Viisi vinkkiä talvipyöräilyyn

Pyöräilyä-HelsingissäTänään (24.11.2015) oli ensimmäinen päivä kun pyörätiet olivat Helsingissä jäässä.

Monilla pyöräkausi päättyy jo aikaisin syksyllä. Ei ole kuitenkaan ei ole kuitenkaan mitään hyvää syytä olla jatkamatta pyöräilyä läpi talven.

Onhan pyöräily kaikkein ekologisin, terveellisin ja tehokkain tapa liikkua paikasta toiseen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Tästä lähtee myös Pyöräliiton erinomainen Pyöräilytalvi-kampanja.

Olen aiemmin kirjoittanut talvipyöräilystä tänne:
Talvipyöräily ei ole extreme-urheilua: Viisi vinkkiä tulevaan talveen

Ohessa vinkit talvipyöräilyyn uuden kauden aluksi uudestaan:

Lue lisää

Auton vapaapäivä

HSY_pyöräily_kuvaaja_suvi-tuuli_kankaanpääMiltä tuntuu ajaa sähköpyörällä? Entä kulkeeko tavarafillari kevyemmin sähköavustuksella?

Auton vapaapäivänä, tiistaina 22.9., pääsee Iso Roobertinkadulla testaamaan erilaisia sähkömenopelejä ja viettämään iloista iltapäivää pyöräilyn parissa.

Auton vapaapäivänä Iso Roobertinkadulla saat kuulla Fillaripianistin soittoa, nauttia ruokapyörien tarjonnasta, polkea juontaja Peltsin mikrofoniin polkusähköt, kuulla kaupunkipyörien uusimmat suunnitelmat ja oppia lisää talvipyöräilystä.

Lue lisää

Kokemuksia Helsingin liikenneturvallisuudesta

Leo Stranius pyöräileeKaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskusteltiin 9.9.2015 liikenneturvallisuudesta.

Helsingissä pyöräkaistat tulisi suunnitella ja toteuttaa osaksi autokaistoja sekä lisätä valvontaa nopeusrajoitusten noudattamisessa ja pysäköinnissä. Tärkein yksittäinen keino on kuitenkin nopeusrajoitusten alentaminen.

Uskon, että Helsinki voi tehdä vielä paljon liikenneturvallisuuden edistämiseksi.

Ohessa kolme erilaista kokemusta juuri siltä päivältä (9.9.2015), jolloin kaupunginvaltuuston kokouksessa asiasta keskusteltiin.

Lue lisää

Tunnelmia: Tour De Helsinki 2015

Tour De Helsinki - Leo StraniusElokuun viimeisenä sunnuntaina (30.8.) oli poikkeuksellisen paljon maantiepyöräilijöitä liikkeellä kun järjestyksessä kymmenes Tour De Helsinki starttasi pyöräilystadionin tuntumasta Mäkelänkadulta.

Tapahtumaan oli ilmoittautunut ennätyksellisesti 2254 osallistujaa. Itselleni tämä oli elämäni ensimmäinen Tour De Helsinki.

Auringon paistaessa lähdin ajamaan 140,1 kilometrin matkaa 30 km/h vauhtia ajavien jänisten tuntumassa.

Lue lisää

Vauvan hoito-opas: Vauvat ja polkupyöräily

Vauvan kanssa pyöräily Kevät ja pyöräilykausi on täällä! Miten lähteä liikkeelle pyörällä vauvan kanssa?

Tähän kysymykseen antaa vastauksen mm. Vauva-lehden välissä jaettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vauvan hoito-opas.

Ihmettelin blogissani pari vuotta sitten sitä, että oppaassa oli omistettu oma osuutensa vauvan kanssa autoilulle, mutta ei sanaakaan vauvan kanssa polkupyöräilystä.

Kirjoitukseni johti siihen, että sain pyynnön kirjoittaa seuraavaan painokseen oman osionsa vauvan kanssa pyöräilystä. Tänä vuonna tämä kirjoittamani ohjeistus oli oppaassa jo toista kertaa.

Näin huomattava joukko pienten lasten vanhempia saa tietoa siitä, miten vauvan kanssa voi lähteä liikkeelle pyörällä.

Kevät tulee ja uusi pyöräilykausi on taas alussa. Alla kirjoittamani teksti kokonaisuudessaan.

Innostavia pyöräilykelejä vauvan kanssa tai ilman!

Lue lisää

Raportti: Kaupunginvaltuusto 26.11.2014: Sähkölauttoja Helsinkiin

Sähkölautta HelsinkiinKaupunginvaltuuston kokouksessa 26.11.2014 valitsimme kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi Anni Sinnemäen äänin 49-34 (2 tyhjää).

Oheisessa Helsingin Sanomien videossa pääsen antamaan onnitteluhalauksen Annille. Paljon onnea Anni Sinnemäki!

Samassa kokouksessa myös aloitteeni työsuhdepyörien saamiseksi kaupungin työntekijöille palautettiin uudelleen valmisteluun niin, että virastot voivat niin halutessaan omien budjettiensa puitteissa ottaa käyttöön työsuhdepolkupyörät.

Tämän lisäksi hyväksyttiin vielä valtuustoaloitteeni tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä. Kaupunginvaltuuston päätös täällä.

Kaiken lisäksi valtuustoaloitteeni sähkölautan saamiseksi Helsinkiin allekirjoitti huimat 52 kaupunginvaltuutettua.

Alla aloite kokonaisuudessaan. Toivottavasti Helsingissä uskalletaan Tukholman tapaan kokeilla sähkölautan käyttöä matkustajaliikenteessä. Sähkölautta vähentäisi merkittävästi niin päästöjä kuin polttoaineen kulutustakin.

Lue lisää

Työsuhdepyörät Helsingin kaupungin työntekijöille

Työsuhdepyörien käyttöönottaminen äänestystulos 26112014Kaupunginvaltuusto päätti 26.11.2014 tiukan äänestyksen jälkeen (40-40, puheenjohtajan ääni ratkaisi) palauttaa valtuustoaloitteeni työsuhdepolkupyöristä kaupungin työntekijöille käsittelyyn niin, että virastot voivat niin halutessaan omien budjettiensa puitteissa ottaa käyttöön työsuhdepolkupyörät.

Kaupunginhallituksen vastaus alkuperäiseen aloitteeseeni oli aluksi kielteinen, mutta äänestyksen jälkeen aloite meni nyt uudelleen käsiteltäväksi.

Mielestäni on tärkeää, että kaupunki itse näyttää esimerkkiä sen suhteen, mihin suuntaan kaupunkia halutaan viedä. Kyse ei ole siitä, että kaikkien virastojen on pakko ottaa käyttöön työsuhdepolkupyöröt – ja tarjota sitä kaikille työntekijöille.

Asiassa voi edetä esimerkiksi virasto kerrallaan – tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi siten, että työsuhdepyörää tarjotaan autoedun vaihtoehtona tai vaihtoehtona työmatkaseteleille.

Mahdollisuuksia on monia. Ja tämän aloitteen suhteen työsuhdepyörien käyttöönottamiselle on olemassa myös selvä poliittinen tahto.

Alla käyttämäni puheenvuoroni valtuustosalissa työsuhdepyörien ja aloitteen palauttamisen puolesta.

Lue lisää

Työmatkan ja hyötyliikunnan yhdistäminen

Leo Stranius juoksemassa BerliiniJoskus kuulee sanottavan, ettei ole aikaa kuntoilla.

Varsinkin tiiviisti aikataulutetun työmatkan yhteydessä voi olla vaikeaa löytää aikaa ja energiaa kuntoilulle.

Kuntoilu työmatkoilla on kuitenkin mahdollista, jopa helppoa, kunhan siitä tekee itselleen rutiinin.

Itse asiassa hyötyliikunta tai kuntoilu antaa paljon lisämaustetta reissuun ja säästää lopulta myös aikaa.

Itse vietin 22.-23.9.2014 kaksi päivää Berliinissä Helsingin Energian johtokunnan matkalla. Tutustuimme paikalliseen energiantuotantoon ja Saksan energiakäänteeseen. Näistä kirjoitan vielä myöhemmin erikseen.

Ohessa esimerkki siitä, miten kahden päivän työmatkaan voi yhdistää kohtuullisen määrän hyötyliikuntaa.

Lue lisää

Focus Mares: Cyclocrossin ylistys

Focus MaresSain kaksi viikkoa sitten uuden pyörän. Ajokokemusta on kertynyt tähän mennessä noin 650 kilometriä.

Viimeisen 20-vuoden aikana olen polkenut pyörällä noin 3500-6000 km vuodessa (maastopyörä tai hybridi). Edellisellä pyörällä, joka ehti olla minulla 6,5-vuotta, matkaa kertyi noin 30 000 km.

Edellinen pyöräni oli hybrdi (Nishiki RH80). Nyt päädyin kuitenkin useiden suositteluiden ja koeajojen jälkeen cyclocrossiin.

Pyöräksi valikoitui Focus Mares AX 3.0, jonka ostin Lauttasaaren pyörästä. Pyörä painaa noin 10 kg ja siinä on hiilikuituetuhaarukka. Vaihtajat ovat mallia Shimano 105.

Lauttasaarenpyörästä sai Helsingin Polkupyöräilijöiden jäsenkortilla mukavan 15 % alennuksen sekä pyörästä että siihen tulleista osista. Yhteensä pyörälle tuli hintaa osien ja alennusten myötä 1590 euroa.

Kahden viikon ajokokemuksella olen haltioissani. Cyclocross on lunastanut kaikki lupaukset ja vähän enemmänkin. Ohessa joitain ensihavaintojani.

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Seuraa minua Instagramissa