Autoton päivä – tyhmyyden aikakausi

Tiistaina 22.9.2009 vietettiin kansainvälistä autotonta päivää. Itse vietän autotonta päivää vuoden jokaisena päivänä ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille. Tällä hetkellä en voisi kuvitellakaan valitsevani sellaista asuinpaikkaa, jossa liikkuminen kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteelle ei olisi mahdollista. Valitettavasti autoton päivä ei yksin riitä vähentämään liikennettä ja sen aiheuttamia ympäristöongelmia. Toivottavasti pääkaupunkiseudulle saadaan mahdollisimman pian ruuhkamaksut. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tiedotteessa vaadimme ruuhkamaksujen käyttöönottoa heti ja rahojen ohjaamista joukko- ja kevyelle liikenteelle. … Lue lisää

Ekokaupunkien Eurooppa

Euroopasta löytyy kiinnostavia esimerkkejä ekokaupungeista ja -kaupunginosista. Yhteistä niille näyttää olevan uusiutuvien energiamuotojen sekä kevyen ja joukkoliikenteen suosiminen, autoilun rajoittaminen, matala- ja nollaenergiatalojen rakentaminen sekä viihtyisät pienviheralueet. Tukholma, Hammarby Sjöstad. Idea ekokaupunginosan rakentamisesta Tukholmaan on syntynyt jo 1990-luvulla. Tällä hetkellä kaupunginosassa asuu lähes 10 000 ihmistä. Vuoteen 2015 mennessä asukkaita tulee olemaan yli 20 000. Rakennukset tuottavat keskimäärin noin 50 prosenttia tarvitsemastaan energiasta itse. Aurinkopaneeleja ja viherkattoja on paljon. Lisäksi … Lue lisää

EU saa ilmastokomissaarin – Suomeen ilmasto- ja energiaministeriö?

Barroson valinta EU:n komission puheenjohtajaksi varmistui tänään (16.9.) EU-parlamentin äänestyksessä. Parlamentille pitämässä puheessa Barrosso linjasi komission tarvitsevan mm. oman ilmastokomissaarin: “I will set up a Commissioner for Climate Action, to reflect the fact that climate change is a challenge that needs to be addressed across the whole range of our policies. A dedicated Commissioner for Climate Action will also send an important signal to the world that, independent of the … Lue lisää

Luonto-Liiton pääsihteeriksi

Maanantaina 14.9.2009 julkistettiin valintani Luonto-Liiton pääsihteeriksi. Luonto-Liiton luotsaamisesta tulee kivaa ja inspiroivaa. Tavoitteena on pistää Suomen ympäristöpolitiikka kuntoon sekä lasten ja nuorten luontoharrastus uuteen nousuun! Hommat Luonto-Liitossa aloitan marraskuussa. Toivon tuovani Luonto-Liittoon kokemusta ja asiantuntemusta suomalaisesta ympäristöliikkeestä sekä näkemystä ympäristöpoliittisesta vaikuttamistyöstä. Nuoret ovat yhä enemmän huolissaan ympäristöongelmista ja ilmastonmuutoksesta. Luonto-Liiton tehtävä on tarjota ympäristönsuojelusta kiinnostuneille lapsille ja nuorille matalan kynnyksen osallistumispaikkoja luonnonharrastamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyen. Luonto-Liiton tiedote aiheesta on … Lue lisää

Eurooppalaisia ympäristöinnovaatioita katsastamassa

Tervehdys Pohjois-Espanjasta San Sebastianin kaupungista, jonne saavuttiin junalla Barcelonasta. Barcelonassa Guellin luomukset olivat vaikuttavia ja kaupunkipyörät suosittuja.  Lisäksi voi suositella vegaanipaikkaa nimeltä Juicy Jones ja Maozin kasvisruokaketjua. Aurinkoenergiaa on näkynyt yllättävän vähän. Sen sijaan junamatkalla Barcelonasta San Sebanistianiin oli valtavia tuulivoimapuistoja. Matkan aikana ollaan kierrelty ekokaupunkeja (Växjö, Freiburg) ja -kaupunginosia (Hammarby Sjöstad, Västra Hamnen) sekä pyöräilty 260 km Hollannissa. Hollannin pyörätiet ovat mahtavat! Välillä on hengailtu Sveitsissä, jossa taas on … Lue lisää

Luvassa eurooppalaisia ekokaupunkeja

Lähdemme tänään Annukan kanssa kiertelemään keskieurooppalaisia ekokaupunkeja tai kaupunginosia. Matkan varrella pysähdymme pyöräilemään Hollannissa ja lopulta päädymme Sveitsin ja Espanjan kautta Lissaboniin sosiologien konferenssiin. Matkan aikana tai sen jälkeen päivitän kuulumisia ja kuvia tänne blogiin. Esimerkiksi Tukholman, Växjön, Malmön ja Freiburgin ympäristöystävällisistä ratkaisuista on helppo löytää tietoa verkosta. Sen sijaan esimerkiksi Lissabon on haasteellisempi. Yritin googlettaa, mutta tulokseksi sain vain lähinnä EU:n Lissabonin stategiaan liittyviä linkkejä. En voi uskoa, että … Lue lisää

Kymmenysliike pystyyn

Heikki Hiilamo kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla (HS 30.7.2009) Peter Singerin uusimmasta teoksesta The Life You Can Save. Acting Now to End World Poverty hyvin. Singer kysyy kirjassaan osuvasti: Jos näet  vesialtaaseen hukkumaisillaan olevan lapsen, yritätkö pelastaa häntä, vaikka uudet kenkäsi kastuisivat ja sinulla olisi ehkä kiire töihin? Singerin mukaan keskituloisten tulisi lahjoittaa viisi prosenttia hyväntekeväisyyteen ja rikkaiden vähän enemmän. Mielestäni kaikki ihmiset ehkä kaikkein köyhimpiä lukuunottamatta voisivat lahjoittaa esimerkiksi 5-10 … Lue lisää

Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa

Luin vihdoin ja viimein jo maaliskuusta asti odottamassa olleen ENVIMAT-hankkeen väliraportin. Seuraavassa muutama raportin pohjalta tekemäni tulkinta ja kiinnostava poiminta. 1. Energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta. Yleensä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden pyritään selittämään energiaintensiivisellä vientiteollisuudella. Tämä pitää osittain paikkansa. ENVIMAT-selvityksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy kuitenkin ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee. Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suuruudeltaan … Lue lisää

Kuluttajuuden myytti

Luin Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjan (2008) Kulutuksen politiikat arjen muovaajana. Kirja on ladattavissa pdf-tiedostona täältä. Teos ei sinällään tarjonnut mitään uutta. Mielenkiintoisin osa löytyi lopun puheenvuoroista. Mika Panzarin viimeinen artikkeli ”Kuluttajuuden myytti politiikassa” palautti mieleen muutaman perusasian, joka kulutuskeskustelussa kannattaisi muistaa. Varsinkin silloin kun väitetään, että kuluttajat tarvitsevat lisää tietoa, jotta osaavat vaatia parempia (esimerkksi ympäristöystävällisempiä) tuotteita tai että jokaisen ihmisen pienillä teoilla on merkitystä. Uskomus kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista pitää sisällään usein ajatuksen … Lue lisää

Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 16.7.2009 Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä Nesteen Porvoon jalostamolta pääsi STT:n välittämien tietojen mukaan ilmaan keskiviikkona 15.7.2009 13 tonnia rikkidioksidia. Jalostamon edustaja on todennut, että pitoisuudet ovat niin pieniä, että varsinaisia terveyshaittoja ei pitäisi syntyä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin arvion mukaan terveyshaittojen riski oli todella suuri. On väärin vähätellä tällaisia tapahtumia. ”Yleisölle ei tule antaa sellaista kuvaa, että isoistakaan päästöistä ei välitetä. … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa