympäristöministeri Paula Lehtomäki avasi Suomen odotuksia tulevan ilmastokokouksen suhteen. Tavoitteena on, että joulukuussa sovitaan päästövähennyksistä, jotka pitävät lämpenemisen alle kahdessa asteessa ja seuraavien kuukausien aikana viilataan kasaan juridinen sopimus. Pääneuvottelija Sirkka Haunian mukaan teollisuusmaiden päästövähennystarjoukset ovat tällä hetkellä parhaimmillaankin laskettuna noin 18 prosentin luokkaa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Mikäli lämpeneminen halutaan pitää … Lue lisää

Pöhinää Suomen luonnonsuojeluliitossa – kaikista työpaikoista viherkaulustyöpaikkoja

Viikonloppu vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) pöhinöissä. Perjantaina istuin hallituksen kokouksessa, jossa valittiin mm. uusi ilmastovastaava vuodelle 2010 ja metsäasiantuntija vuosille 2010-2011. Lauantaina matkasin Turkuun Harjattulan kartanossa pidetttyyn SLL:n syysvaltuuston kokoukseen. Toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi kokouksessa saatiin hyväksyttyä paljon keskustelua herättäneet ruokateesit sekä energia- ja ilmastoviestit. Iltaohjelmassa kuulimme kokemuksia Venäjän metsiensuojelutyöstä sekä näimme kuvaesitykset saaristomereltä ja eurooppalaisista ekokaupungeista. Lisäksi kokouksessa valittiin tietysti uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle sekä kiiteltiin julkilausumassa Metsähallituksen … Lue lisää

Tuloskunnossa sähköposteja lukemaan

Aamulla (26.11.) osallistuin OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjohtajien aamubrunssille. Postitalon saunakabinetissa keskustelimme järjestöjen ylimmän johdon koulutustarpeista yhdessä Torfinn Slåen kanssa. Tuloskunnossa -kirjan kirjoittaja Torfinn Slåen mukaan hyvä tuloskunto edellyttää energiaa ja voimaa. Energia syntyy ajatuksen energiasta, tunne-energiasta ja fyysisestä energiasta. Lisäksi Slåen nimeää 12 eri voimaa, jotka varmistavat hyvän tuloskunnon. Näistä tärkeimpiä ovat mm. läsnäolon voima, seurannan voima, valikoivuuden voima ja tärisyttävien tavoitteiden voima. Postitalolta pyöräilin Katajanokalle Ulkoministeriöön, jossa julkaistiin toimittaja Markku Heikkilän … Lue lisää

Vauhtia Sipoonkorven kansallispuistolle ja pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuille

Lauantaina (21.11.) pyöräilin Vuosaaren Rastilaan Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyskokoukseen. Kokouksen aluksi Keijo Savola kertoi Uudenman suoluonnosta. Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin pienin muutoksin. Uusi hallitus saatiin kasaan ilman ylimääräisiä äänestyksiä ja allekirjoittanut valittiin uudelle puheenjohtajakaudelle vuosiksi 2010-2011. Kokouksen jälkeen kävimme Annukan kanssa juoksemassa 10 km lenkin. Piirin tavoitteena on seuraavan kahden vuoden aikana Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen edistäminen ja energiankulutuksen vähentäminen Uudellamaalla. Myös jätteen synnyn ehkäisyssä on … Lue lisää

Sähköriippuvaista elämää

Kotitalouksien sähkönkulutuksesta lähes puolet syntyy valaistuksesta, kylmälaitteista ja ja kodin elektroniikasta. Siinä missä kylmälaitteiden (jääkaapit, pakastimet) kulutus on laskenut, on valaistuksen tehostumispotentiaali toistaiseksi jäänyt toteutumatta. Lisäksi kodin elektroniikan (televisiot ja tietokoneet) sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti. Miten yksittäinen ihminen voi parhaiten kiinnittää huomiota omaan sähkönkulutukseensa? Ensimmäinen askel olisi henkilökohtaisen tiedon saaminen. On vaikea säästää energiaa, jos ei tiedä, kuinka paljon sitä kuluttaa. Tietoa omasta sähkönkulutuksesta on tällä hetkellä mahdollisuus saada vain … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa