Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

Leo Stranius ja energiakäänneUsein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.

Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.

On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.

Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla.

1. Polkuriippuvuus. Ensinnäkin Fennovoiman ydinvoimahanke johtaisi Suomen energiapolitiikan polkuriippuvuuteen. Mahdolliset investoinnit ydinvoimaan lukitsisivat energiantuotannon vuosikymmeniksi vanhentuneeseen teknologiaan. Tämä jättäisi vain vähän tilaa energiatehokkuudelle ja uusiutuville energialähteille.

2. Riippuvuus Venäjästä. Toisekseen ydinvoima, erityisesti Fennovoima, on nykyisessä epävakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa suuri riski. Venäjän kehitys nähtiin yhteiskuntatieteissä länsimaistuvana vielä joitakin vuosia sitten. Nykyistä käännettä ei ole osattu ennustaa.

3. Liikkumavara. Kolmanneksi Suomi on suurten muutosten edessä. Emme tiedä tarkalleen, mitä nuo muutokset tulevat olemaan. Tässä tilanteessa on tärkeää säilyttää yhteiskunnallinen liikkumavara ja joustavuus sen sijaan, että lisäämme riippuvuutta venäläisestä ydinvoimasta.

Puhdas energiakäänne tehdään ydinvoiman sijaan bioenergialla, auringolla, tuulella ja biokaasulla. Hajautetulle uusiutuvalle energiantuotannolle kannattaa jättää reilusti tilaa.

Aurinkotuotannon hintakehitysEsimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat kaikki valinneet toisenlaisen tien. Aurinkoenergian tuotantokustannus on Suomessa romahtanut. Puhtaan energian hinta tulee olemaan pian selvästi kilpailukykyisempää kuin likainen ruskea energia.

Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Tämä on noin miljoona euroa vuorokauden jokaisena tuntina. Tätä kustannusta kannattaa mieluummin vähentää kuin kasvattaa.

Lähienergialiitto järjesti (25.11.2014) eduskunnassa seminaarin aiheesta tulevaisuuden energiat ja Suomi. Tilaisuudessa Lähienergialiiton puheenjohtaja ja professori Raimo Lovio käytti hyvän kommenttipuheenvuoron.

Lovion mukaan Nokia ei aikanaan menestynyt sillä, että yhtiö odotteli kansainvälisiä sopimuksia tai EU:n tavoitteita matkapuhelinmarkkinoiden luomiseksi. Kyse oli pikemminkin siitä, että luotiin standardit ja kotimarkkinat sekä asetettiin omat kunnianhimoiset tavoitteet.

Paneelikeskustelussa mukana olleen professori Peter Lundin mukaan Suomessa on EU:ssa eniten biomassaa ja tuulivoimapotentiaalia henkeä kohden sekä aurinkoa Keski-Euroopan verran. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä.

Mikäli Suomi haluaa menestyä puhtaan teknologian alalla maailmassa, jossa uusiutuvat energialähteet kasvavat huumaavaa vauhtia ja päästöjä tullaan vähentämään dramaattisesti, tarkoittaa se sitä, että tuumasta toimeen kannattaa ryhtyä heti.

Ilman omia aktiivisia toimia jämähdämme 1970-luvun energiapolitiikkaan. Fennovoiman lisärakentaminen lukitsisi Suomen energiapolitiikan väärälle uralle.

2 kommenttia artikkeliin ”Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen”

  1. Energian loppukäyttö Suomessa on n. 300 TWh vuodessa. Fennovoima tulee tuottamaan tästä n. 10 TWh. Siis n. 3,5 %. Miten voitte sanoa:

    ”Tämä jättäisi vain vähän tilaa energiatehokkuudelle ja uusiutuville energialähteille.”

    Minusta siihen jää tilaa vielä vaikka kuinka paljon.

    • Ehkä parempi olisi verrata siihen, kuinka paljon Suomessa otetaan energiakapasiteettia käyttöön vuosittain tai kymmenessä vuodessa. Silloin tilaa jää olennaisesti vähemmän.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa