Muistan lapsuuteni mummolassa vietetyt joulut. Tavaraa ja lahjoja oli vähän, mutta ne olivat sitäkin arvostetumpia.
Itse sain lapsena valita yleensä yhden lahjan. Tuolloin sain aina jotain sellaista, jota oikeasti halusin. Usein valintani kohdistui legoihin.
Vuosien myötä avaruuslegosarjani oli varsin vaikuttava.
Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa vietetään tänään (2.12.2014) yrittäjä-iltaa.
Olen itsekin osakkaana yhdessä pienessä ympäristöalan konsultointiyrityksessä ja miettinyt sitä kautta paljon keinoja yrittäjyyden edistämiseksi.
Nykyään yhä useampi työntekijä liikkuu työsuhteen, opintojen, vanhempainvapaan ja yrittäjyyden välimaastoissa. Nämä työmuodot täytyy tunnista entistä paremmin ja poistaa verotuksessa sekä sosiaaliturvassa olevat epäkohdat.
Ohessa lyhyesti 3 teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi:
Tänään 28.11.2014 vietetään Älä osta mitään -päivää teemalla Krääsätön joulu!
Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.
Sopivasti MTV3 Huomenta Suomi kyseli aamulla Twitterissä: ”Aamun gallup: Paljon ajattelit tänä vuonna laittaa rahaa joululahjoihin?” Oma vastaukseni oli seuraava: ”En yhtään. Mielummin aineettomia palvelulahjoja. Krääsätön joulu. Ja tänään Älä osta mitään -päivä :)”
Kirjoitin aiheesta tällä viikolla myös Kirkko & Kaupunki -lehteen. Alla kirjoittamani kolumni kokonaisuudessaan.
Krääsätön joulu
Tiedätkö tunteen, kun saat lahjan, jota et oikeasti tarvitse? Krääsää, joka vie kaappitilaa. Sinulla on tavara, joka pitää säilyttää vain siitä syystä, että sitä ei kehtaa laittaa kierrätykseen, koska sen antoi sinulle tärkeä ihminen.
Usein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.
Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.
On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.
Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla.
Osallistuin sunnuntaina 16.11.2014 Stadin aikapankin 5-vuotisjuhliin Helsingin Rauhanasemalla. Minulla oli kunnia käyttää tilaisuudessa lyhyt puheenvuoro, jossa pohdiskelin aikapankkitoiminnan ympäristövaikutuksia. Kiihtyvä sukupuuttoaalto, syvenevä ilmastokriisi ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Siinä on tämän sukupolven tärkeimmät haasteet. Samalla tavalla emme voi jatkaa. Luonnonvarojen kulutuksen sijaan kannattaa suosia esimerkiksi palveluita. Miten Stadin aikapankki tai aikapankkitoiminta liittyy tähän? Aika paljon. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta aikapankkitoiminta auttaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että siihen sopeutumisessa. Ohessa on kolme syytä … Lue lisää
Helsingin Sanomat uutisoi 12.11.2014 Helsingin kaupunginvaltuutettujen tulotiedot.
Siinä missä keskiverto suomalainen työssäkävijä tienaa noin 38 000 euroa vuodessa, olivat Helsingin kaupunginvaltuutettujen keskitulot yli 75 000 euroa vuodessa.
Esimerkiksi vihreiden valtuustoryhmissä (koko pääkaupunkiseudulla) keskitulot olivat Helsingin Sanomien tietojen mukaan 60 295 euroa vuodessa. Vastaavasti kokoomuksen valtuutettujen ansiot olivat 81 205 euroa, Vasemmistoliiton 72 549 euroa ja Sdp:n 68 646 euroa vuodessa.
Ohessa on avoimuuden hengessä tietoni omista palkka- ja pääomatuloista.
Vuonna 2013 olen saanut yhteensä 34 767,87 euroa ansiotuloja. Tämän lisäksi olen saanut pääomatuloja puolisoni kanssa puoliksi omistamasta sijoitusasunnosta 3618,50 euroa ja lapsen kotihoidon tukea 5819,22 euroa.
Talvivaaran kaivos ajautui 6.11.2014 kriisiin, kun Talvivaara Sotkamo Oy ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin.
Tilanne on huolestuttava: Kaivosalueella on valtava määrä jätevesiä ja saastunutta maa-alaa. Tehtyjen ympäristötuhojen siivoaminen tulee olemaan kallista ja homma uhkaa jäädä yhteiskunnan maksettavaksi. Saastuttaja maksaa periaate jää toteutumatta.
Kommentoin asiaa tuoreeltaan mm. Ylelle ja MTV3:lle.
Itse pidän kaivostoiminnan hallittua alasajoa järkevimpänä vaihtoehtona. Jos toimintaa yritetään jatkaa, kustannukset kasvavat ja ympäristövahingot lisääntyvät.
Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu vuoden 17. Kokoukseensa keskiviikkona 5.11.2014 klo 16 alkaen.
Kokouksen tärkeimpänä asiana on keskustelu vuoden 2015 talousarviosta. Käytännössä nyt käydään keskustelua ja viikon päästä esitys hyväksytään.
Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavan kautta.
Yleinen talouskehitys näyttää kuntapolitiikan kannata haastavalta. Suomen talous on supistunut eikä talouden odoteta kasvavan tulevina vuosina voimakkaasti. Samaan aikaan myös kuntien valtionosuudet supistuvat.
Synkistä talousnäkymistä huolimatta talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että opetukseen kohdennetaan lisää 7 miljoonaa euroa sekä sosiaali- ja terveystoimeen 2,5 miljoonaa euroa.
Rahat kaivetaan olemassa olevista menoista eli kokonaiskustannukset eivät kasva. Suurimmat säästökohteet ovat kaupungin sisäinen hallinto. Rahaa opetukselle ja sosiaali- ja terveystoimelle siirretään keskushallinnosta sekä eri virastojen tukipalveluista.
Erityisen hienoa on, että investointisuunnitelmissa myös keskustakirjastolle kaivettiin vaadittavat rahat. Näin hanke on vahvassa myötätuulessa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Ohessa kaupungin tulot ja menot hiukan tarkemmin.
Kansalaisjärjestöt osoittivat la 11.10.2014 Helsingissä ja 400 eri kaupungissä mieltä Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä vapaakauppaneuvotteluja (TTIP) vastaan.
Luonto-Liitto oli mukana Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa.
“Kauppasopimuksia on perusteltu Euroopan talouskasvun edistämisellä, uusilla työpaikoilla ja investoinneilla, mutta toteutuessaan kauppasopimus palvelisi kuitenkin enemmän monikansallisia suuryrityksiä ja olisi pahimmassa tapauksessa uhka demokratialle ja ympäristölle”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius järjestön tiedotteessa.
Alla Luonto-Liiton tiedote kokonaisuudessaan.
Maanantaina 6.10.2014 julkaistiin Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle sekä itsenäisen professoriryhmän raportti Hyvän energiapolitiikan perusteet. Tiistaina 7.10. eduskunta keskusteli myös pääministerin ilmoituksesta koskien energiapolitiikan kokonaisuutta. Professoriryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota energiaratkaisujen talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Näistä tulisi johtaa energiapolitiikan arvioinnin kriteerit, jotka ovat (1) Suomelle ominaisten resurssien hyödyntäminen, (2) saatavuus ja varmuus, (3) päästöt ja (4) energiakustannukset. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Käytännössä siis noin … Lue lisää
Viiankiaapa 💚🌍
Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.
Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.
Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.
Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.
Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Tänään linturetkellä Vuosaaren huipulla. Mukana menossa mm kapustarinta, kiuru, varpushaukka, mehiläishaukka ja merikotka. Uusina lajeina itselle hiirihaukka ja piekana. Nyt jo 111 pinnaa tänä vuonna!
Ihan mahtavaa, että @tringa.ry järjestää lintuopastuksia! Kiitos!
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.
Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä
”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.
Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).
Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?
Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!
Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa!
Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.
Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.
Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.
Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.
Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.
Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Välillä täysmatkaa ja sitten taas sprinttiä!
Oittaalla Heltri Cupin päätöskilpailu Eliminator. Käytännössä kisamuoto, jossa suoritetaan triathlonin pikamatkaakin lyhyempää super sprint -matkaa maksimissaan viisi kertaa peräkkäin.
-uinti n. 300 m
-pyörä n. 5 km
-juoksu n. 2 km
Jokaisella kierroksella on aikarajat ja suoritusaika jokaiselle ”kierrokselle” lyhenee.
Matkat piti suorittaa seuraavasti
1. kierros 38 min
2. kierros 33 min
3. kierros 28 min
4. kierros 25 min
Itse ehdin vielä neljännelle kierrokselle, mutta viimeiselle viidennelle kierrokselle ei vauhti enää riittänyt.
Mahtava tapahtuma vaikka en kilpailemisesta tykkääkään. Tänä keväänä ja kesänä olen kuitenkin halunnut haastaa itseäni ja olen osallistunut jokaiseen Heltri Cupin osakilpailuun.
Tuollaisessa yhteislähdössä ja lyhyessä uinnissa on myös ikävät puolensa. Vedessä tulee väkisin kontakteja ja törmäyksiä. Pitää olla kohtalaisen vahva luotto omaan uintitaitoon, että ei mene paniikkiin. Lisäksi itselle kävi harmittava takaisku kun jossain törmäyksessa kanssauimariin kävi niin, että oura-sormus tippui Bodominjärven syvyyksiin. 😢 Oppi on, että olisi kannattanut ottaa se pois ennen kisaa.
Muissa osakilpailussa olen lähtenyt aina tarkoituksella viimeisenä ja välttänyt ruuhkaa sekä ohitellut sitten rauhassa, jos on ollut hitaampia. Tässä oli kuitenkin niin paljon minuuttipeliä, että ei voinut jäädä ihan viimeiseksi hengailemaan vaikka pyrinkin lähtemään aina uudelle kierrokselle viimeisten joukosta.
Iso kiitos @helsinkitriathlon ja kiitos kuvista loistava @zopelaura
Norjaa hehkutetaan hienona matkakohteena ja kyllähän se sitä onkin. Kaunista luontoa, merta, vuoristoa, vuonoja, puroja ja putouksia, metsää ja hienoa kulttuuria. Yhteiskunta toimii, ihmisiin voi luottaa ja yhteiskunta pyörii uusiutuvilla energialähteillä ja kulkee sähköautoilla. Varsinkin maata pitkin junilla ja busseilla matkatessa Norja antaa parastaan.
Sitten on toinenkin puoli Norjaa. Likainen öljy. Vedet pilaava kalankasvatus. Pilalle rakennetut vuoret ja tunturit. Metsähakkuita siellä sun täällä. Satamassa LNG-laitos polttaa kaasua ilmaan. Turisteja kuljetetaan pikaveneillä häiritsemään valaita. Surkea vegaaniruokatarjonta verrattuna Suomeen tai Ruotsiin. Kauppahallissa on myynnissä pelkkiä kuolleita kaloja ja eläviä jättiläismäisen kokoisia taskurapuja.
Norjaa voisi ihan yhtä hyvin boikotoida.
Reissuilla aina muistaa myös sen, miten yliarvostettua matkailu oikeastaan onkaan. Se vie aikaa ja rahaa sekä aiheuttaa paljon stressiä vaikka toki se monille onkin välttämätön tapa hakea irtiottoa arjesta. Silti. Helsingissä ja Suomessa on lähellä matalalla kynnyksellä upeita ja hienoja paikkoja kaipasit sitten luontoa, kaupunkikulttuuria tai muita huvituksia.
Vähintään yhtä hienoja elämyksiä voi saada vaikka istumalla iltaa Päijänteen rannalla.
Norja. Bergen. Kiivettin 12-vuotiaan kanssa 1333 porrasta Ulriken-vuoren huipulle ja takaisin alas. Helppo ja kaunis reitti. Monet olivat tekemässä portaissa juoksutreeniä. Matkalle mahtui vuoristonäkymien lisäksi upeaa metsää ja kauniita puroja.
Tämän jälkeen käytiin vielä Floyenin huipulla katselemassa Bergeniä ja tehtiin kukkulan päällä kiva kävely muutaman pikkujärven ympäri kauniissa taikametsämaisemissa.
Kello on asettanut tavoitteeksi kiivetä vähintään 10 kerrosta portaita päivässä. Tässä se ylittyi 27-kertaisesti eli 270 kerrosta mentiin ylöspäin.
Tämä maatapitkin julkisilla matkustaminen on kyllä hienoa. Seuraavaksi Etelä-Norjan kierros jatkuu junalla Bergenistä takaisin Osloon. Luvassa Euroopan upeimmat junamaisemat. Sellaiset maisemat, että niitä ei voi kokea ja nähdä kuin junasta!
Maatapitkin Etela-Norjan kierroksella. Preikestolen. Yksi maailman upeimmista luontokohteista. Ja sen veroinen. Upeaa oli olla hetki maailman reunalla. Siinä ihminen on aika pieni.
#maatapitkin #norja #preikestolen
Kesän #vegaani kahvila #caferaparperimeri vielä tällä viikolla Helsingissä Kumpulan koulukasvitarhalla. Samalla voi ottaa nokoset riippumatossa ja syödä musta- ja punaherukoita suoraan pensaista. Pyörällä pääsee mestoille. Vahva suositus!
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.
Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.
Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.
Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.
Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
