Kaivoslaki eduskunnassa

Olin maanantaina (6.4.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana hallituksen esityksestä kaivoslaiksi. Lisäkseni paikalla oli lähinnä kaivosteollisuuden edustajia. Luonto-Liiton Kaivoslaista jättämä lausunto on luettavissa täällä. Viesti teollisuuden suunnalta oli selvä. Lappi haluaa laskea oman tulevaisuutensa kaivosteollisuuden varaan. Malminetsintäkorvaukset heikentävät kilpailukykyä. Kaivoslupien käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä ja esimerkiksi Lemmenjoen koneellisen kullankaivuun siirtymäaika on liian lyhyt. Malminetsintä pitäisi olla mahdollista joidenkin mukaan myös Natura-alueilla ja siirtymäaikaa uuteen lakiin siirtymiseksi tulisi saada nyt esitettyä pidemmäksi. Uudessa … Lue lisää

Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus

Osallistuin keskiviikkona (10.3.) Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus -kirjan julkaisuseminaariin Bottan juhalsalissa. Viime kesän ensimmäisenä hellepäivänä pieni porukka [1] kokoontui Vuosaasen Kulttuurikeskus Sofiaan keskustelemaan hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Tämän keskustelun pohjalta syntyi kirja Tornin pitojen hengessä. Bottalle oli kokoontunut noin sata yltäkylläisyydestä kiinnostunutta henkilöä kuuntelemaan paneelikeskustelua.  Paneelia veti Jouko Kajanoja ja muut keskustelijat lisäkseni olivat Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Demos Helsingin projektijohtaja Tuuli Kaskinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Tässä tiivistetysti … Lue lisää

Kasvuhanke: Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua

Osallistuin tiistaina (9.3.) Säätytalolla järjestettävään seminaariin, jonka tarkoituksena oli keskustella Antti Tanskasen vetämän kasvutyöryhmän väliraportin pohjalta mahdollisuuksista nopeuttaa talouskasvua. Kutsutilaisuuden avasi pääministeri Matti Vanhanen ja paikalla oli iso joukko yhteiskunnan vaikuttajia. Koska seminaari toteutettiin Chatman House -säännöillä, en kommentoi muiden sanomisia. Tässä kuitenkin tiivistetysti se, mitä itse sanoin (tai yritin sanoa) seminaarissa. 1. Rohkeutta rakennemuutokseen. Maailman pisin matka on ryhtyminen tuumasta toimeen. Suomi ei uskalla kokeilla uusia innovaatioita. Vajoamme selvitysten … Lue lisää

Ei sähköä, ei tavaroita tai jätettä – No Impact Man

Lauantaina kävimme läpi tavaroita ja pakkasimme niitä viikon päästä tapahtuvaa muuttoa varten. Samalla mietin, kannattaako esimerkiksi kirjoja ja CD-levyjä säästää vai olisiko parempi laittaa kaikki mitä ei aktiivisesti käytä kiertoon muiden iloksi. Suurin osa tavaroistamme on kirjoja ja papereita sekä huonekaluja, vaatteita ja keittiötarvikkeita. Ehkä olisi syytä vastata 100 tavaran haasteeseen, josta esimerksi Vehmas Assembly on kirjoittanut. Elämä on sitä parempaa, mitä vähemmän tavaroita omistaa. Itse suosittelen luopumisen aloittamista esimerkiksi … Lue lisää

Maailman tila 2010: Kulutuskulttuurin nousu ja tuho

”Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?” Näin kysyttiin Maailma tila 2010 – Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan -kirjan julkaisutilaisuudessa 18.2. eduskunnassa. Rajaton kasvu rajallisella maapallolla ei voi jatkua enää kovin pitkään. Olisiko aika siirtyä degrowth-talouteen? Ihmisten kulutus on riistäytynyt käsistä. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluita tällä hetkellä 1,3  maapallon verran. Kulutamme siis kolmanneksen enemmän kuin mihin … Lue lisää

Helsingin Energia viherpesee

Helsingin Energia lähetti jälleen sähkön siirtomaksun kolmen kuukauden osalta. Kotiin lähetetyn kuoren takana lukee komeasti isoilla kirjaimilla: ”Kiitos, kun käytit ekotehokasta kaupunkienergiaa.”. Hyvä, että Helsingin Energia haluaa panostaa viestinnässään ympäristönäkökohtiin. Asiassa on kuitenkin kaksi ongelmaa. 1. En ole käyttänyt Helsingin Energian sähköä. Käytän Etelä-Savon energiasta hankittua ekoenergiamerkittyä tuulisähköä. Joudun kuitenkin maksamaan Helsingin Energialle siirtomaksuja. Ellei sitten oteta huomioon sitä, että minut on pakotettu käyttämään taloyhtiön kautta Helsingin Energian kaukolämpöä, joka … Lue lisää

Jätemäärien seuranta, kestävä matkailu, unelmakoti ja uimisen epäekologisuus

Torstaina (21.1.) kävin tapaamassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toiminnanjohtaja Ursula Immosen kanssa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkistä. Tapaamisen aikana keskustelimme mm. jätteensynnyn ehkäisystä ja jätteenpoltosta. Jätteensynnyn ehkäisyä saattaisi edistää se, jos kaikki saisivat edes tiedon tuottamistaan jätemääristä. Itse pystyn seuraamaan tällä hetkellä jo reaaliaikaisesti omaa sähkönkulutustani ja kerran kolmessa kuukaudessa vedenkulutustani. Sen sijaan minulla ei ole oikeastaan aavistustakaan siitä, kuinka monta kiloa synnytän jätettä kuukaudessa tai vuodessa. Lisäksi jokaisesta jätekilosta pitäisi … Lue lisää

Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos!

Vuosi 2009 on takana. Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä hetkeksi katsomaan, mitä oikeastaan tulikaan tehtyä. Menneen vuoden aikana oli keskustelua epämuodollisesta kansalaistoiminnasta ja kevytaktivismista, paljon ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä, tapaaminen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin kanssa, lomareissu eurooppalaisiin ekokaupunkeihin ja valinta Luonto-Liiton pääsihteeriksi. Vuosi päättyi pettymykseksi osoittautuneeseen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen ja onnistuneeseen lomaan Vierumäen urheiluopistolla. Alkuvuodesta tein oikeusministeriön demokratiapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa varten taustaselvityksen epämuodollisesta kansalaistoiminnasta. Selvitys tai siinä olleet ajatukset saivat huomiota … Lue lisää

Ketä kiinnostaa kestävä kehitys?

Päivällä istuin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa Smolnassa. Teemana oli kestävän kehityksen kokonaisarvio. Ramboll Management Consulting on tehnyt selvityksen, kuinka kestävän kehityksen strateia on Suomessa toteutunut. Tulos. Ei mitään uutta auringon alla. Todettiin, että osa tavoitteista on toteutunut ja osa ei. Todettiin, että kestävän kehityksen käsitteen sisältö on tullut ehkä liian laveaksi. Melkein mikä tahansa voidaan laskea kestäväksi kehitykseksi. Pitäisi siirtyä sanoista tekoihin. Hohhoijaa. Tätä samaa on kuultu niiiin paljon aiemminkin. … Lue lisää

Kaupat auki mielummin VAIN sunnuntaisin

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona (18.11.) vähittäiskauppojen uudet aukioloajat. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että ihmisten on helpompi tehdä ostoksia silloin kun huvittaa. Pienille kaupoille ja erikoismyymälöille, kuten kasvisruokakaupoille, päätös tarkoittaa kiristyvää kilpailua. Samalla kulutus lisääntyy kun ihmiset voivat tehdä myös sunnuntaisin pyhiinvaellusmatkoja ostoskeskustemppeleihin. Parhaimmillaan kauppojen hävikki kuitenkin pienenee. Kulutukseen vaikuttavat yleensä saatavuus ja hinta. Kauppojen sunnuntaiaukiolot lisäävät näin vääjäämättömästi luonnonvarojen kulutusta. Helsingin Sanomien otsikko on paljon puhuva: ”Myyjät iloitsevat, kun uudet iltalisät … Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa