Perjantai 23.2.2007

Jouduin kiirehtimään töistä ennen aikoja kuvauksiin Eurooppalaisen Suomen julkaisua varten. Saimme poseerata yhdessä Matti Viialaisen kanssa Sörnäisissä Katri Valan puistossa. Taustalle saatiin Helsingin Energian voimalaitos syytämään hiilidioksidia yhteiseen ilmakehään. Kotona siivosin niin sähköposteja kuin kotiakin. Imuroin, kastelin kukat, pyyhin pölyt, pesin vessan ja pyykkiä, tiskasin sekä vein roskat. Näin jokaviikkoinen siivous tuli hoidettua. Samalla nautiskelin keskiviikkona tekemästämme pastasta ja soijasuikaletomaattikastikkeesta. Annukka oli lähtenyt torstaina työmatkalle Brysseliin. Tarkoitukseni oli mennä illan … Lue lisää

Torstai 22.2.2007

Osallistuin Lohjan Seudun Ympäristöyhdistyksen järjestämään vaalikeskusteluun. Paikalla oli nimekäs joukko ehdokkaita, ml. kansanedustajat Matti Saarinen (sdp), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Christina Gestrin (rkp) sekä Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jussi Patinen (kok.). Itse toimin keskustelun ja tilaisuuden puheenjohtajana Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin edustajana. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö, kierrätys, jätteenpoltto, uraanikaivokset, liikenne-kysymykset olivat paljon esillä. Lisäksi ehdokkaat saivat tehtäväkseen rutistaa käytettyjä maitopurkkeja kasaan kierrätystä varten. Kiitos paikalliselle ympäristöväelle tilaisuuden järjestämisestä! Aiemmin päivällä korviin kantautui myös tieto … Lue lisää

Keskiviikko 21.2.2007

Aamulla lähti Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tiedote koskien Lounais-Sipoosta käytävää keskustelu. Nimesimme piirin metsäasiantuntija Jyri Mikkolan kanssa Helsingin kaupungin hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuoren ja kumppaneiden käymän Sipoo-keskustelun vuoden masentavimmaksi ympäristöteoksi. Alkuillasta kävimme kirjastossa Annukan kanssa etsimässä nuotteja. Asian olisi tosin voinut yhtä hyvin hoitaa netin kautta. Päätimme myös kokeilla tavis-elämää keskellä viikkoa. Siispä laitoimme ruokaa (pastaa ja soijasuikaleita tomaattikastikkeessa) ja katsoimme vuokra-dvd-elokuvana FC Venuksen. Ihan hauska pätkä. Tosin elokuva viljelee älyllisesti köyhää … Lue lisää

Tiistaina 20.2.2007

Ilmastokeskustelu jatkuu kiivaana. EU:n ympäristöneuvosto päätti tänään Brysselissä, että EU on valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä riippumatta siitä, millä aikataululla EU:n ulkopuoliset maat etenevät. Hyvä näin. Ympäristöministeriön tiedote löytyy täältä ja KTM:n täältä. Tämä on kuitenkin riittämätön tavoite. Tarvitaan 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. On turha kuvitella, että Kiina, Intia tai vaikka Bangladesh suostuvat sitoviin päästövähennyksiin elleivät teollisuusmaat vähennä … Lue lisää

Vanhanen varoittaa ilmastokriisin torjumisesta

Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa EU:n suunnittelemien uusien yksipuolisten päästötavoitteiden seuraamuksista sanomalehti Ilkassa. Hänen mukaansa 20 prosentin päästötavoitteeseen pyrkiminen veisi pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Uskomatonta! Olisi parempi olla huolissaan ilmastokriisin seurauksista kuin päästövähennyksien myötä menetetyistä muutamista työpaikoista – varsinkin kun päästövähennysten seurauksena luodaan paljon enemmän uusia työpaikkoja. Esimerkiksi Sternin tekemä raportti (http://www.hm-treasury.gov.uk/independent_reviews/stern_review_economics_climate_change/sternreview_index.cfm) osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos … Lue lisää

Viikonloppu 16-18.2.2007

Torstaina jouduin työkiireiden takia harmikseni perumaan tapaamisen Tapio Laakson kanssa. Onneksi ehdimme illan päätteeksi Annukan kanssa kuitenkin juoksemaan. Perjantaiksi suuntasimmekin sitten Tampereelle. Tampereella järjestettiin Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallisen tutkijakoulun (YHTYMÄ) seminaari. Tapaamisen tarkoituksena oli käydä läpi valittujen jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheita ja tutkijakoulun yleisiä asioita. Tämä oli käytännössä ensimmäinen kerta kun esittelin omaa tutkimustani virallisesti. Tilaisuus oli erinomaisen antoisa. Sain paljon hyviä käytännön vinkkejä omaa tutkimustani ajatellen. YHTYMÄ-seminaarin ja lounaan jälkeen jäimme Annukan … Lue lisää

Suomi EU:n ilmastopolitiikan jarru

Ylen uutisten mukaan Suomi ei hyväksy EU-maille yksipuolista 20 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Asiasta päätettiin Suomen EU-asiain ministerivaliokunnassa. Suomi jää EU:ssa pieneen vähemmistöön tavoitetta vastustaessaan. Aivan uskomatonta touhua Suomen hallitukselta. Hävetkää Matti Vanhanen ja Mauri Pekkarinen!! Ympäristöjärjestöt ovat asiasta käärmeissään. Esimerkiksi Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteet löytyvät osoitteista: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/hiuksianostattavaa http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/hallitus-petti-ilmaston Esimerkiksi tuoreen asennekyselyn (Ajatuspaja e2) mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta totena, ja kaksi kolmesta arvioi sen olevan vakavin … Lue lisää

Keskiviikko 14.2.2007

Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa hyväksyimme edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Lisäksi valmistelimme kevätretkeä Tuusulaan ja käsittelimme monia muita asioita. Sitten muutama ajatus elämänhallinnasta. Kaiken a ja o ovat hyvät ja selkeät päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosisuunnitelmat. Näitä kannattaa tietysti päivittää jatkuvasti. Päivän tehtävälistat tulee myös priorisoida! Suunnittele työsi, työskentele suunnitelman mukaan, sovi mitä tehdään ja tee mitä sovitaan. Päivän siirtymähetket (aamuhetki, työpäivän päätteeksi ja iltahetki) ovat tärkeitä. Silloin tulee pysähtyä … Lue lisää

Tiistai 13.2.2007

Saimme maanantaina lähetetty suurimman osan H-kutsuista sen lisäksi, että kävimme juoksemassa tutun 10 kilometrin lenkin. Valitettavasti jouduin työkiireiden takia jättämään Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokouksen väliin. Tiistai aamuna suuntasin Tampereelle jatko-opintoseminaariin. Käsittelyvuorossa oli Jere Niemisen tutkimussuunnitelma hirven yhteiskunnallisesta läsnäolosta. Kiinnostavaa! Session päätteeksi olin sopinut tapamisen tutkimusohjaajani ympäristöpolitiikan professori Yrjö Hailan kanssa. Kävimme hiukan läpi tutkimuskysymyksiäni ja muutamia käytännön asioita. Lisäksi sovimme, että tulen esittelemään tutkimustani sateenvarjoseminaariin huhtikuun lopussa. Jatkossa olisi ehkä syytä … Lue lisää

HS Mielipide: Monipuolinen energiaratkaisu tarpeen

Tänään oli julkaistu myös aimmin kirjoittamani Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus. Hiukan muokattuna, mutta kuitenkin. Ohessa kirjoitus. Sen tiimoilta oli syntynyt myös keskustelua Hesarin verkkosivuilla. HS Mielipide 11.2.2007: Monipuolinen energiaratkaisu tarpeen Ilmasto- ja energiapolitiikka on aihe, jota ei tämän hetken suomalaisessa keskustelussa voi sivuuttaa. Esimerkiksi öljyjätti Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan mukaan (HS 28. 1.) tarvitaan tiukkoja hiilidioksidipäästövähennyksiä. Energiakysymystä ei yhdellä vippaskonstilla, kuten ydinvoiman lisärakentamisella ratkaista. Tuoreen kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä pitää … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa