Toimintakertomus 2022: Vuosi sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2022 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2022 osalta.

Sisällys on seuraava:

Tiivistelmä: 22 satunnaista asiaa vuodesta 2022

Maailmalta: Sota, YK:n biodiversiteettikokous ja kolme numeroa kestävyydestä
Töitä, luottamustehtäviä ja vapaaehtoistoimintaa
Perhe: 11 koronatartuntaa sekä 15 ja 20 vuotta yhteiseloa
Liikunta: Henkilökohtainen valmentaja ja uusi triathlonharrastus
Tehokkuuden taika -kirjan ilmestyminen
378 kuunneltua tai luettua kirjaa ja kaksi kustannussopimusta
Yhteensä 10 erilaista 30 päivän kokeilua
Minimalismi ja 246 henkilökohtaista tavaraa
Sijoittaminen: Lahjoituksia yhteensä 9176 + 5786 euroa
Vuosi 2022 lukuina
Edellisten vuosien yhteenvedot

Tiivistelmä: 22 satunnaista asiaa vuodesta 2022

Puolison kanssa yhdessä 20 vuotta ja naimisissa 15 vuotta.
Perheen kanssa yhteistä aikaa 1892 tuntia ja lasten kanssa laatuaikaa 1023 tuntia. Yhteensä 11 koronatartuntaa.
Third Rock Finlandin toimitusjohtajana toinen kokonainen vuosi. Liikevaihdon ja vaikuttavuuden kasvua 12 prosenttia. Vuoden aikana 72 asiakasta ja 134 vastuullisuusprojektia sekä yhteensä 1793 tuntia töitä.
Liikuntaa 705 tuntia. 6762 km pyöräilyä 350 päivänä, 1001 km juoksua 115 päivänä sekä 63,5 km uintia.
Omaa aikaa 896 tuntia. Vapaaehtoistyötä tai yhteiskunnallista vaikuttamista 211 tuntia.
Tehokkuuden taika -kirjan ilmestyminen.
Henkilökohtaisen valmentajan kokeilu ja Helsinki Triathlon -seuran valmennukseen osallistuminen.
Luottamustehtäviä mm. Myrskyvaroitus ry:n varapuheenjohtaja, HSY:n hallitus, Uudenmaan liiton maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsen, Green Key -tuomariston jäsenyys ja EKOenergian johtokunta.
378 luettua tai kuunneltua kirjaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä 1123 kirjaa. Vuosikymmenen ensimmäisen 1000 päivän aikana 1020 kirjaa.
10 henkilökohtaista kokeilua ja helvetinviikko (hyvinvointiviikko).
54 kotimaan matkapäivää.
12 ostettua tavaraa. Yhteensä henkilökohtaisia tavaroita nyt 246 kpl.
364 päivänä 7 minuutin lihaskuntotreeni. Viimeisen kolmen vuoden aikana 1096 lihaskuntotreeniä. Vuosikymmenen ensimmäisen 1000 päivän aikana joka ikinen päivä treeni.
803 kokousta.
10 puolimaratonia.
365 päivänä kieltenopiskelua. Yhteensä 961 päivää putkeen.
Lahjoituksia 9,65 % kotitalouden nettotuloista (9176 euroa) ja yli 5786 euroa kerättyjä lahjoituksia kodittomille nuorille.
100 puhetilaisuutta, 26 haastattelua ja 43 blogikirjoitusta.
19 kpl Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksiä tai podcasteja
Hiilijalanjälki 2000 kg CO2e.
Kaksi kustannussopimusta ja kaksi kirjan käsikirjoitusta. Uudet kirjat ilmestyvät vuonna 2024.
100 onnen päivää projekti vuoden lopussa.

Maailmalta: Sota, YK:n biodiversiteettikokous ja kolme numeroa kestävyydestä

Maailma on vuonna 2022 siirtynyt kriisistä toiseen. Juuri kun näytti siltä, että koronapandemia alkaa hellittää ja rajoitukset puretaan, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan ja järkytti Suomen ja Euroopan turvallisuustilannetta merkittävästi. Meillä on kolmoiskriisi – ilmastokriisi, luontokato ja sota.

Sodan myötä irtautuminen fossiilisista polttoaineista on kiihtynyt, mutta sen seurauksena käsillä on myös talous- ja energiakriisi inflaation ja energian hinnan noustessa.

Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomessa puhuttiin paljon fossiiliriippuvuudesta ohella energiatehokkuudesta ja energiasäästöstä. Kävinkin puhumassa aiheesta MTV:n Uutisaamussa. Lisäksi Astetta alemmas -kampanjan hengessä siirryin jälleen kylmiin suihkuihin.

Samalla on pakko muistuttaa, että energiakysymyksiä ei pelkillä valistuskampanjoilla ja yksilön valinnoilla ratkaista. Tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä sekä teollisuuden ja yritysten energiansäästötoimia. Toivottavasti yritysten ympäristövastuukeskusteluun nousee ilmastokriisin ja luontokadon ohella myös energiansäästö.

Loppuvuodesta YK:n biodiversiteettikokouksesta saatiin rohkaisevia uutisia. Maailman maat asettivat tavoitteeksi suojella vähintään 30 % maailman maa- ja vesialueista. Seuraavaksi tämä pitää viedä eri maiden lainsäädäntöön. Kaupungeilla ja yrityksillä mahdollisuus näyttää suuntaa.

Pitkin vuotta ilmestyi myös IPCC:n kuudennen arviointiraportin osia. Ilmastotutkijoiden viesti on aika selkeä: Elämän edellytykset heikkenevät maapallolla odotettua nopeammin. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä. Ilmastonmuutos on suora, välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle samalla kun ikkuna muutokselle pienenee uhkaavan nopeasti. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Kaikki toimenpiteet vauhdittavat muutosta ja kun ryhdymme toimeen, toivo seuraa perässä. Jokaisella asteen kymmenyksellä on merkittävä vaikutus.

Suomessa päivitettiin ilmastolaki ja luonnonsuojelulaki. Lisäksi käytiin kiivasta keskustelua ennallistamisasetuksesta sekä metsien käytöstä ja hiilinieluista. On hienoa, että luonnonsuojeluasioita ei voi sivuuttaa poliittisessa päätöksenteossa, yritysten liiketoiminnassa tai ihmisten arjessa.

Vuonna 2022 lähti vireille myös Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti. Ympäristöjärjestöt vievät valtioneuvoston riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen, koska ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite uhkaa jäädä hiilinielujen romahdettua toteutumatta. Ehkä viimeistään tässä kohtaa esimerkiksi yritysten olisi hyvä asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ja valmistautua toteuttamaan myös saastuttaja maksaa periaatetta eli poistaa ilmakehästä sinne myös historiansa aikana aiheutetut päästöt.

Kestävyyskriisin osalta meidän tulee muistaa kolme numeroa.

Ensimmäinen on numero seitsemän. Nykymenolla hiilibudjetti riittää alle seitsemän vuotta. Sen jälkeen ilmakehään on tupruteltu niin paljon hiilidioksidia, että ilmaston lämpeneminen rajoittaminen 1,5 asteen tuntumaan käy mahdottomaksi. Globaalisti päästöt pitäisi vähintään puolittaa seuraavan seitsemän vuoden aikana. Aikaa ei ole ilmastotoimien osalta hukattavaksi.

Toinen numero on yhdeksän. Ilmasto on kaikkein kiireellisin ympäristövastuun osa-alue. Ei kuitenkaan ainoa. Meillä on yhdeksän planetaarista rajaa, joiden sisään liiketoiminta pitää saada sovitettua. Ilmaston ohella näistä rajoista ovat vaarallisesti ylittyneet jo typpi- ja fosforikierto, maankäytön muutokset ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Donitsitalouden hengessä kannattaa muistaa myös sosiaalisen minimitason turvaaminen ja sovittaa ihmisen toiminta näihin rajoihin.

Kolmas numero on kymmenen. Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja kymmenen kertaa enemmän kuin mitä kestävä taso sallii. Ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on luonnonvarojen ylikulutus. Omaa liiketoimintaa täytyy jatkossa tarkastella kierto- ja jakamistalouden kautta. Vasta alle kymmenesosa maailman raaka-aineista on kiertotalouden piirissä.

Töitä, luottamustehtäviä ja vapaaehtoistoimintaa

Third Rockissa vauhditimme vastuullista liiketoimintaa ja juhlistimme elokuussa 2-vuotissyntymäpäivää. Liikevaihtomme ja toivottavasti sen myötä vaikuttavuutemme kasvoi noin 12 prosenttia. Vuoden alussa meitä oli viisi ja vuoden lopussa kahdeksan henkilöä. Toteutimme yhteensä 134 projektia 72 eri asiakkaalle, kun vuonna 2021 toteutimme yhteensä 106 projektia 48 eri asiakkaalle. Toimintamme on jo hiilineutraalia, mutta nostimme oman ilmastotyömme kunnianhimon tasoa ja otimme käyttöön myös Science Based Targets (SBT) Netzero tavoitteet toisena yrityksenä Suomessa. Lisäksi olemme B Corporation ja meillä on WWF:n Green Office.

Koska on laskettu meidän oman toimintamme hiilijalanjälkeä suhteellisen tarkkaan, pystymme kertomaan myös asiakkaille jokaisen projektin osalta ilmastovaikutukset. Vuonna 2022 lähetimmekin ensimmäisen laskun, jossa oli mukana tieto hankkeen ilmastovaikutuksista. Toivottavasti tulevaisuudessa jokainen palveluntarjoaja raportoi oman työnsä ilmastovaikutukset automaattisesti. Siitä laskulta ne sitten toivottavasti siirtyisivät automaattisesti maksajan kirjanpitoon eurojen viereen. Sitä kautta taas sitten saataisiin reaaliaikaista kuvaa ilmastovaikutuksista ja voitaisiin huomioida hankinnoissa paremmin ilmastovaikutukset.

Vuoden 2021 aikana teimme hyvän taloudellisen tuloksen. Osinkojen maksun sijaan päätimme kuitenkin lahjoittaa rahat tilinpäätöksen yhteydessä vuonna 2022 Ukrainan sodan uhreille SPR:n ja Unicefin kautta. Töissä solmimme myös merkittäviä yhteistyökumppanuuksia esimerkiksi Humapin ja Exellence Finlandin kanssa.

Kesällä olin muun muassa SuomiAreenassa väittelemässä siitä, pitääkö suomalainen lihantuotanto pelastaa sekä paneelikeskustelussa vauhdittamassa vastuullista liiketoimintaa. Näiden ohella puhuin lukemattomissa yritysten tilaisuuksissa, annoin haastatteluita ja kirjoitin vieraskynätekstejä tai blogeja vastuullisuudesta. Töiden puolesta kirjoitin myös vastuullisesta liiketoiminnasta T-Median julkaisemaan Mihin mainetta tarvitaan -kirjaan. Vuoden päätteeksi kirjoitimme avoimen kirjeen joulupukille ja yritysjohdolle.

Töiden ohella olen tehnyt vapaaehtoistyötä ja toiminut monenlaisissa luottamustehtävissä.

Vuonna 2022 olin Myrskyvaroitus -yhdistyksen varapuheenjohtaja, Suomen Punaisen Ristin Kontti secondhand -ketjun johtokunnan jäsen, Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnan jäsen, Climate Leadership Coalitionin Advisory Boardin jäsen, Majoitusalan ympäristömerkki Green Key -tuomariston jäsen ja Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergian johtokunnan jäsen.

Näiden ohella toimin Helsingin kaupungin varavaltuutettuna ja sen myötä esimerkiksi HSY:n hallituksessa sekä Uudenmaan liiton maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) jäsenenä, joka on laaja-alainen Uudenmaan aluekehittämisen toimijoiden verkosto ja päätöksentekoelin. Se määrittelee kokonaiskäsityksen maakunnan kehittämisestä.

Lisäksi vedimme Kirsi Vuorisen kanssa Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksiä ja podcasteja. Keväällä toteutimme yhteensä 10 livelähetystä ja syksyllä siirryimme podcast-muotoon ja toteutimme yhteensä yhdeksän lähetystä.

Suomessa on yli 700 koditonta nuorta. Minäkin olin nuorena koditon, ja asia koskettaa syvästi. Tiedän, että siirtyminen autettavasta auttajaksi ja päinvastoin on pienestä kiinni. Siksi käytin yhden päivän keräämällä rahaa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. Sain kerättyä kampanjalle 5786 euroa ja koko kampanjassa keräsimme yhteensä 42 480 euroa.

Perhe: 11 koronatartuntaa sekä 15 ja 20 vuotta yhteiseloa

Vuoden 2022 aikana juhlistimme Annukan kanssa 15-vuotishääpäivää. Matkustimme tuolloin Fiskarsiin hääpaikalle ja kävelimme päivän kunniaksi 15 kilometriä. Tuossa yhteydessä sattui hassu tapahtuma, kun elämääni ruodittiin naapuripöydässä ollessamme syömässä.

Kuluneen vuoden aikana perheessä on myös sairasteltu paljon. Laskimme puolison kanssa, että meidän perheessämme on sairastettu vuonna 2022 koronatartunta yhteensä 11 kertaa. Kaikilla muilla kolme kertaa paitsi itselläni kahdesti. Kuulostaa hurjalta, mutta samalla olemme olleet onnekkaita. Kertaakaan kenelläkään ei ole ollut vakavia tai kovin pitkäaikaisia oireita. Olkoonkin, että oireet ovat kyllä olleet välillä eri perheen jäsenillä hyvinkin outoja. Kahden koronan lisäksi olin itse syksyllä syysloman yhteydessä muutaman päivän kunnon kuumeessa.

Vuoden 2022 aikana tuli myös täyteen 20 vuotta puolisoni Annukan kanssa. Juhlapäivänä otimme vapaata töistä. Tarkoitus oli lähteä Porvooseen viettämään yhteistä päivää, mutta nuoremman lapsen ja minun koronani tekivät sen, että vietimme päivän kotona suunnitellen tulevaa vuotta.

Yksi hauskimpia hetkiä perheen kanssa oli Kyllä-päivän viettäminen. Kuvittele, mitä lapset tekisivät, jos vanhemmat vastaisivat kaikkiin pyyntöihin, toiveisiin ja ehdotuksiin kyllä? Päätimme kokeilla tätä osana isänpäivän juhlistamista. Mitä sitten teimme? Lapset halusivat syömään sushibuffettiin. Toinen lapsi halusi Nuuksioon. Toinen Heurekaan. Molemmat halusivat pyöräilyn sijaan mennä paikkoihin bussilla ja junalla. Molemmat halusivat Hoplopiin leikkimään piilosta. Päivän päätteeksi haluttiin syödä jäätelöä. Ja sitten lisää jäätelöä. Kun olisi pitänyt olla nukkumassa, lapset halusivat katsoa Nerokasta! -ohjelmaa. Kaikki toiveet toteutettiin.

Idean Kyllä-päivästä lapset olivat saaneet samannimisestä elokuvasta. Kyseessä on Miguel Artetan ohjaama perhekomedia, jossa aiemmin aktiiviset ja iloiset vanhemmat muuttuvat lasten myötä negatiivisiksi kieltäjiksi. Yllättävän tapahtuman jälkeen he päättävät järjestää kyllä-päivän. Siinä lapset saavat 24 tunnin ajan päättää kaikesta. Toki joitain rajoituksiakin on. Ketään ei saa satuttaa eikä tehdä mitään pahaa tai rikollista. Kotoa ei saa lähteä yli 30 kilometrin päähän ja rahan käytölle on sovittu tietty budjetti. Huikean mielenkiintoinen kokemus. Suosittelen kokeilemaan!

Kyllä päivän myötä tuli testattua mitä lapset oikeasti haluavat tai mistä he haaveilevat. Kaikki toiveet olivat varsin realistisia ja toteutuskelpoisia. Kaikki toiveet ja pyynnöt toteutettiin. Ehkä päivän paras anti oli kuitenkin siinä intensiivisessä olemisessa lasten kanssa. Harvoin sitä tulee kuunneltua lasten toiveita näin tarkalla korvalla.

Isänpäivänä kävin puhumassa vanhemmuudesta Ylen horisonttiohjelmassa yhdessä arkkipiispa Tapio Luoman kanssa. Iltalehti haastatteli asunnottomuudesta. Samassa yhteydessä pääsin käymään Helsingin Vieraskodissa Pursimiehenkadulla, jossa asuin 35 vuotta sitten. Vuonna 1987 Suomessa oli vielä noin 20 000 asunnotonta. Nyt enää noin 4000. Jotain on tehty oikein. Asunto pitäisi silti olla jokaisen perusoikeus.

Syntymäpäiväni kunniaksi sain tehdä yhden päivän ajan mitä halusin. Kirjoitin sen kunniaksi myös ylistyksen hyvinvointivaltiolle, koska on epätodennäköistä, että olisin ollut sellaista kirjoittamassa. Pieni elämäntarina Aleksis Kiven ja hyvinvointivaltion hengessä löytyy myös blogistani.

Vuoden aikana lapset kävivät kanssani juoksulenkillä satunnaisen epäsäännöllisesti, mutta osallistuivat peräti kahteen juoksutapahtumaan juosten 5 km matkan. Lisäksi molemmat lapset ovat suorittaneet lasten triathlonin. Vanhempi lapsi aloitti myös aktiivisen luontokuvaharrastuksen.

Liikunta: Henkilökohtainen valmentaja ja uusi triathlonharrastus

Huhtikuussa aloitin viikoittaiset personal trainer -sessiot. Homma lähti liikkeelle siitä, kun Selkrigistä otettiin yhteyttä ja kutsuttiin käynnille. Olin jo muutenkin miettinyt henkilökohtaisten valmennuspalveluiden käyttöä, jotta saisin omaan liikuntaan hiukan tavoitteellisuutta. Mainio valmentajani seurasi viikoittain ruokavaliota, unta sekä liikuntaa. Ensimmäiset kuukaudet menivät pitkälle liikkuvuuden parantamisessa eli lähinnä erilaisten venytysten kanssa. Sen jälkeen päästiin tekemään hiukan lihaskuntotreeniäkin. Vaikka henkilökohtainen valmentaja on kallis, jäi tästä pysyväksi tavaksi kuitenkin 15 minuutin joka aamuiset venyttelyt. Se on tehnyt todella hyvää sen suhteen, että paikat eivät ole niin jumissa tai kipeinä. Vuoden lopussa sain jo melkein sormenpäät maahan suorilla jaloilla.

Syksyllä päätin vaihtaa henkilökohtaisen valmentajan ja kuntosaliharjoittelun triathlonharjoitteluksi, kun löysin Helsinki Triathlon -seuran valmennusryhmät. Olen tähän asti ajatellut, että tykkään liikkua vain yksin, mutta ryhmässä harjoittelu on tuonut kyllä todella paljon lisää sisältöä liikuntaharrastukseen. On huikeaa saada ammattilaisten ohjausta ja näkemyksiä omaan kuntoiluun ja harjoitteluun. Yksin en koskaan saisi tehtyä erillisiä tekniikka- ja vetoharjoituksia.

Tavoitteena ryhmässä on kehittää kestävyys- ja tekniikkapohja sellaiseksi, että osallistujat suoriutuvat esimerkiksi puolimatkan kilpailusta. Tämä on ollut koko loppuvuoden aikana yksi inspiroivimpia liikkeitä arjessa. Lokakuusta lähtien olen käynyt ohjatuissa treeneissä siten, että viikossa tulee kaksi uintiharjoitusta, yksi juoksuharjoitus 1–2 spinning-treeniä ja yksi fysiikkaharjoitus. Näiden lisäksi on omatoimiharjoituksia valmennusohjelman mukaan. Harjoittelun myötä esimerkiksi puolitriathlonin 1,9 kilometrin uintiaikani on parantunut 50 minuutista 43 minuuttiin ja lyhyemmän uintitestin mukaan minulla pitäisi olla edellytykset 40 minuuttiin. Lähes 15 prosentin parannus muutamassa kuukaudessa on kova juttu.

Vuoden aikana liikuntaa on kertynyt yhteensä 705 tuntia eli keskimäärin 13,5 tuntia viikossa. Käsittääkseni noin 10 tunnin viikoittaisella ja oikeanlaisella treenaamisella pitäisi olla valmius suoriutua jo triathlonion täysmatkasta. Jostain kuulin, että huipputasolla ammatikseen urheilevatkaan eivät treenaa kuin noin 17–23 tuntia viikossa. Näillä liikuntamäärillä valmiutta on siis vaikka mihin. Ainakin omassa ikäryhmässäni.

Juoksin vuoden 2021 aikana yhteensä 10 puolimaratonia. Yhteensä juoksin 1001 km ja 115 lenkkiä. Tämä on 300 km ja 10 lenkkiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa tein vielä 24 tunnin aikana puolimatkan triathlonin. Lisäksi oli kiva käydä pari kertaa juoksupodcasteja tekevän hirmuisen ultrajuoksijan trailpodderin eli Jukka Kukkosen kanssa juoksemassa.

Pyöräilin vuonna 2022 yhteensä 6762 km 350 eri päivänä. Päivämatkat ovat vaihdelleet 3 km – 107 km välillä. Viime vuonna pyöräilyä kertyi yhteensä 6111 kilometriä 326 eri päivänä. Uintikilometrejä kertyi vuoden aikana 63,5 km, joka on ennätysmääräni ja 50 kilometriä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Lisäksi jatkoin päivittäisten lihaskuntoharjoitusten tekemistä. Vuosien 2020 ja 2021 tein joka ikinen päivä 7 minute workout -harjoituksen. Vuoden 2022 aikana tuli yhden päivän tauko, kun olin kuumeessa. Tähän mennessä treenejä oli ehtinyt tulla yhteensä 1022 päivää putkeen. Tein kuitenkin sairastamiseni jälkeen yhtenä päivänä 7 minuutin treenin kaksi kertaa, joten kokonaismääräksi tuli 365 treeniä.

Tehokkuuden taika -kirjan ilmestyminen

Vuoden 2022 alussa ilmestyi kirjani Tehokkuuden taika. Helsingin Sanomat kirjoitti kirjastani heti tuoreeltaan otsikolla Enemmän elämää. Tämän myötä sain verkossa käsittämättömän paljon osakseni vihapuhetta, haukkumista, vähättelyä ja halveksuntaa, koska haastattelussa kirjani ja ajatukseni liitettiin epäterveeseen suorituskeskeisyyteen.

Samaan aikaan ne, jotka ovat kirjan lukeneet ovat kiitelleet sen konkreettisuutta ja armollisuutta. Olen myös ollut monessa yhteydessä kuluneen vuoden aikana puhumassa aiheesta sekä vetänyt lukemattomia ajanhallintavalmennuksia eri organisaatioille. Tämä on ollut antoisaa ja liikunnan ohella yksi mukava arjen kultareuna.

Tehokkuuden taika -kirja oli ensimmäisenä julkaisukuukautena Kirjakauppaliiton kokoamassa tilastossa tammikuussa 2022 Suomen myydyin sähköinen tietokirja. HS valitsi sen myös viikon kirjaksi. Lisäksi Tehokkuuden taika oli vuoden vaihteessa Helmet-kirjastojen 3. varatuin tietokirja sekä vielä 5.–12.1. välisellä ajalla edelleen 6. varatuin tietokirja. Helsingin Sanomat kirjoitti hyvin väärin ymmärretystä tehokkuuspuheesta.

Miksi enemmän elämää? Elämän merkitys itselleni syntyy siitä, että voi toimia tehokkaasti aikamme suurten kysymysten, kuten ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen ratkaisemiseksi. Jotta voisimme turvata elämän jatkumisen maapallolla. Omasta hyvinvoinnista huolta pitäminen tässä tilanteessa taas auttaa jaksamaan siinä, että kykenee toimimaan ahdistavassa ja vaikeassa tilanteessa planeetan ja elämän itseisarvon sekä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian puolesta.

Aina joutilaisuus tai odottelu eivät riitä. Tarvitaan suunnitelmallisuutta ja aikatauluttamista. Esimerkiksi ilmastokriisin suhteen ihmiskunta on ollut vuosikymmeniä, ellei vuosisadan täysin joutilas. Vasta nyt, kun seinä tulee vastaan, alkaa keinoja löytyä. Planeetan tai oman hyvinvoinnin näkökulmasta ei kannata elää ”sitten kun” elämää. Huominen kun on mahdollisuus, jota kaikki eivät saa. Ympäristökriisin aikakaudella tämä on totta hyvinkin konkreettisesti valitettavan monille. Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän kirjassa on tiivistettynä niitä arjen ja elämän keinoja, joilla itse jaksan edistää positiivista muutosta. Se mikä toimii minulle, ei tietysti toimi kaikille. Suosittelen silti lukemaan tai kuuntelemaan.

Myöhemmin syksyllä esiinnyin kirjan tiimoilta vielä Flinkkilä & Kellomäki -ohjelmassa yhdessä Ossi Nymanin kanssa otsikolla Väärin eletty? ”Leo Stranius pöyristytti äärimmäisellä tehokkuudellaan. Ossi Nyman raivostutti välttelemällä työtä. Ani Kellomäki kysyy mitä he ajattelevat ihmisarvosta, hyvästä elämästä ja toistensa valinnoista.” Keskustelu Ossin ja Anin kanssa oli huiman antoisaa ja silmiä avaavaa. Lopputulos nähtävissä Yle Areenassa ja aiheesta on myös uutinen Ylen sivuilla.

Syksyllä olin puhumassa kirjastani myös Helsingin Kirjamessuilla. Tämä oli erityisen sykähdyttävää, koska samoilla kirjamessuilla oli puhumassa omasta kirjastaan myös oma isäni ja yleisössä minua kuuntelemassa oma lapseni. Straniuksia kirjamessuilla siis kolmessa sukupolvessa.

378 kuunneltua tai luettua kirjaa ja kaksi kustannussopimusta

Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375. Vuonna 2021 ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin vuonna 2020. Luin tai kuuntelin vuoden 2021 aikana yhteensä 370 kirjaa. Vuoden 2022 aikana huomasin, että minun olisi mahdollista päästä yhteensä jo yli 1000 kirjaan alle 1000 päivän aikana. Kun vuosikymmentä oli kulunut 26.9.2022 tasan 1000 päivää olin lukenut tai kuunnellut 1020 kirjaa.

Mietin pitkään mikä kirja voisi olla se tämän vuosikymmenen tuhannes kirja. Sitten ajattelin, että voisin valita yhteensä 10 kirjaa sen mukaan, mitkä ovat olleet elämässäni tavalla tai toisella tärkeitä. Kirjoitin näistä 10 kirjasta tarinat blogiini. Lisäksi olen tänä vuonna kirjoittanut jokaisesta kuuntelemasta tai lukemasta kirjasta tiivistelmän Instagram-tililleni ja julkaissut kaikki nämä tiivistelmät myös blogissani suositusten kera.

Sen lisäksi, että olen lukenut tai kuunnellut muiden kirjoja olen päässyt kirjoittaman omiakin. Maaliskuussa kokeilin miltä tuntuu lopettaa uutisten seuraaminen ja mitä tuosta säästyneellä ajalla voi tehdä. Otin tavoitteeksi kirjoittaa ja tuottaa tekstiä joka päivä 666 sanan verran. Mikäli jatkaisin tätä tahtia 30 päivän ajan, saisin kasaan tekstiä noin 20 000 sanan verran. Tämä on suunnilleen se määrä sanoja, joita on viimeisimmässä kirjassani Tehokkuuden taika. Tämän pohjalta olen sopinut kirjoittavani vuoden 2023 aikana Gummerukselle Ilmastosankarin käsikirjan, joka ilmestyy vuonna 2024. Lisäksi työn alla on ollut 100 onnen päivää projektin nimellä kulkeva jatko-osa Tehokkuuden taika -kirjalle, joka ilmestyy Into Kustannuksen toimesta vuoden 2024 alussa.

Idean kirjan kirjoittamisesta kuukaudessa ja ylipäätään 30 päivän kokeiluista sain kauan aikaa sitten Matt Cuttsin TED-videosta Try something new for 30 days.

Yhteensä 10 erilaista 30 päivän kokeilua

Vuoden mittaan kokeilin lähes joka kuukausi jotain uutta tapaa. vuoden 2022 kokeiluja olivat esimerkiksi päivittäinen meditaatio, lintujen bongaus, venyttely, kylmät suihkut sekä suunnittelematon joutilaisuus ja paperikirjat.

Ehkä merkittävin kokeilu oli 100 onnen päivää, jossa kokeilin vuoden lopussa elää siten kuin nämä olisivat elämäni viimeiset päivät. Tästä kirjoitin päiväkirjaa ja tein Into Kustannuksen kanssa kustannussopimuksen. Päiväkirjamerkintöihini pohjautuva Tehokkuuden taika -kirjan jatko-osa ilmestyy vuoden 2024 alussa. Joka vuotisiin kokeiluihin kuuluu myös erillinen ryhti- ja hyvinvointiviikko.

Yhden kuukauden aikana kokeilin myös lukea mahdollisimman paljon paperikirjoja. Vertailin äänikirjoja ja paperikirjoja ja sain paljon kritiikkiä Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä, joka selvästi vannoo enemmän paperikirjojen nimiin.

Monia aiempien vuosien kokeiluja on edelleen käytössä. Näihin voi laskea esimerkiksi päiväunet ja Duolingolla tehtävät kieliharjoitukset. Harjoittelin joka päivä muutama minuutin Duolingon kassa espanjaa, ruotsia, venäjää tai kiinaa. Yhteensä peräkkäisiä harjoituspäiviä kertyi vuoden loppuun mennessä 961 kpl.

Minimalismi ja 246 henkilökohtaista tavaraa

Kävin läpi kaikki tavarani kesällä ja joulun jälkeen. Tavoitteena on laittaa kierrätykseen ne tavarat, joita en ole viimeisen vuoden aikana lainkaan käyttänyt. Hommaan menee tyypillisesti tunti tai pari. Näin erilaisia tavarakerrostumia ja kuonaa ei pääse kertymään juuri lainkaan. Sama tehdään lasten kanssa heidän tavaroiden osalta. Näin kaikelle on paikkansa ja kaikki pysyy paikallaan.

Omien henkilökohtaisten tavaroiden inventaarion tuloksena laitoin muun muassa muutaman kirjan, parit vanhat lenkkarit ja juomapullon sekä takin ja housut kierrätykseen. Viimeisen puolen vuoden aikana myös sukkia on hajonnut korjauskelvottomaksi, mutta saman verran on tullut uusia tilalle. Lisäksi lisäsin muun muassa jumppakepin ja -kuminauhan sekä hikipyyhkeen omiin tavaroihini, joita olen käyttänyt ja ominut itselleni, mutta jotka ovat olleet aiemmin perheen yhteisissä tavaroissa.

Minulla oli vuoden lopussa yhteensä 246 henkilökohtaista tavaraa. Se on neljä tavaraa vähemmän kuin kesän laskennassa puoli vuotta sitten. Minulla on 12 tietotekniikkaan ja elektroniikkaan liittyvää tavaraa, 13 henkilökohtaista tavaraa, joita ovat esimerkiksi partakone, hammasharja, avaimet, henkilökortti ja luottokortti. Lisäksi omistan 67 kirjaa, 71 vaatetta, 68 urheiluvälinettä tai -vaatetta sekä minulla on vanhaa elektroniikkaa, kuten muistitikkuja ja kovalevyjä 15 kappaletta.

Vuoden aikana olen ostanut itselleni 12 tavaraa. Tässä ei ole mukana puolisolle tai lapsille hankittuja tavaroita tai heidän toimestansa hankittuja tavaroita. Suurin osa näistä on pyörän varaosia rikkoutuneiden tilalle. Listalla ovat esimerkiksi ketjut, takahammasrataspakka, jarruvaijeri ja sisäkumeja. Rikkoutuneet ovat menneet kierrätykseen eli tavaramääräni ei tämän myötä ole ostelulla lisääntynyt. Selvästi uusia ostettuja tavaroita kuluvan vuoden aikana ovat olleet sulkapallon sulka ja lättärit uintitreeneihin. Lisäksi olen ostanut muun muassa uudet juoksukengät, kuulokkeet ja uimalasit. Samalla vanhat juoksukengät, kuulokkeet ja uimalasit ovat kuitenkin menneet kierrätykseen.

Sijoittaminen: Lahjoituksia yhteensä 9176 + 5786 euroa

Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti:

8-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojeluun
11-vuotias halusi lahjoittaa rahat saimaannorpan suojeluun

Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10 % kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Sijoitussalkkuumme kuuluu mm. ympäristö- ja kehitysjärjestöjä sekä ihmisoikeus- ja eläinsuojelujärjestöjä. Vuoden 2022 aikana lahjoitimme yhteensä 9176 euroa. Se on 9,65 % nettotuloistamme.

Inspiroivin hetki oli kuitenkin se, kun kannustin muita lahjoittamaan kodittomien nuorten hyväksi osana Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaa. Sain päivän vapaaehtoistyöllä kerättyä kolmen päivän aikana yhteensä 5786 euroa rahaa kodittomille nuorille. Säännöllinen lahjoittaminen vuoden ympäri lisää niin omaa kuin muidenkin hyvinvointia. Planeetan puolesta rahojen likoon laittaminen on lisäksi pidemmällä tähtäimellä varmasti myös kaikkein tuottoisinta sijoittamista.

Vuoden 2022 aikana nettovarallisuutemme kasvoi noin 7 %. Koko nettovarallisuutemme turvin pystyisimme nykyisellä kulurakenteella tekemään juuri sitä, minkä koemme kaikkein tärkeimmäksi, mielekkäimmäksi ja merkityksellisimmäksi ilman taloudellisia paineita vähintään 12,5 vuotta. Tämä antaa kummasti tilaa hengittää.

Vuosi 2022 lukuina

Ajankäytöllisesti vuosi sujui seuraavasti:

-Töissä: 1724 h (työaikakirjanpito 1793 h)
-Liikuntaa: 329 h (liikuntakirjanpito 705 h)
-Yhteiskunnallista vaikuttamista: 211 h
-Perheen kanssa: 1892 h
-Omaa aikaa: 896 h
-Puolison kanssa: 168 h
-Lasten kanssa: 1023 h
-Nukkuminen: 2515 h (nettouni Ouran mukaan 2117 h)

Yhteensä 8760 tuntia.

Disclaimer: Monet asiat menevät päällekkäin ja näin ollen tunnit eivät yksin kerro aina mitä kaikkea olen tehnyt. Kirjaamiseen olen käyttänyt Toggle Track -sovellusta ja kirjaaminen tapahtuu niin että kirjaan aina sen mukaan, mikä on ollut ensisijainen tehtäväni tai tekemiseni kulloinkin. Olen usein osallistunut kokoukseen, vaikka olen ollut samaan aikaan lasten kanssa. Aamutoimien yhteydessä teen venyttelyitä ja lihaskuntotreeniä tai iltatoimien yhteydessä olen kirjoittanut sängyssä puhelimella kirjaa. Nämä on kirjattu omaan aikaan eikä liikuntaan tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämän lisäksi minulla on erikseen työaikakirjanpito ja liikunta-aikakirjanpito, jotka kertovat, kuinka paljon olen todellisuudessa kyseisiä aktiviteetteja tehnyt. Esimerkiksi liikuntaa, kun tapahtuu usein keskellä työpäivää (siirtymiset tai kokousten yhteydessä) tai perheen kanssa. Lisäksi uni on laskettu sen mukaan, mitä olen kirjannut, ei sen mukaan, kun olen todellisuudessa nukahtanut. Yöllä kun on usein herätyksiä. Oura kertoo kuitenkin todellisen nettonukkumisen.

Vuoden 2022 aktiviteetteja (suluissa vuosi 2021):

26 (18) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
100 (60) puhetilaisuutta tai luentoa
43 (84) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
803 (847) kokousta
55 (63) seminaaria tai webinaaria
54 (52) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Vuoden 2022 kuntoilu ja oppiminen lukuina (suluissa vuosi 2021):

1001 km (1308 km) juoksua (115 juoksulenkkiä)
6762 km (6111 km) pyöräilyä (350 eri päivänä)
63,5 km (13,7 km) uintia
365 (365 krt) lihaskuntoharjoittelua (7 minute workout)
378 (370 kpl) luettua tai kuunneltua kirjaa
365 (365 krt) päivänä espanjan, ruotsin, venäjän tai kiinan kielen opiskelua

Hiilijalanjälki 2000 kg CO2e

Ouran mukaan nukuin vuonna 2022 keskimäärin 5 tuntia 49 minuuttia. Lisäksi nukuin päiväunia yhteensä 31 tuntia 57 minuuttia. Otin noin 6,5 miljoonaa askelta, joka vastaa noin 114 maratonia. Aktiivisimmillani olin klo 8.00 aamulla.

Kiitos kuluneesta vuodesta! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille, jonka kanssa olemme ehtineet olla yhdessä jo huimat 20 vuotta. Kiitos tietysti myös lapsilleni, jotka osaavat haastaa ja vaatia enemmän kuin mihin muuten pystyisin. On ollut hienoa seurata lasten kehitystä. Kiitos kaikille opettajille, valmentajille ja ohjaajille, ystäville, kollegoille ja tuttaville eri yhteyksissä. Tiedätte kyllä keitä olette.

Toivon uudelle vuodelle siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus vahvistuu eli sitä, että ilmastokriisiä aletaan vihdoin käsittelemään kriisinä, luontokato otetaan tosissaan ja luonnonvarojen kulutus vähenee.

Perheenjäsenten mielestä vuoden 2022 tärkeimmät saavutukseni olivat seuraavat:

8 v: Järjestit kyllä-päivän
11 v: Lähdettiin Lappiin
Puoliso: Tehokkuuden taika -kirjan herättämä keskustelu ja huomio