Vapaakauppasopimukset uhkaavat ympäristöä, kansalaisoikeuksia ja demokratiaa

TTIP mielenosoitus HelsingissäKansalaisjärjestöt osoittivat la 11.10.2014 Helsingissä ja 400 eri kaupungissä mieltä Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä vapaakauppaneuvotteluja (TTIP) vastaan.

Luonto-Liitto oli mukana Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa.

“Kauppasopimuksia on perusteltu Euroopan talouskasvun edistämisellä, uusilla työpaikoilla ja investoinneilla, mutta toteutuessaan kauppasopimus palvelisi kuitenkin enemmän monikansallisia suuryrityksiä ja olisi pahimmassa tapauksessa uhka demokratialle ja ympäristölle”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius järjestön tiedotteessa.

Alla Luonto-Liiton tiedote kokonaisuudessaan.

Vapaakauppasopimukset uhkaavat ympäristöä, kansalaisoikeuksia ja demokratiaa

Luonto-Liitto järjestää huomenna yhdessä monien muiden järjestöjen ja tahojen kanssa TTIP-, CETA- ja TISA -vapaakauppaneuvotteluiden vastaisen toimintapäivän.

Vapaakauppasopimukset uhkaavat ympäristöä, kansalaisoikeuksia ja demokratiaa

Heinäkuussa 2013 Yhdysvallat ja Euroopan unioni aloittivat neuvottelut yhteisestä transatlanttisesta investointi- ja vapaakauppasopimuksesta eli TTIP:stä. Sopimuksessa on kyse yhtenäisen vapaakauppalainsäädännön luomisesta, mikä vähentäisi kaupan ja investoinnin esteitä Yhdysvaltojen ja Euroopan väliltä. CETA on samankaltainen sopimus kuin TTIP, mutta Euroopan unionin ja Kanadan välillä. TISA-sopimus vapauttaisi julkisten palveluiden markkinat.

“Kauppasopimuksia on perusteltu Euroopan talouskasvun edistämisellä, uusilla työpaikoilla ja investoinneilla, mutta toteutuessaan kauppasopimus palvelisi kuitenkin enemmän monikansallisia suuryrityksiä ja olisi pahimmassa tapauksessa uhka demokratialle ja ympäristölle”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Euroopan parlamentin äänestää TTIP-sopimuksesta viimeistään vuonna 2016. Mikäli sopimus hyväksytään, tulee se koskemaan koko Euroopan unionin aluetta eikä erillisellä valtiolla ole siihen sanomista äänestyksen jälkeen.

“Neuvotteluja on käyty suljetuin ovin, eikä kansalaisilla ole juuri tietoa sopimusten tarkoista ehdoista. Ongelma on myös siinä, että myös Euroopan parlamentin jäsenet ovat yhtä tietämättömiä tarkoista ehdoista ja juuri heidän pitäisi äänestää asiasta myöhemmin”, Tea Tawast Luonto-Liitosta sanoo.

Luonnonsuojelulaissa määritellään Suomen luonnonsuojelualueet, joihin ei saa kajota ympäristöarvon takia. Toteutuessaan vapaakauppasopimukset voivat kuitenkin uhata niin Suomen kuin monen muun Euroopan maan ympäristölainsäädäntöä. Sopimukset mahdollistavat sen, että yhtiöt nostavat kanteen itsenäisiä valtioita vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, mikäli yhtiöt katsovat itsenäisen valtion heikentävän niiden mahdollisuuteen tuottaa voittoa.

“Tämä yksinkertaisuudessaan voi tarkoittaa sitä, että yhtiö haastaa Suomen valtion oikeuteen, mikäli Suomen laissa on esteitä tuottaa voittoja yhtiölle. Esimerkiksi kaivosyritys voi haastaa Suomen oikeuteen, koska luonnonsuojelulaki estää yrityksen toiminnan luonnonsuojelualueella. Mikäli yritys voittaa välimiesmenettelyssä, se voi päästä tuhoamaan kallisarvoista luontoa Suomen laista huolimatta”, Stranius kertoo.

Lisäksi sopimukset voivat tuoda kauppojen hyllyille ruoka-aineita, jotka Yhdysvalloissa ovat hyväksyttyjä, mutta jotka ovat Euroopassa kiellettyjä. Suomalainenkin saattaa tietämättään ostaa geenimuunneltua ruokaa, koska siinä ei ole mainintaa geenimuuntelusta sekä antibiooteilla kasvatettua ja kloorilla steriloitua lihaa. Vapaakauppasopimus voi siis olla vakava riski myös ihmisten terveydelle.

Samalla maataloudessa tariffi voidaan poistaa kokonaan, mikä tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltojen isot maatalousyritykset voivat syöstä pienemmät yrittäjät kokonaan markkinoilta alas. Uhkana voi olla ruokateollisuuden yksipuolistuminen.

Vapaakauppasopimusten vastainen toimintapäivä järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Helsingissä.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/332584280253449/

Lisätietoja:

Leo Stranius
toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto
puh. 040 754 7371
leo.stranius(at)luontoliitto.fi

Tea Tawast
Luonto-Liitto
tea.tawast(at)luontoliitto.fi

Yksi kommentti artikkeliin ”Vapaakauppasopimukset uhkaavat ympäristöä, kansalaisoikeuksia ja demokratiaa”

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa