Stadin aikapankki 5-vuotta: Kolme syytä suosia aikapankkitoimintaa

Stadin aikapankki Ruby Van Der Wekken ja Tuuli Hirvilammi

Osallistuin sunnuntaina 16.11.2014 Stadin aikapankin 5-vuotisjuhliin Helsingin Rauhanasemalla.

Minulla oli kunnia käyttää tilaisuudessa lyhyt puheenvuoro, jossa pohdiskelin aikapankkitoiminnan ympäristövaikutuksia.

Kiihtyvä sukupuuttoaalto, syvenevä ilmastokriisi ja näiden taustalla oleva luonnonvarojen ylikulutus. Siinä on tämän sukupolven tärkeimmät haasteet.

Samalla tavalla emme voi jatkaa. Luonnonvarojen kulutuksen sijaan kannattaa suosia esimerkiksi palveluita.

Miten Stadin aikapankki tai aikapankkitoiminta liittyy tähän? Aika paljon.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta aikapankkitoiminta auttaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että siihen sopeutumisessa.

Ohessa on kolme syytä suosia aikapankkitoimintaa:

1. Aikapankki vähentää luonnonvarojen kulutusta ja edistää palvelutaloutta

Aikapankin avulla siirrytään kulutusyhteiskunnnasta palveluyhteiskuntaan. Tällä hetkellä tavaroiden kulutus kuormittaa ympäristöä eikä sama meno voi jatkua. Monet luonnonvarat hupenevat kovaa vauhtia.

Aikapankissa voi lainata toisilta kestokulutushyödykkeitä, mikä vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöönottoa. Aikapankin toiminta vähentää ympäristökuormaa kun tavaroita lainataan, korjataan ja jaetaan sen sijaan, että hankitaan aina uusia.

2. Aikapankki kasvattaa sosiaalista pääomaa

Esimerkiksi meidän perhe tapasi vuosia sitten uuden naapurin Stadin aikapankin kautta. Puolisoni kävi tekemässä naapurillemme kielenhuoltopalvelua. Tästä on jäänyt pysyvä ystävyyssuhde. Myös lapsemme ovat hyviä ystäviä. Näin Stadin aikapankki on ollut yhtenä tekijänä luomassa tärkeää sosiaalista pääomaa omassa arjessani.

Vastaavia kohtaamisia ja pysyviä sosiaalisia suhteita on aikapankin kautta luotu vaikka kuinka paljon. On lopulta ympäristönkin kannalta parempi, että ihmiset kasvattavat mieluummin sosiaalista kuin taloudellista tai materiaalista pääomaa.

3. Aikapankki toimii varajärjestelmänä kun kaikki muu romahtaa.

Sosiaaliset verkostot ja vaihtoehtoiset vaihdantajärjestelmät ovat avainasemassa, kun ilmastokaaos etenee, fossiilikapitalismikupla puhkeaa tai jos koko talousjärjestelmä romahtaa.

Jos talousjärjestelmä romahtaa, tarvitaan silti joku tapa, jota kautta voimme vaihtaa palveluita ja osittaa töitä. Aikapankkitoiminta on tähän yksi hyvä varajärjestelmä.

Aikapankin toimintaan osallistuminen on ympäristöteko, jonka avulla saa pienennettyä omaa ympäristökuormitusta, kasvatettua sosiaalista pääomaa sekä luotua vaihtoehtoisia järjestelmiä välttämättömien tuotteiden ja palveluiden saamiseksi.

Tämän lisäksi aikapankkitoiminta on omalta osaltaan lisäämässä aktiivista kansalaistoimintaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. On erityisen hienoa, että esimerkiksi Stadin aikapankissa kaikkien työ on yhtä arvokasta.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa