Lauantai 10.3.2007

Kävimme aamulla juoksemassa ja vierailimme pyörien kanssa arabianrannassa lounaalla. Lueskelin Suomen Kuvalehdestä tarinoita siitä, mitä ihmisille oli tapahtunut irtisanomisien jälkeen. Hämmästyin siitä, että joku oli työskennellyt paperikoneen hoitaja Voikkaalla 40 vuotta. Samalla jäin pohtimaan sitä, mitä itse haluaisin elämälläni tai tarkemmin ottaen työurallani tehdä. Olisi aika päättää omasta ammatinvalinnasta. Jatkanko työskentelyä tietoliikenneallalla ympäristö- ja projektipäällikkönä, uppoudunko akateemiseen maailmaan jatko-opintojen myötä vai tuleeko ympäristöaktivismista ja kirjoittelusta itselleni ammatti. Monia muitakin mahdollisuuksia … Lue lisää

Perjantai 9.3.2007

EU:n huippukokouksessa päätettiin lähteä ajamaan päästöjen maailmanlaajuista leikkausta 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Ellei maailmanlaajuista sopua tule, leikataan päästöjä yksipuolisesti viidenneksellä. Ympäristöjärjestöt kiittivät sopua, mutta moittivat, että EU:n olisi tullut luvata leikata päästöjä 30 prosenttia riippumatta siitä, ovatko maailman muut suuret saastuttajat valmiita uuteen ilmastosopimukseen. Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Yksittäisten maiden osuudet sovitaan myöhemmin. Suomen kuvalehti (SK10/2007) otti perjantaisessa pääkirjoituksessaan myönteisen kannan … Lue lisää

Keskiviikko 7.3.2007

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi. Itse en vielä ole tehnyt lopullista päätöstä sen suhteen ketä äänestän. Potentiaalisia ehdokkaita (Helsingin vaalipiiristä) ovat mm. Tapio Laakso, Heikki Korpela, Mari Puoskari, Johanna Sumuvuori, Anni Sinnemäki ja Pekka Haavisto. Myös Thomas Wallgren ja Paavo Arhinmäki voisivat tulla kyseeseen. Huomasin, että Korvenrantakin oli omassa blogissaan pohdiskellut äänestyspäätöstään ja luonut samalla hyviä kriteerejä ehdokkaille oman äänestyspäätöksensä suhteen. Erityisesti kehoitan äänestäjiä varomaan ehdokkaiden ekobluffia. Suomen luonnonsuojeluliitto laittoikin tänään aiheesta … Lue lisää

Tiistai 6.3.2007

Kirjoittelin aikaisemminkin jotain elämänhallinnasta. Tässä seuraa hiukan jatkoa elämänhallinnasta, kommunikoinnista ja kokouskäytännöistä. On tärkeää, että on kirkkaat, itseä innostavat tavoitteet. Tästä on helppo johtaa kuukausi-, viikko- ja päiväkohtaiset suunnitelmat ja työlistat. Priorisoidut tehtävälistat auttavat siinä, että teen sitä mikä on olennaista ja tärkeää. Ennen asioiden priorisointia pitää tavoitteet tietysti olla selvillä, asiat paperilla ja turhat asiat karsittu pois (posteriorisointi). Tämän jälkeen voi harkita sitä, voiko joitain asioita delegoida. Delegoinnissa on … Lue lisää

Lauantai 3.3.2007

Sain Annukalta joululahjaksi hemmottelupäivän. Tänään oli aika lunastaa lahja. Pitkien aamu-unien ja sänkyyn kannetun aamupalan jälkeen ohjelmassa oli keskustelua elämästä ja keskiluokkaisuudesta. Tämän jälkeen minut vietiin lounaalle kahvila-ravintola Silvopleehen (http://www.silvoplee.com/). Suosittelen lämpimästi! Lounaan jälkeen vierailimme Ateneumin (http://www.ateneum.fi/) Eläinten aika -näyttelyssä. Kahvilla piipahdimme keskustakirjastossa (http://www.myspace.com/keskustakirjasto) ennen matkaa Kiasmaan (http://www.kiasma.fi/) ja Idästä tuulee -näyttelyyn. Illan päätteeksi kävimme nauttimassa iltapalaksi muutaman tapaksen ravintola Kipinässä (http://www.marcante.fi/kipina/) ennen elokuvaa Miehen työ (http://www.miehentyo.fi/). Aika raskasta katsottavaa. … Lue lisää

Torstaina 1.3.2007

Toimin puheenjohtajana Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Asialistalla oli mm. ajankohtaiskatsaus kansainvälisiin kysymyksiin, kotimaiseen energia- ja ilmastotoimintaan, liiton toimintasuunnitelmaan ja projekteihin. Lisäksi kävimme läpi ja muokkasimme liiton energia- ja ilmastoviestejä. Mukana EI-valiokunnassa on paljon aktiivisia toimijoita. Hienoa! Yli 200 tutkijaa on jo vedonnut maa- ja metsätalousministerille osoitetussa avoimessa kirjeessä luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta. Hyvä! Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi täältä.  Myös kansanedustaja Oras Tynkkynen lähetti avoimen kirjeen ministeri … Lue lisää

Keskiviikko 28.2.2007

Osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton norppamerkityn ekoenergian energianeuvoston kokoukseen. Käsittelimme lähinnä sopimusasioita, kriteerejä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä. Luonnonsuojeluliitosta suuntasin kohti keskustaa ja Vihreiden 20-vuotisjuhlia. Paikalla oli vaikuttava joukko entisiä ja nykyisiä vihreitä vaikuttajia. Illan mittaan käytiin hyviä keskusteluja. Seuraava lukuvinkki onkin Vihreiden historiikki: ”Edellä! Vihreä liitto 20 vuotta” http://www.vihreat.fi/fi/node/1759 Eduskuntavaaleja käydään tällä hetkellä selvästi vihreillä teemoilla. Nämä aiheet ovat ilmastonmuutos ja perustulo. Nyt vaatisikin vihreiltä näyttäviä ulostuloja, jotta muut puolueet eivät ota … Lue lisää

Tiistai 27.2.2007

Uutisten mukaan Lontoon kaupunki aikoo leikkata hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Siinä hyvä haste Suomelle ja vaikka Helsingille. Kuka ottaisi pallon vastaan? Olin koko päivän Tampereella jatko-opintoihin kuuluvassa sateenvarjoseminaarissa eli umbrellassa. Tällä kertaa käsittelimme yleisesti jatko-opntoihin liittyviä kysymyksiä. Moni asia selkeytyi kummasti. Matkalla Tampereelta Helsinkiin järjestelin erilaisia H-projektiin liittyviä asioita. Illaksi suuntasin ympäristöjärjestöjen järjestämään liikenneaiheiseen vaalipaneeliin. Toimin keskustelun puheenjohtajana. Olikin ilahduttavaa, kuinka kaikista puolueista löytyi tukea … Lue lisää

Maanantaina 26.2.2007

Sipoolaiset tyrmäsivät kuntansa rajasiirron sunnuntain kansanäänestyksessä. Yli 93 prosenttia äänestäneistä oli rajasiirtoa vastaan. Helsinki sai näpeilleen. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin viime viikkoinen tiedote aiheesta löytyy täältä. Päivän linkkinä toimikoon opintokokonaisuus ekoanarkistisesta sivilisaatiokritiikistä ja eko-primitivismistä. Samaan aihepiiriin liittyen on syytä suositella myös Ecological Politics -journaalia, joka löytyy artikkeleineen täältä. Tapahtui päivän aikana kaikkea muutakin. Sain viimeisteltyä ja lähetettyä 1990- ja 2000-luvun ympäristöliikettä käsittelevän artikkelini. Teksti on tarkoitus julkaista suomalaisen luonnonsuojeluliikkeen historiaa käsittelevässä kirjassa. … Lue lisää

Viikonloppu 24.-25.2.2007

Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen kokous alkoi tuttuun tapaan aamulla kello kymmeneltä. Asialistalle oli kertynyt poikkeuksellisen paljon kimurantteja kysymyksiä. Keskustelimme hiukan mm. toukokuun liittokokouksessa tehtävistä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajan valinnoista. Olen itse ilmoittautunut ehdokkaaksi Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Luonnonsuojeluliiton hallituksen kokouksessa kävimme läpi ajankohtaisia jäteasioita (Vaasan hallinto-oikeuden päästös Ekokemin polttolaitoksen ympäristölupavalituksestamme), vuoden 2006 toimintakertomusta, metsä- ja suostrategiaa, Taiga Rescue Networkin tilannetta, ansiomerkkihakemuksia, liiton maaomaisuutta koskevaa ostotarjousta, eri matkaraportteja sekä mm. liiton energia- ja … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa