Eurooppalaisia ympäristöinnovaatioita katsastamassa

Tervehdys Pohjois-Espanjasta San Sebastianin kaupungista, jonne saavuttiin junalla Barcelonasta. Barcelonassa Guellin luomukset olivat vaikuttavia ja kaupunkipyörät suosittuja.  Lisäksi voi suositella vegaanipaikkaa nimeltä Juicy Jones ja Maozin kasvisruokaketjua. Aurinkoenergiaa on näkynyt yllättävän vähän. Sen sijaan junamatkalla Barcelonasta San Sebanistianiin oli valtavia tuulivoimapuistoja. Matkan aikana ollaan kierrelty ekokaupunkeja (Växjö, Freiburg) ja -kaupunginosia (Hammarby Sjöstad, Västra Hamnen) sekä pyöräilty 260 km Hollannissa. Hollannin pyörätiet ovat mahtavat! Välillä on hengailtu Sveitsissä, jossa taas on … Lue lisää

Luvassa eurooppalaisia ekokaupunkeja

Lähdemme tänään Annukan kanssa kiertelemään keskieurooppalaisia ekokaupunkeja tai kaupunginosia. Matkan varrella pysähdymme pyöräilemään Hollannissa ja lopulta päädymme Sveitsin ja Espanjan kautta Lissaboniin sosiologien konferenssiin. Matkan aikana tai sen jälkeen päivitän kuulumisia ja kuvia tänne blogiin. Esimerkiksi Tukholman, Växjön, Malmön ja Freiburgin ympäristöystävällisistä ratkaisuista on helppo löytää tietoa verkosta. Sen sijaan esimerkiksi Lissabon on haasteellisempi. Yritin googlettaa, mutta tulokseksi sain vain lähinnä EU:n Lissabonin stategiaan liittyviä linkkejä. En voi uskoa, että … Lue lisää

Kymmenysliike pystyyn

Heikki Hiilamo kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla (HS 30.7.2009) Peter Singerin uusimmasta teoksesta The Life You Can Save. Acting Now to End World Poverty hyvin. Singer kysyy kirjassaan osuvasti: Jos näet  vesialtaaseen hukkumaisillaan olevan lapsen, yritätkö pelastaa häntä, vaikka uudet kenkäsi kastuisivat ja sinulla olisi ehkä kiire töihin? Singerin mukaan keskituloisten tulisi lahjoittaa viisi prosenttia hyväntekeväisyyteen ja rikkaiden vähän enemmän. Mielestäni kaikki ihmiset ehkä kaikkein köyhimpiä lukuunottamatta voisivat lahjoittaa esimerkiksi 5-10 … Lue lisää

Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa

Luin vihdoin ja viimein jo maaliskuusta asti odottamassa olleen ENVIMAT-hankkeen väliraportin. Seuraavassa muutama raportin pohjalta tekemäni tulkinta ja kiinnostava poiminta. 1. Energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta. Yleensä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden pyritään selittämään energiaintensiivisellä vientiteollisuudella. Tämä pitää osittain paikkansa. ENVIMAT-selvityksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy kuitenkin ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee. Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suuruudeltaan … Lue lisää

Kuluttajuuden myytti

Luin Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjan (2008) Kulutuksen politiikat arjen muovaajana. Kirja on ladattavissa pdf-tiedostona täältä. Teos ei sinällään tarjonnut mitään uutta. Mielenkiintoisin osa löytyi lopun puheenvuoroista. Mika Panzarin viimeinen artikkeli ”Kuluttajuuden myytti politiikassa” palautti mieleen muutaman perusasian, joka kulutuskeskustelussa kannattaisi muistaa. Varsinkin silloin kun väitetään, että kuluttajat tarvitsevat lisää tietoa, jotta osaavat vaatia parempia (esimerkksi ympäristöystävällisempiä) tuotteita tai että jokaisen ihmisen pienillä teoilla on merkitystä. Uskomus kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista pitää sisällään usein ajatuksen … Lue lisää

Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 16.7.2009 Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä Nesteen Porvoon jalostamolta pääsi STT:n välittämien tietojen mukaan ilmaan keskiviikkona 15.7.2009 13 tonnia rikkidioksidia. Jalostamon edustaja on todennut, että pitoisuudet ovat niin pieniä, että varsinaisia terveyshaittoja ei pitäisi syntyä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin arvion mukaan terveyshaittojen riski oli todella suuri. On väärin vähätellä tällaisia tapahtumia. ”Yleisölle ei tule antaa sellaista kuvaa, että isoistakaan päästöistä ei välitetä. … Lue lisää

Mihin tarpeettomaksi käynyt tavara?

Kävin läpi kaappeja ja kellarin. Pyyhin pölyt kirjahyllystä. Vaikka inhoan ostamista ja uuden tavaran hankkimista, on vuosien varrella kertynyt iso määrä erilaisia ylimääräiseksi jääneita asioita. Herääkin kysymys, mihin tuon kaiken osittain käyttökelpoisen tavaran voisi laittaa. Asunnostamme löysin ylimääräiset VHS-videot (antennijohto rikki), CD-soittimen, C-kasetteja ja muuta elektroniikkaa kuten pari kämmentietokonetta ja korvalappustereot. Aina ylimääräiset asiat eivät ole välttämättä edes kovin suuria. Kappalemäärät kuitenkin paljastavat enemmän. Työpöydän laatikosta löytyi 11 lyijykynää, 14 … Lue lisää

Vapaus valita toisin tarjosi vaihtoehtoja

Lauantaina osallistuin Vapaus valita toisin -muutosfoorumiin, jossa pohdittiin yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta. Tavoitteena oli löytää keinoja porvarillisen hegemonian murentamiselle. Itse olin järjestämässä tapahtuman neljästä eri pääfoorumista yhtä, jonka aiheena oli ilmasto-oikeudenmukaisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Järjestämässäni foorumissa kuultiin ensin viisi alustusta, jonka jälkeen ideoitiin tulevia kampanjateemoja. Kuudessa minityöryhmässä ideoitiin yhteensä 34 ehdotusta, jotka lopulta työstetiin viiden eri teeman alle. – Suomi hiilineutraaliksi 2030 – Tarvitaan vihertalousuudistus – Kaikki irti tuotantorakenteen … Lue lisää

Ympäristö ja ilmasto hävisi/voitti eurovaaleissa?

Ympäristön ja ilmaston kannalta europarlamenttiin valittiin kolme aktiivista ja huippuhyvää henkilöä: Satu Hassi, Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen. Tämä on selvästi enemmän kuin viime eurovaaleissa, jolloin vain yksi ympäristöprofiilin ehdokas (Satu Hassi) pääsi läpi. Tyydyttävää tai neutraalia ympäristöpolitiikkaa tulevat todennäköisesti ajamaan parlamentissa seuraavat henkilöt: Mitro Repo, Timo Soini, Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Riikka Manner ja Carl Haglund. Aika kuitenkin näyttää, millaisia profiileja kukin näistä ottaa. Ympäristölle vihamielistä politiikkaa taas todennäköisesti … Lue lisää

Kestävää kehitystä ilman talouskasvua

Istuin aamupäivällä kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Kokouksen aiheena oli tällä kertaa kestävä talous. Ympäristöministeriön kokouksesta lähettämä tiedote löytyy täältä: Kestävä talous vaatii työurien pidentämistä ja ympäristöinnovaatioiden toteuttamista. Valtiovarainministeriön alivaltiosiheeri Martti Hetemäki näki puheenvuorossaan yhtenä talouden keskeisenä haasteena työurien pidentämisen. Kysyin, onko valtiovarainministeriössä pohdittu asevelvollisuudesta luopumista. Kuulemma toistaiseksi ei ole, mutta kaikki ajatukset otetaan ilolla vastaan. Kokouksessa kaikkein inspiroivimman puheenvuoron käyttivät tutkijat Jarna Pasanen ja Marko Ulvila. Heidän mukaan ylikuluttavan luokan … Lue lisää

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Seuraa minua Instagramissa